Tällöin päätin tietoiseti siirtää tuskan myöhemmäksi...
Kuinka kauan voin siirtää, sillä pää alkaa ehkä seota ?
Paniikia ja sydänoireita.
Kuinka voi käsitellä asian nyt ????
Tunteita ei enää ole joten mistä alan ?
Kuinka kauan voin siirtää, sillä pää alkaa ehkä seota ?
Paniikia ja sydänoireita.
Kuinka voi käsitellä asian nyt ????
Tunteita ei enää ole joten mistä alan ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
alkamaan siitä, kun kuulit isäsi kuolleen. Miltä sinusta silloin tuntui? Näitkä isäsi kuolleena? Miltä se tuntui? Millaiset olivat hautajaiset? Jostakin kun saa kiinni, asiat alkavat palautua mieleen, jos antaa niiden palautua.
Luotathan psyykkesi kestävyyteen ja ymmärräthän, että sureminen ei ole pari päivää kestävä prosessi, jota voi käydä läpi silloin kuin itselle sopii?
Tunnepadon voi avata esim. näin: katsele lapsuusajan muistoja, valokuvia, esineitä, muistele. Elä muistoissasi uudelleen hetkiä isän kanssa pienenä, teininä, aikuisena. Aloita siitä mikä oli hyvää, mitä on kiva muistella. Tapaa sisaruksia, pyydä, että muistellaan yhdessä isää. Juttele isästä niiden kanssa, jotka ovat tunteneet teidät molemmat. Käy paikoissa, jotka liittyvät elävään isään. Tunne niitä tunteita jotka liittyvät isään, suru tulee vasta, kun tajuaa kaiken lopullisuuden.
vajaa 2v isän kuolemasta.päätin myös lykätä surua.minun pääni hajoamiseen meni 9kk.
no,päätä on korjailtu vuosi.juuri lopetin hoitokäynnit.
tänään sitten mieheni veli kuoli täysin yllättäen.mies täysin murtunut ja nyt omat käsittelemättömät suruntunteet,tuska ja muistot isästä vyöryävät päälle,kuin hyökyaalto.
ja siihen päälle tämä uusi menetys.
koittaa nyt sitten tässä pyöritellä perheen arkea ja tukea miestä ja muita lähisukulaisia,samalla peläten uutta syökyä masennuksen syövereihin.olen ihan solmussa tunteideni kanssa.
ja kuka piru nyt enää jaksaisi kuunnella minun suruani 2v sitten kuolleesta isästäni,kun "tuoreempi" tapaus on käsillä.
että jaksamista vaan mullekin.(ja muille myös)