JOtkut taistelijat nousevat tähdiksi. He ovat luottomiehiä jotka tavallissti menevät kärjessä ja joille kertyy paljon tappoja. He tavallisesti osallistuvat vapaaehtoisina partioihin ja heille annetaan vaikeimmat tehtävät ja parhaat aseet. Parhaita sodan taistelijoita olivat mm. Törmälehto, Matilainen, Pylkäs jne.
Olivatko parhaat taistelijat psykopaatteja. Yhteisenä piirteenä oli heillä että jo varusmies aikana heillä oli suuri itsekunnioitus. Esim Simo Häyhän käsi nousi viimeisenä lippaan. Siten he eivät kehdanneet olla pelkureita. Pylkkään elämän kerrassa oli kohta, jossa hän myösi itkkeneensä, kun häntä epäiltiin pakoilusta perääntymisen aikana. Soturin kunnia siis vahvuistaa rohkeutta. Tietysti muita tekijöitä tulee olla kuten hyvä taistelijan silmä ja tietysti tärkein oli ampumataito kuten Simo Häyhällä. Ilman noita ominaisuuksia rohkeus loppuu lyhyeen kaatumiseen.
Mutta psykopaatteja he eivät olleet. Niinpä Mannerheimin ristin ritarit pärjäsivät saman ominaisuuden takia myös siviilissä, mitä tekivätkään. Väite, että monesta tuli alkoholisti ei pidä paikkaansa.
Olivatko parhaat taistelijat psykopaatteja. Yhteisenä piirteenä oli heillä että jo varusmies aikana heillä oli suuri itsekunnioitus. Esim Simo Häyhän käsi nousi viimeisenä lippaan. Siten he eivät kehdanneet olla pelkureita. Pylkkään elämän kerrassa oli kohta, jossa hän myösi itkkeneensä, kun häntä epäiltiin pakoilusta perääntymisen aikana. Soturin kunnia siis vahvuistaa rohkeutta. Tietysti muita tekijöitä tulee olla kuten hyvä taistelijan silmä ja tietysti tärkein oli ampumataito kuten Simo Häyhällä. Ilman noita ominaisuuksia rohkeus loppuu lyhyeen kaatumiseen.
Mutta psykopaatteja he eivät olleet. Niinpä Mannerheimin ristin ritarit pärjäsivät saman ominaisuuden takia myös siviilissä, mitä tekivätkään. Väite, että monesta tuli alkoholisti ei pidä paikkaansa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
yleisemmin olisi ollut alkoholisteja. Eivät ainakaan pitkäikäisimmät. Tuskin kukaan myöskään on tutkinut järjestelmällisesti heidän alkoholinkäyttöään. Vai onko sinulla tietoa?
käsite. Vaikkakaan nimeä en muista kyseiseltä kaukopartiomieheltä, niin hän pelosta kysyttäessä sanoi kerran pelänneensä. Se alkoi kun sota alkoi ja loppui kun sota loppui. Ansioituneella erikoismiehellä on kanttia olla rehellinen. Keskimääräisessä suomalaisessa sotien aikaisessa joukkueessa jako voisi olla neljään. Paras neljännes toteutti taistelutoiminnat joista kerrotaan lastenlapsillekin. Seuraava neljännes kuitenkin tuki ensimmäisen neljänneksen taistelusuoritusta. Kolmannes neljännes latasi ansiokkaasti lippaita tosi miehille. Neljännes neljännes oli käytännössä ainoastaan häpeäksi taistelevalle Suomen armeijalle. Viidennes neljännes kertoo foorumilla kuinka Suomen Valtio aloitti Talvisodan. Kuudeskin neljännes on kasvamassa. Aika kai näyttää mihinkä pieneen tai heille tyypilliseen isompaankin koiruuteen(totaaliseen ryhdittömyyteen) he pystyvät.
saattaa muuttaa tuota jakoa. Esimerkeksi Yrjö Keinosen johtamaan komppaniaan tai Lauri Törnin komppaniaan tuo jako ei varmaankaan päde.
Psykologisesti ottaen kova kuri tekee myös tuosta lois neljänneksestäkin niitä lippaan lataajia. Mikäli kuri on heikko saattaa tuo neläjennes kasvaa kolmannekseksi.
Kirjassa Tornio 1944 laskettiin pakoilijoiden määräksi eräässä vaiheessa 500 miestä. Se oli suureempi kuin tuo neöjännes vahvuudesta Tornion taistelussa. Kuri petti Torniossa mm seuraavista syistä.
1. Vastustaja (Saksalaiset koettiin laadullisesti ylivoimaiseksi)
2. Monet yksiköt olivat sekoitettu eri yksiköistä, eli aina eiväät kaikki tunteneet toisiaan
3. Ihanatalan rajujen taisteluiden jälkeen moni halusi säilyttää oman nahkansa
4. Suomen armeijan kurin pitämisen taitdolla ei ollut tarpeeksi edellytyksiä. Esimerkiksi oman ampuminen olisi ollut täysin mahdoton ajatus
5. Armeijalla ei ollut tykistöä, joka yleensä helpottaa pelkoa. Esimerkiksi Viipurin paon yhteydessä voitiin todeta tykistön puuttumisen vaikutus taistelumoraaliin.