Turkkilaisista tavoista...

Enni

Tietääkö joku jotain Turkin armeijasta. Siis siitä minkä ikäisenä turkkilaisten miesten pitäisi mennä armeijaan,kuinka kauan kestää,millaista on jne? Erityisesti minua kiinnostaa kommandot...?

44

5730

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on maailman kovimpia ja kurinalaisempia armeijoita maailmassa. Armeijan vahvuuteen kuuluu noin miljoona miestä. Armeijan kesto on nykyään noin 12-15 kk. Sinne mennään yleensä suunnilleen samanikäisenä kuin Suomessakin eli noin 20-vuotiaana. Kommandot ovat erikoissotilaita, jotka koulutetaan selviytymään karuissa ja vuoristoisissa oloissa vähälläkin muonalla. He ovat kovimpia taistelijoita. Turkilla on ollut aina perinteitä sotimisesta historiassa.

    • Hämmentävää
    • 111

      Mulla pari tuttavaa turkin armeijassa tällä hetkellä ja ei niillä helppoa tunnu olevan. Hiukan erilainen on toi turkin armeija mitä vertaa tähän suomen armeijaan. Lomat tosi harvassa, eka loma on 45päivän päästä armeijaan menosta ja jos en ihan väärässä ole niin sen jälkeen seuraava 6kk päästä, tosin tuosta en ihan satavarma oo.. ja toi eka loma on kai 10 päivää ja sit 6kk päästä oleva loma vähän pitempi.

      • Enni

        Olette tosi ystävällisiä kun vastaatte kysymyksiini. Eräs mies, joka on minulle enemmän kuin ystävä, on siis turkkilainen ja lähdössä armeijaan. Siksi haluasin kovasti tietää armeijasta vielä lisääkin. Hän kertoi menevänsä ensin 3kk Izmiriin ja sen jälkeen jonnekin muualle. Ja koulutus on tämä kommando. Haluaisimme kovasti nähdä pian taas toisemme ja hän ehdotti että tulisin Turkkiin kun hänellä on 20 päivää lomaa armeijasta. Onko tämä siis se loma joka on n. 6 kk:n kuluttua? On niin kova huoli miten raskas tämä armeija on ja pystymmekö pitämään yhteyttä sen aikana. Taidan olla nyt sen lisäksi että olen kaukosuhteessa,myös inttileski...ja eipä ole ihan helppoa. Kiitos kun jaksatte auttaa minua. Yritämme pitää positiivisen asenteen molemmin puolin:)


    • izmirli

      Minakaan en siita kauheasti tieda, kun se tuntuu olevan niin vaihteleva ja monimutkainen systeemi, ja olen kuullut vain poikaystavani ja hanen ystaviensa kertomuksia, jotka eivat ole samankaltaisia sen kanssa, mita olen muuten lukenut tai kuullut.

      Joskus 20-21 ikaluokan kieppeilla tulee kotiin sellainen kirje, missa kutsutaan armeijaan, minun poikaystavani on pian 22 ja han sai sellaisen juuri. Mutta han meni vain ilmoittamaan, etta hanella on yliopisto kesken ja sitten hanen kuulemma taytyy liittya armeijaan heti kun on valmistunut yliopistosta. Mika voi olla viela 2-3 vuottakin myöhemmin.

      Ja sitten toiseksi.. Se mihin pain Turkkia joutuu suorittamaan asepalvelusta riippuu paljolti siita, mista pain Turkkia on kotoisin (kai?) ja koulutustaso taaskin. Korkeakoulun suorittaneet paasevat kaikista halutuimpiin(?) paikkoihin ja se kestaa usein niilla vain puolisen vuotta.. Esim. poikaystavani isoveli, valmistunut yliopistosta, suoritti asepalveluksen İstanbulissa ja se kesti vain tammikuusta toukokuuhun ja sanoi, etta oli tylsaa. Luultavasti minunkin poikaystavani maarataan İstanbuliin ja lyhyeksi ajaksi, eika minnekaan sinne idan vuoristoihin, mutta eihan siita koskaan tieda. Ja nama jutut ovat vain izmirilaisilta kuultua, sehan saattaa menna ihan erilailla esim. Konyan pojilla, who knows..

      • Enni

        Sinulla siis on poikaystävä Turkista? Lista kysmyksiä,mutta ymmärrät varmasti miksi kyselen...:) Oletteko kauan seurustelleet,missä tapasitte,asutko sinäkin Turkissa? Minulla on tämä juttu vielä hyvin alussa mutta on ainakin ihana tietää että näemme todennäköisesti sitten hänen lomallaan...toivottavasti sen jälkeen olisin viisaampi. On työlästä yrittää Suomesta käsin kysellä asioita kun välineenä on vain kännykät. Mieluummin sitä vain kertoo arkiset kuulumiset ja purkaa tunteet (ikävän.)


      • izmirli
        Enni kirjoitti:

        Sinulla siis on poikaystävä Turkista? Lista kysmyksiä,mutta ymmärrät varmasti miksi kyselen...:) Oletteko kauan seurustelleet,missä tapasitte,asutko sinäkin Turkissa? Minulla on tämä juttu vielä hyvin alussa mutta on ainakin ihana tietää että näemme todennäköisesti sitten hänen lomallaan...toivottavasti sen jälkeen olisin viisaampi. On työlästä yrittää Suomesta käsin kysellä asioita kun välineenä on vain kännykät. Mieluummin sitä vain kertoo arkiset kuulumiset ja purkaa tunteet (ikävän.)

        Jep, minulla on turkkilainen poikaystava ja ollaan tunnettu vajaa 3 vuotta.. Tietysti siina valissa ollaan oltu kaukosuhteessa, mutta kesaisin olen tullut tanne izmiriin ja yhtena jouluna. Tapasimme ihan alunperin netissa, kun minulla on eras turkkilaissyntyinen tyttökaveri ja mesessa han sitten lisasi meidat keskusteluunsa ja siita se sitten lahti, hehe.

        Viime kevaana sitten kirjoitin ylioppilaaksi, hain kouluunkin, mutten paassyt.. Tyhma mina hain Helsinkiin, olisi pitanyt hakea jonnekin Juupajarvelle niin olisi saattanut onnistuakin.. Koe ei sinaansa ollut vaikea, mutta hakijoita aivan liikaa. =( Niin paatin sitten tulla tanne viettamaan valivuotta ja katsomaan miten yhteiselo sujuu. No ihan hyvinhan se sujuu. Siis taalla İzmirissa asutaan, hanen kotikaupungissaan. Olen laiskamato nyt, enka jaksa kirjoittaa naita uudestaan, mutta sivu pari taaksepain niin sielta löydat jotain edellisia kirjoituksiani, joidenkin turkki-aiheisten keskustelujen kohdalta. =) Ja Turkki-palstalta..

        Minulla on viikko aikaa hankkia oleskelulupa tai poistua maasta, kun taalla saa olla vain 3kk kerrallaan, niin tulen perjantaina Suomeen!! Jippii, en malta odottaa, etta naen taas ystavia ja isaa ja paasen syömaan ruisleipaa!!! Taalla on ollut ihan mukavaa kylla asua, mutta ikava Suomeen on ollut aikas hirmuinen. Haen siina samalla sitten vahan talvivaatteita, kun taallakin alkaa olla jo aika vilpoista valilla brr..

        Mista pain Turkkia poikaystavasi on? Meneekö ıhan metsaan, jos arvelen ikaluokkanne olevan jotain parinkympin korvilla? Mitenka tapasitte? Sori, jos utelen, se voi valilla olla arsyttavaa, mutta mınkas mina mahdan luonteelleni! =) Toivon teille hirmuisesti onnea ja etta kaikki sujuisi hyvin. =) Nyt pitaa menna syömaan jotain, ennen kuin naannyn, syönyt tanaan vain vesimelonia..


      • Enni
        izmirli kirjoitti:

        Jep, minulla on turkkilainen poikaystava ja ollaan tunnettu vajaa 3 vuotta.. Tietysti siina valissa ollaan oltu kaukosuhteessa, mutta kesaisin olen tullut tanne izmiriin ja yhtena jouluna. Tapasimme ihan alunperin netissa, kun minulla on eras turkkilaissyntyinen tyttökaveri ja mesessa han sitten lisasi meidat keskusteluunsa ja siita se sitten lahti, hehe.

        Viime kevaana sitten kirjoitin ylioppilaaksi, hain kouluunkin, mutten paassyt.. Tyhma mina hain Helsinkiin, olisi pitanyt hakea jonnekin Juupajarvelle niin olisi saattanut onnistuakin.. Koe ei sinaansa ollut vaikea, mutta hakijoita aivan liikaa. =( Niin paatin sitten tulla tanne viettamaan valivuotta ja katsomaan miten yhteiselo sujuu. No ihan hyvinhan se sujuu. Siis taalla İzmirissa asutaan, hanen kotikaupungissaan. Olen laiskamato nyt, enka jaksa kirjoittaa naita uudestaan, mutta sivu pari taaksepain niin sielta löydat jotain edellisia kirjoituksiani, joidenkin turkki-aiheisten keskustelujen kohdalta. =) Ja Turkki-palstalta..

        Minulla on viikko aikaa hankkia oleskelulupa tai poistua maasta, kun taalla saa olla vain 3kk kerrallaan, niin tulen perjantaina Suomeen!! Jippii, en malta odottaa, etta naen taas ystavia ja isaa ja paasen syömaan ruisleipaa!!! Taalla on ollut ihan mukavaa kylla asua, mutta ikava Suomeen on ollut aikas hirmuinen. Haen siina samalla sitten vahan talvivaatteita, kun taallakin alkaa olla jo aika vilpoista valilla brr..

        Mista pain Turkkia poikaystavasi on? Meneekö ıhan metsaan, jos arvelen ikaluokkanne olevan jotain parinkympin korvilla? Mitenka tapasitte? Sori, jos utelen, se voi valilla olla arsyttavaa, mutta mınkas mina mahdan luonteelleni! =) Toivon teille hirmuisesti onnea ja etta kaikki sujuisi hyvin. =) Nyt pitaa menna syömaan jotain, ennen kuin naannyn, syönyt tanaan vain vesimelonia..

        Ompa mukava kuulla että joku on onnistunutkin! Täältä palstoilta ei paljon toivoa löydy...:( ja alkaa pää olla itselläkin niin sekaisin kaikista ihmisten jutuista ja ennakkoluuloista. Yritän aina muistuttaa itselleni että tämä on minun elämä eikä minun tarvitse muiden asenteista välittää.

        Me tapasimme Alaniassa. Ja nyt joku varmasti aloittaa jurnuttamisen. Olen paljon sitä miettinyt että onko tässä oikeasti jotain vai onko tämä hänelle vain huvia...me kuitenkin olemme joka päivä yhteydessä puhelimitse. Kukaan ei voi näin aikaisessa vaiheessa suhdetta sanoa mitään varmaa,ei suomalainen eikä turkkilainen pari eikä varsinkaan sekoitus. :) Päivä kerrallaan. Lähden sitten hänen lomansa ajaksi nimen omaan selvittämään miltä tämä juttu alkaa näyttää. Ja molemmat yli kaksikymmentä..pari kuukautta ikäeroa niin että minä se hieman vanhempi. Hän ei tosiaan ole kyllä kotoisin Alaniasta vaan pienemmästä kylästä...veljet olen tavannut ja muutaman hänen serkkunsa,mutta en vanhempia. Minä en kuulu mihinkään uskoon,mutta olen tavoiltani lähellä nykyaikaista muslimia. Tarkoitan etten syö ollenkaan punaista lihaa enkä käytä alkoholia mutta pukeudun kyllä miten haluan. Niin...tapasimme sellaisella laiva reissulla. Hän oli siellä töissä. Kysyin ihan suoraan onko hänellä ollut muita turistityttöjä,ja hän myönsi heti,mutta sanoi ettei mikään ole ollut vakava juttu. En tiedä ajatteleeko hän meidän juttua vakavemmaksi mutta ainakin hän haluaa että tulen käymään Turkissa pian. Eikä vaadi minulta rahaa,eikä ole puhunut Suomeen muutosta!


      • Enni
        Enni kirjoitti:

        Ompa mukava kuulla että joku on onnistunutkin! Täältä palstoilta ei paljon toivoa löydy...:( ja alkaa pää olla itselläkin niin sekaisin kaikista ihmisten jutuista ja ennakkoluuloista. Yritän aina muistuttaa itselleni että tämä on minun elämä eikä minun tarvitse muiden asenteista välittää.

        Me tapasimme Alaniassa. Ja nyt joku varmasti aloittaa jurnuttamisen. Olen paljon sitä miettinyt että onko tässä oikeasti jotain vai onko tämä hänelle vain huvia...me kuitenkin olemme joka päivä yhteydessä puhelimitse. Kukaan ei voi näin aikaisessa vaiheessa suhdetta sanoa mitään varmaa,ei suomalainen eikä turkkilainen pari eikä varsinkaan sekoitus. :) Päivä kerrallaan. Lähden sitten hänen lomansa ajaksi nimen omaan selvittämään miltä tämä juttu alkaa näyttää. Ja molemmat yli kaksikymmentä..pari kuukautta ikäeroa niin että minä se hieman vanhempi. Hän ei tosiaan ole kyllä kotoisin Alaniasta vaan pienemmästä kylästä...veljet olen tavannut ja muutaman hänen serkkunsa,mutta en vanhempia. Minä en kuulu mihinkään uskoon,mutta olen tavoiltani lähellä nykyaikaista muslimia. Tarkoitan etten syö ollenkaan punaista lihaa enkä käytä alkoholia mutta pukeudun kyllä miten haluan. Niin...tapasimme sellaisella laiva reissulla. Hän oli siellä töissä. Kysyin ihan suoraan onko hänellä ollut muita turistityttöjä,ja hän myönsi heti,mutta sanoi ettei mikään ole ollut vakava juttu. En tiedä ajatteleeko hän meidän juttua vakavemmaksi mutta ainakin hän haluaa että tulen käymään Turkissa pian. Eikä vaadi minulta rahaa,eikä ole puhunut Suomeen muutosta!

        Ja minä en tosiaankaan ole sitten mikään elovena blondi suomityttö:D Jopa Turkissa minua luultiin paikalliseksi:) Kerro vielä lisää teidän suhteesta...ainakin minkä ikäisiä olette,miten poikaystäväsi perhe suhtautuu sinuun ja uskonnosta myös olisi kiva kuulla?


      • moi...
        Enni kirjoitti:

        Ja minä en tosiaankaan ole sitten mikään elovena blondi suomityttö:D Jopa Turkissa minua luultiin paikalliseksi:) Kerro vielä lisää teidän suhteesta...ainakin minkä ikäisiä olette,miten poikaystäväsi perhe suhtautuu sinuun ja uskonnosta myös olisi kiva kuulla?

        Mun poikaystävä on tällä hetkellä armeijassa lähellä izmiriä. On ollut nyt suunnilleen vuoden siellä ja viel on se 5 kk jäljellä. Olen kuullut pahojakin tarinoita armeija ajasta,mut meillä se on menny suht kivuttomasti. Ja siellä armeijassa olokin on ollut paljon helpompaa mikä mielikuva on alunperin ollut.Lomaa vietettii heinäkuussa ja oltiin koko loma yhdessä. Seuraavan kerran sit ku se loppuu nähdään.Ollaan pystytty olee yhteydessä joka päivä toisiimme. voi yhden käden sormilla laskee päivät jolloin ei olla puhuttu puhelimessa koko aikana.
        Onhan se tietenki myös rankkaa kun toista ei nää,mut jotenki nää päivät on kuitenki kulunut ja nyt tosiaan jo voiton puolella.
        Kyl sen kestää ku rakkautta vaan riittää :)


      • Enni
        moi... kirjoitti:

        Mun poikaystävä on tällä hetkellä armeijassa lähellä izmiriä. On ollut nyt suunnilleen vuoden siellä ja viel on se 5 kk jäljellä. Olen kuullut pahojakin tarinoita armeija ajasta,mut meillä se on menny suht kivuttomasti. Ja siellä armeijassa olokin on ollut paljon helpompaa mikä mielikuva on alunperin ollut.Lomaa vietettii heinäkuussa ja oltiin koko loma yhdessä. Seuraavan kerran sit ku se loppuu nähdään.Ollaan pystytty olee yhteydessä joka päivä toisiimme. voi yhden käden sormilla laskee päivät jolloin ei olla puhuttu puhelimessa koko aikana.
        Onhan se tietenki myös rankkaa kun toista ei nää,mut jotenki nää päivät on kuitenki kulunut ja nyt tosiaan jo voiton puolella.
        Kyl sen kestää ku rakkautta vaan riittää :)

        Ompa kiva taas kuulla positiivisia kokemuksia:) viitsisitkö sinäkin nähdä vaivaa ja kertoa hieman teidän historiaa? Helpottaa tosi paljon kun huomaa ettei olekaan aivan yksin näiden asioiden kanssa. Ja voinko sinun mielestäsi lähteä yksin Turkkiin tapaamaan tätä miestä silloin kun hänellä on se loma? En siis ole ollut Turkissa kun kerran aiemmin jolloin myös tapasimme...


      • izmirli
        Enni kirjoitti:

        Ja minä en tosiaankaan ole sitten mikään elovena blondi suomityttö:D Jopa Turkissa minua luultiin paikalliseksi:) Kerro vielä lisää teidän suhteesta...ainakin minkä ikäisiä olette,miten poikaystäväsi perhe suhtautuu sinuun ja uskonnosta myös olisi kiva kuulla?

        Tassa aika lahella meidan kotia on sellainen kuin ASKER HASTANESİ elikka niin kuin sotilassairaala, ja sinne tuodaan sitten naita armeijassa haavottuneita.. Ja appivanhempien talon lahella on joku sotilasalue, missa on kunnon vartiointitornit ja varoitukset joka paikassa :D Onkohan İzmiriin armeijaan menevat sitten siella, sita en tieda..

        Minulla on pitkat vaaleat hiukset ja vihreat silmat, mutta minua luullaan todella usein taalla turkkilaiseksi, koska izmirissa monet naiset ovat blondanneet hiuksensa tai ovat luonnostaan vaaleita. Myöskaan en ole niin kalpea vaan olen saanut variakin aika paljon, enka kuljeskele taalla niin perusturistin nakosena vaan sulaudun nakojaan joukkoon aika hyvin :D Usein kaupassa menen hoitamaan ostokset palikka-turkillani ja sitten vasta he pian huomaavat aksentistani ja kysyvat, etta olenko ulkomaalainen. Jotkut huomaavat taas heti, etta olen viikinkisukua hehehee.

        Ja İzmir on huomattavasti lansimaalaistuneempi kaupunki kuin esim. joku Antalya, idasta puhumattakaan, taalla huivipaat ovat harvinainen naky, sen sijaan nakyy paljon bisnesnaisia tai pikkumimmeja minihameissaan ja olkaimittomissa topeissaan (no ei enaa niin paljon, mutta kesalla). İzmirissa sanotaan olevan Turkin kauneimmat tytöt ja lansimaisin meininki.. en ole koko Turkkia nahnyt, mutta voin sen kylla sanoa, etta kauniita tyttöja on hirveasti ja kylla todella lansimainen meininki. On valilla vaikea muistaa asuvansa muslimivaltiossa, kun huivipaita nakyy vahemman kuin İtakeskuksen bulevardilla tai asematunnelissa heh heh. No ei siina mitaan, etta huivipaissa olisi mitaan vikaa, en mina sita tarkoittanut. Mielestani huivit on kylla kauniita ja naisellisia.

        Meinaa taas mopo karata.. Olen koko paivan jostain syysta ollut jotenkin levoton, kavellyt ympari kamppaa ja ajatukset lentelee miten sattuu.

        Mina olen 19v ja poikakaveri 21v. Tai no hanella on kohta synttarit, niin vajaa kolme vuotta ikaeroa. Ja minun poikaystavani perhe ainakin minun kasitykseni mukaan pitavat minusta ja mina pidan heista, ovat kovia ostelemaan lahjoja ja kutsuvat aina kylaan syömaan. :-) Ja sitten pelaamme kolme tuntia sita pelia, missa taytyy saada niita jotain numerosarjoja tai suoria ja juomme teeta. He eivat ole sillai uskonnollisia, etta normaalielamassa sita mitenkaan huomaisi. Kukaan suvun naisista ei kayta huivia, paitsi 80-kymppinen mummu. Mummu aina pyytelee kylaan, han tykkasi kauheasti, kun tein hanelle taikatemppuja kolikoilla ja nauroi kauheasti :D Suloinen mummu. Eivat he kuitenkaan mitaan ateisteja ole, etta muslimeja ovat ja jumalaan uskovat, mutta ei se heidan elamansa ole mitenkaan erilaista kun esim minulla. Minakaan en muuten juo alkoholia, se ei vain ole koskaan maistunut. He juovat kylla minunkin edesta. :D Ramadanista ei oltu kuultukaan, hirveata mattöa vaan..

        Niin ja ei kannata valittaa noista huuteluista tuolla taustalla, ilkeitahan ne valilla on, mutta toisesta korvasta sisaan ja toisesta ulos. =) Se on sinun elamasi eika kenenkaan muun. Jos jokin asia tuntuu vaaralta hanen kanssaan tai olet vaivautunut, niin sillon se ei varmaan ole sitten se oikea.. muuten antaa palaa vaan. Tietysti maalaisjarkea on aina hyva kayttaa. :D Ja mita se keneltakaan on pois, jos on onnellinen jonkun kanssa. Ja jos suhde ei onnistukkaan, niin se on vain elamaa, sellaista sattuu. Talla palstalla otetaan kaikki asiat niin kuolemanvakavasti..


      • Enni
        izmirli kirjoitti:

        Tassa aika lahella meidan kotia on sellainen kuin ASKER HASTANESİ elikka niin kuin sotilassairaala, ja sinne tuodaan sitten naita armeijassa haavottuneita.. Ja appivanhempien talon lahella on joku sotilasalue, missa on kunnon vartiointitornit ja varoitukset joka paikassa :D Onkohan İzmiriin armeijaan menevat sitten siella, sita en tieda..

        Minulla on pitkat vaaleat hiukset ja vihreat silmat, mutta minua luullaan todella usein taalla turkkilaiseksi, koska izmirissa monet naiset ovat blondanneet hiuksensa tai ovat luonnostaan vaaleita. Myöskaan en ole niin kalpea vaan olen saanut variakin aika paljon, enka kuljeskele taalla niin perusturistin nakosena vaan sulaudun nakojaan joukkoon aika hyvin :D Usein kaupassa menen hoitamaan ostokset palikka-turkillani ja sitten vasta he pian huomaavat aksentistani ja kysyvat, etta olenko ulkomaalainen. Jotkut huomaavat taas heti, etta olen viikinkisukua hehehee.

        Ja İzmir on huomattavasti lansimaalaistuneempi kaupunki kuin esim. joku Antalya, idasta puhumattakaan, taalla huivipaat ovat harvinainen naky, sen sijaan nakyy paljon bisnesnaisia tai pikkumimmeja minihameissaan ja olkaimittomissa topeissaan (no ei enaa niin paljon, mutta kesalla). İzmirissa sanotaan olevan Turkin kauneimmat tytöt ja lansimaisin meininki.. en ole koko Turkkia nahnyt, mutta voin sen kylla sanoa, etta kauniita tyttöja on hirveasti ja kylla todella lansimainen meininki. On valilla vaikea muistaa asuvansa muslimivaltiossa, kun huivipaita nakyy vahemman kuin İtakeskuksen bulevardilla tai asematunnelissa heh heh. No ei siina mitaan, etta huivipaissa olisi mitaan vikaa, en mina sita tarkoittanut. Mielestani huivit on kylla kauniita ja naisellisia.

        Meinaa taas mopo karata.. Olen koko paivan jostain syysta ollut jotenkin levoton, kavellyt ympari kamppaa ja ajatukset lentelee miten sattuu.

        Mina olen 19v ja poikakaveri 21v. Tai no hanella on kohta synttarit, niin vajaa kolme vuotta ikaeroa. Ja minun poikaystavani perhe ainakin minun kasitykseni mukaan pitavat minusta ja mina pidan heista, ovat kovia ostelemaan lahjoja ja kutsuvat aina kylaan syömaan. :-) Ja sitten pelaamme kolme tuntia sita pelia, missa taytyy saada niita jotain numerosarjoja tai suoria ja juomme teeta. He eivat ole sillai uskonnollisia, etta normaalielamassa sita mitenkaan huomaisi. Kukaan suvun naisista ei kayta huivia, paitsi 80-kymppinen mummu. Mummu aina pyytelee kylaan, han tykkasi kauheasti, kun tein hanelle taikatemppuja kolikoilla ja nauroi kauheasti :D Suloinen mummu. Eivat he kuitenkaan mitaan ateisteja ole, etta muslimeja ovat ja jumalaan uskovat, mutta ei se heidan elamansa ole mitenkaan erilaista kun esim minulla. Minakaan en muuten juo alkoholia, se ei vain ole koskaan maistunut. He juovat kylla minunkin edesta. :D Ramadanista ei oltu kuultukaan, hirveata mattöa vaan..

        Niin ja ei kannata valittaa noista huuteluista tuolla taustalla, ilkeitahan ne valilla on, mutta toisesta korvasta sisaan ja toisesta ulos. =) Se on sinun elamasi eika kenenkaan muun. Jos jokin asia tuntuu vaaralta hanen kanssaan tai olet vaivautunut, niin sillon se ei varmaan ole sitten se oikea.. muuten antaa palaa vaan. Tietysti maalaisjarkea on aina hyva kayttaa. :D Ja mita se keneltakaan on pois, jos on onnellinen jonkun kanssa. Ja jos suhde ei onnistukkaan, niin se on vain elamaa, sellaista sattuu. Talla palstalla otetaan kaikki asiat niin kuolemanvakavasti..

        Oon kyllä niin onnellinen sun puolesta. Mä todella uskon että sen rakkaimpansa voi löytää muualtakin kun Suomesta! Siis käsitinkö nyt oikein...eli Turkissa nuoret miehet,jotka lähtevät armeijaan,joutuvat sitten ihan oikeaan sotaan? Kun siis sanoit että "haavoittuneet"..kuulostaa aika karmivalta! Armeija on käsitykseni mukaan kuitenkin turkkilaisille miehille melko pyhä asia...kysyin myös omalta 'poikaystävältäni' mitä mieltä hän on armeijasta ja totesi siihen vain lyhyesti että sinne on mentävä ja ei se häntä oikeastaan haittaa. Tavallaan kuulema huono asia ja tavallaan hyvä. Mitäs sinä ajattelet siitä kun 'poikaystäväni' oli kesän töissä Alaniassa ja on ollut useina muinakin kesinä? Epäilisitkö häntä turistimimmien pyörittäjäksi? En voi olla ajattelematta näitä asioita,mutta aion elää elämäni täysillä ja mitään ei saa jos ei uskalla. Sillä asenteella mennään.


      • izmirli
        Enni kirjoitti:

        Oon kyllä niin onnellinen sun puolesta. Mä todella uskon että sen rakkaimpansa voi löytää muualtakin kun Suomesta! Siis käsitinkö nyt oikein...eli Turkissa nuoret miehet,jotka lähtevät armeijaan,joutuvat sitten ihan oikeaan sotaan? Kun siis sanoit että "haavoittuneet"..kuulostaa aika karmivalta! Armeija on käsitykseni mukaan kuitenkin turkkilaisille miehille melko pyhä asia...kysyin myös omalta 'poikaystävältäni' mitä mieltä hän on armeijasta ja totesi siihen vain lyhyesti että sinne on mentävä ja ei se häntä oikeastaan haittaa. Tavallaan kuulema huono asia ja tavallaan hyvä. Mitäs sinä ajattelet siitä kun 'poikaystäväni' oli kesän töissä Alaniassa ja on ollut useina muinakin kesinä? Epäilisitkö häntä turistimimmien pyörittäjäksi? En voi olla ajattelematta näitä asioita,mutta aion elää elämäni täysillä ja mitään ei saa jos ei uskalla. Sillä asenteella mennään.

        No juu, kasittaakseni huonoimmassa tapauksessa armeijapojat lahetetaan sinne idan vuoristoihin sotimaan niita kurdisisseja vastaan. =( Mutta mielestani tahan lahetetaan sitten siihen erityisesti valmentautuneet tms, tuskin nyt ihan kaikkia tallaajia kuitenkaan. Mutta useinhan on ollut uutisissa, kun sissien ja turkin armeijan valisissa taisteluissa on kuollut joitain kymmenia turkkilaisia sotilaita.. Se on aina iso maansuru taalla ja aina joku aiti menettaa rakkaan poikansa. :( Tai ainakin uutisissa kuvataan aina itkevaa aitia poikansa haudalla..

        Mutta esim. poikaystavani veli oli tuolla İstanbulissa.. niin se oli jotain ihan muuta, esim. vartiointitornissa seisoskelemista tuntikausia ja tammöisena paraatisotilaana. Ja poikaystavani ei ole kylla kauhean innostunut armeijaan menemisesta, mutta sanoo sen kuitenkin olevan kunnia palvella isanmaataan tms. termit taas hakusessa minulla.

        Hmm! Pahan pistit kylla. Se riippuu oikeasti niin paljon henkilösta.. Alanyaan monet tulevat töihin esimerkiksi siksi, etta siella tienaa niin hyvin rahaa verrattuna muuhun Turkkiin.. Varsinkin köyhilta alueilta. Se on aika varma paikka saada töita kesalla, kun joistain pikkukylista ei varmaan saa muuta työta kun seurata isan jalanjalkia puuvillapellolla. Minun on pakko tunnustaa, etta kun menimme poikaystavan kanssa sinne lomalle niin han oli ihan ihmeissaan siita, mika meininki siella oli! Hanella ei ollut siita mitaan hajua. Naisia todellakin isketaan siella aika paljon ja niin.. olisin kylla aika varovainen. =/ Kauanko olette tunteneet? Kylla siella ihan mukavia tavallisia poikiakin oli töissa, joiden kanssa poikaystavani jutteli kovastikin, eivatka he pahemmin flirttailleet tytöille. Mutta harvassa kylla olivat. Mutta tama on vain minun mielipiteeni ja minun kasitykseni, ja kasityksethan yleensa muuttuu kun tutustuu ihmisiin.. Ja niin kuin sanoin, etta jos han tuntuu oikeasti mukavalta ja vilpittömalta ja sinun on hyva olla hanen kanssaan, niin mika sita estaa? Ei mikaan. =)

        Sen kuitenkin sanon, jota suosittelisin kaikille turkkilaisten sun muiden kanssa seurusteleville, etta haistelkaa tilannetta, tutustukaa tutustukaa tutustukaa, kaiva kaikki maholliset asiat esille, ennen kuin rupeat mihinkaan vakavampaan.. Kysele uskonnosta, siita millainen kasitys naisen roolista on hanelle, katsele onko han millaan lailla mustasukkainen.. Kaikkea mahdollista ennen kuin rupeat haita tai mitaan suunnittelemaan. Jo se, etta niista on puhuttu paljon negatiivista kertoo mielestani sen, etta kannattaa suhtautua pienella varauksella niihin. Kysele hanen perheestaan, onko hanen naispuoliset sukulaiset töissa, tietaako hanen vanhempansa sinusta(!), mitenka kotitöita tehdaan jne. Uskaltaisin sanoa, etta jos turkkilaisen vanhemmat tietavat suhteesta, niin silloin mieskin on tosissaan, ne eivat sita heti piakkoin yleensa kerro.

        Ja yhden hyvan jutun kerran kuulin, etta pitaa suhtautua samalla lailla kun suhtautuisi suomalaiseenkin mieheen, ettei pida hyvaksya mitaan mita ei hyvaksyisi suomalaiseltakaan miehelta.

        Mita ihmetta mina taas kirjoitan jotain romaania! Olen varma, etta tiesit nama asiat kylla ihan itsekin, sina ainakin mietit naita asioita ja minusta se on hyva. =) Paljon onnea teille!=) İyi geceler


      • Jutsku
        Enni kirjoitti:

        Sinulla siis on poikaystävä Turkista? Lista kysmyksiä,mutta ymmärrät varmasti miksi kyselen...:) Oletteko kauan seurustelleet,missä tapasitte,asutko sinäkin Turkissa? Minulla on tämä juttu vielä hyvin alussa mutta on ainakin ihana tietää että näemme todennäköisesti sitten hänen lomallaan...toivottavasti sen jälkeen olisin viisaampi. On työlästä yrittää Suomesta käsin kysellä asioita kun välineenä on vain kännykät. Mieluummin sitä vain kertoo arkiset kuulumiset ja purkaa tunteet (ikävän.)

        että muillakin löytyy rakkaita Turkista.
        Omalla kullallani armeija on jo käytynä, hän valitettavasti joutui juuri niihin karuihin oloihin Irakin rajalle vuoristoon.
        Alkuun todellakin lomaa oli vasta 1,5 kk päästä aloituksesta ja sitten puolen vuoden päästä. Ei lähellekään samalaista kuin meillä täällä Suomessa.
        Mitä olen ymmärtänyt hänen jutuistaan, vain ns. parhaat pääsevät palveluksen aikana tosi toimiin, aiemmalla koulutuksella ei niin ole väliä, ennemminkin harrastuksilla ja luonteella.


      • Jutsku
        Enni kirjoitti:

        Ompa kiva taas kuulla positiivisia kokemuksia:) viitsisitkö sinäkin nähdä vaivaa ja kertoa hieman teidän historiaa? Helpottaa tosi paljon kun huomaa ettei olekaan aivan yksin näiden asioiden kanssa. Ja voinko sinun mielestäsi lähteä yksin Turkkiin tapaamaan tätä miestä silloin kun hänellä on se loma? En siis ole ollut Turkissa kun kerran aiemmin jolloin myös tapasimme...

        Itse menin kultaani tapaamaan ensi kerran yksin, toisenkin ja kolmannenkin, jokaisella kerralla palannut takaisin. Neljännellä menin parin kaverin kanssa, ja huomasin, että yksin oli paljon helpompaa.
        Voit siis ihan hyvin mennä häntä tapaamaan yksinkin, muistat vain olla pukeutumatta bimbosti ja huomiota herättävästi.
        Yksi hyvä neuvo kun lennät Izmiriin, muista mennä bussiin, koneesta tultuasi, joka vie sinut kansainväliselle puolelle, sillä tavarasi tulevat sieltä. Itse olin pöhkönä ensi kertaa kotimaisella, ja sain sitten yksityisbussikyydin kansainväliselle.
        Onneksi Finnmatkat tekee ensikesänä lomareissuja siihen lähelle Kusadasiin, joten taitaa lennotkin olla sitten suoria Izmiriin.


      • abla
        izmirli kirjoitti:

        No juu, kasittaakseni huonoimmassa tapauksessa armeijapojat lahetetaan sinne idan vuoristoihin sotimaan niita kurdisisseja vastaan. =( Mutta mielestani tahan lahetetaan sitten siihen erityisesti valmentautuneet tms, tuskin nyt ihan kaikkia tallaajia kuitenkaan. Mutta useinhan on ollut uutisissa, kun sissien ja turkin armeijan valisissa taisteluissa on kuollut joitain kymmenia turkkilaisia sotilaita.. Se on aina iso maansuru taalla ja aina joku aiti menettaa rakkaan poikansa. :( Tai ainakin uutisissa kuvataan aina itkevaa aitia poikansa haudalla..

        Mutta esim. poikaystavani veli oli tuolla İstanbulissa.. niin se oli jotain ihan muuta, esim. vartiointitornissa seisoskelemista tuntikausia ja tammöisena paraatisotilaana. Ja poikaystavani ei ole kylla kauhean innostunut armeijaan menemisesta, mutta sanoo sen kuitenkin olevan kunnia palvella isanmaataan tms. termit taas hakusessa minulla.

        Hmm! Pahan pistit kylla. Se riippuu oikeasti niin paljon henkilösta.. Alanyaan monet tulevat töihin esimerkiksi siksi, etta siella tienaa niin hyvin rahaa verrattuna muuhun Turkkiin.. Varsinkin köyhilta alueilta. Se on aika varma paikka saada töita kesalla, kun joistain pikkukylista ei varmaan saa muuta työta kun seurata isan jalanjalkia puuvillapellolla. Minun on pakko tunnustaa, etta kun menimme poikaystavan kanssa sinne lomalle niin han oli ihan ihmeissaan siita, mika meininki siella oli! Hanella ei ollut siita mitaan hajua. Naisia todellakin isketaan siella aika paljon ja niin.. olisin kylla aika varovainen. =/ Kauanko olette tunteneet? Kylla siella ihan mukavia tavallisia poikiakin oli töissa, joiden kanssa poikaystavani jutteli kovastikin, eivatka he pahemmin flirttailleet tytöille. Mutta harvassa kylla olivat. Mutta tama on vain minun mielipiteeni ja minun kasitykseni, ja kasityksethan yleensa muuttuu kun tutustuu ihmisiin.. Ja niin kuin sanoin, etta jos han tuntuu oikeasti mukavalta ja vilpittömalta ja sinun on hyva olla hanen kanssaan, niin mika sita estaa? Ei mikaan. =)

        Sen kuitenkin sanon, jota suosittelisin kaikille turkkilaisten sun muiden kanssa seurusteleville, etta haistelkaa tilannetta, tutustukaa tutustukaa tutustukaa, kaiva kaikki maholliset asiat esille, ennen kuin rupeat mihinkaan vakavampaan.. Kysele uskonnosta, siita millainen kasitys naisen roolista on hanelle, katsele onko han millaan lailla mustasukkainen.. Kaikkea mahdollista ennen kuin rupeat haita tai mitaan suunnittelemaan. Jo se, etta niista on puhuttu paljon negatiivista kertoo mielestani sen, etta kannattaa suhtautua pienella varauksella niihin. Kysele hanen perheestaan, onko hanen naispuoliset sukulaiset töissa, tietaako hanen vanhempansa sinusta(!), mitenka kotitöita tehdaan jne. Uskaltaisin sanoa, etta jos turkkilaisen vanhemmat tietavat suhteesta, niin silloin mieskin on tosissaan, ne eivat sita heti piakkoin yleensa kerro.

        Ja yhden hyvan jutun kerran kuulin, etta pitaa suhtautua samalla lailla kun suhtautuisi suomalaiseenkin mieheen, ettei pida hyvaksya mitaan mita ei hyvaksyisi suomalaiseltakaan miehelta.

        Mita ihmetta mina taas kirjoitan jotain romaania! Olen varma, etta tiesit nama asiat kylla ihan itsekin, sina ainakin mietit naita asioita ja minusta se on hyva. =) Paljon onnea teille!=) İyi geceler

        Telkkarissa näytetään itkevää äitiä..jos joskus olet äiti,ja poikasi kuolee terori-iskussa-itket kai itsekin.se on vaan niin kaukana siinä iässä,ja niillä ihmisillä,joille tärkeämpää on kynsilakka ja bailaaminen..siellä äidit pelkäävät poikiensa puolesta,kun ne lähettävät armeijaan,voi ola,että seuraavan kerran tapaavat haudalla.


      • vaimona 15v.
        Enni kirjoitti:

        Oon kyllä niin onnellinen sun puolesta. Mä todella uskon että sen rakkaimpansa voi löytää muualtakin kun Suomesta! Siis käsitinkö nyt oikein...eli Turkissa nuoret miehet,jotka lähtevät armeijaan,joutuvat sitten ihan oikeaan sotaan? Kun siis sanoit että "haavoittuneet"..kuulostaa aika karmivalta! Armeija on käsitykseni mukaan kuitenkin turkkilaisille miehille melko pyhä asia...kysyin myös omalta 'poikaystävältäni' mitä mieltä hän on armeijasta ja totesi siihen vain lyhyesti että sinne on mentävä ja ei se häntä oikeastaan haittaa. Tavallaan kuulema huono asia ja tavallaan hyvä. Mitäs sinä ajattelet siitä kun 'poikaystäväni' oli kesän töissä Alaniassa ja on ollut useina muinakin kesinä? Epäilisitkö häntä turistimimmien pyörittäjäksi? En voi olla ajattelematta näitä asioita,mutta aion elää elämäni täysillä ja mitään ei saa jos ei uskalla. Sillä asenteella mennään.

        se yleensa niin mene,etta ihmisella on takanaan jo jonkinasteinen parisuhde/suhteita,ennenkuin kohdalle sattuu se,jonka kanssa voi alkaa rakentaa todellista,yhteista tulevaisuutta:avioliitto,perheen perustaminen. minusta on turhaa jaada miettimaan menneita, ellei miehen tyyli olla ja tehda asioita anna siihen jotain erityista aihetta.itse tapasin mieheni aikoinaan marmariksessa.kiinnitin huomiota siihen,etta kun muut baarin pojat kayttivat aikansa flirttaamiseen ja keskenaan juoruiluun,tama minun mieheni teki niska limassa töita,ja tauollakin leikitti turistien lapsia... se teki toki hyvan vaikutuksen,ja vuosien saatossa olen todennut osuneeni oikeaan:han on erittain ahkera,perhekeskeinen ja omistautuva. hanen sanansa pitaa,eli jos jotain lupaa,se myös tapahtuuçennemmin tai myöhemmin...armeijan han oli kaynyt heti taysiikaiseksi tultuaan.kovaa oli ollut,ja karsii viela nykyisinkin esim.pahoista jalkasaryista çkun armeijassa vuoristoalueella ja kovilla pakkasilla joutui vartiossa seisoskelemaan yöt lapeensa...han on kylla ylpea siita etta on asevelvollisuutensa suorittanut.veljensa on suorittanut izmirissa 4kkn harjoittelujakson,johon paasi opinto ja työelamansa seka useamman tuhannen euron korvauksen valtiolle suoritettuaan.tuo taisteluihin joutuminen on toisissa paikoissa jo alokasaikana todellakin mahdollista.riski joutua kahakoihin on sita suurempi mita lahemmas kurdialueita ja vuoristoseutuja mennaan...kommandona tallaisella alueella, esim.erzincan,se saattaa olla edessa.jos ikina olet katsonut turkin uutislahetyksia,tiedat etta naissa kahakoissa kuolee jatkuvasti ihmisia. nuoria miehia,joilla koko elama edessa ja pienet lapset ja rakastava vaimo kotona odottamassa...tarkoituksenani ei todellakaan ole pelotella,kerron vain faktaa.prosentuaalisestihan turkin vaestöön suhteutettuna, kuolleisuus on viela aika vahaista.uskoisin,etta turkissa armeija todellakin tekee miehen,kuten taalla meillakin vanha sanonta kuuluu.ja mita poikaystavasi tarkoitusperiin tulee,matkusta ihmeessa tapaamaan hanta,ja lue asioita rivien valista,eli seuraa kayttaytymista,tekoja , tapaa hoitaa asioita ja tyylia puhua ihmisten kanssa. ne kertovat sinulle enemman kuin mitkaan sanat.meilla liittoa takana jo 15v.enka ole missaan vaiheessa katunut valintaani:elamamme on onnellista ja tasapainoista.toivotan sinulle valoisaa tulevaisuutta ja kaikkea hyvaa!


      • izmirli
        abla kirjoitti:

        Telkkarissa näytetään itkevää äitiä..jos joskus olet äiti,ja poikasi kuolee terori-iskussa-itket kai itsekin.se on vaan niin kaukana siinä iässä,ja niillä ihmisillä,joille tärkeämpää on kynsilakka ja bailaaminen..siellä äidit pelkäävät poikiensa puolesta,kun ne lähettävät armeijaan,voi ola,että seuraavan kerran tapaavat haudalla.

        halusit viestillasi sanoa..? Kylla se on aivan hirvea juttu aina kuulla, etta niita sotilaita kuolee tai keta tahansa, en missaan vaiheessa tarkoittanut mitaan muuta. Joo ja nuori olen viela ja lapset eivat ole minulle viela ajankohtaisia, mutta ei se sita tarkoita, ettenkö huolehtisi tai ajattelisi naita juttuja, sitten kun minullakin joskus on lapsia niin ne tulevat kylla olemaan minulle kaikki kaikessa.. Enka kayta kynsilakkaa tai pahemmin bileta heh heh.


      • izmirli
        Jutsku kirjoitti:

        Itse menin kultaani tapaamaan ensi kerran yksin, toisenkin ja kolmannenkin, jokaisella kerralla palannut takaisin. Neljännellä menin parin kaverin kanssa, ja huomasin, että yksin oli paljon helpompaa.
        Voit siis ihan hyvin mennä häntä tapaamaan yksinkin, muistat vain olla pukeutumatta bimbosti ja huomiota herättävästi.
        Yksi hyvä neuvo kun lennät Izmiriin, muista mennä bussiin, koneesta tultuasi, joka vie sinut kansainväliselle puolelle, sillä tavarasi tulevat sieltä. Itse olin pöhkönä ensi kertaa kotimaisella, ja sain sitten yksityisbussikyydin kansainväliselle.
        Onneksi Finnmatkat tekee ensikesänä lomareissuja siihen lähelle Kusadasiin, joten taitaa lennotkin olla sitten suoria Izmiriin.

        Minakin kun menin ensimmaisen kerran İzmiriin yksinani niin tein saman virheen, etta menin muiden lentokoneesta poistuneiden matkustajien mukana sinne kotimaanhalliin odottelemaan laukkua. :D Sitten kun kaikki olivat jo poistuneet, niin mina seisoin siina hoomoilasena, etta missa minun laukku on! :D Sitten kohta sielta tallusti sellainen iloisen nakoinen pikku-tati ja kysyi, etta olenko lentanyt Suomesta, 'joo', 'no laukkusi on tuolla toisessa terminaalissa.' Ja sitten joku aija vei minut autolla sinne. :D


      • minä :)
        Enni kirjoitti:

        Ompa kiva taas kuulla positiivisia kokemuksia:) viitsisitkö sinäkin nähdä vaivaa ja kertoa hieman teidän historiaa? Helpottaa tosi paljon kun huomaa ettei olekaan aivan yksin näiden asioiden kanssa. Ja voinko sinun mielestäsi lähteä yksin Turkkiin tapaamaan tätä miestä silloin kun hänellä on se loma? En siis ole ollut Turkissa kun kerran aiemmin jolloin myös tapasimme...

        elikkä me ollaan mun poikaystävän kans oltu nyt noin 4 vuotta yhdessä.
        se että voitko lähteä katsomaan häntä kun hänellä on loma on tietenki aika henkilökohtainen juttu.
        mut ainakin mä lähdin heti seuraavana kesänä puoleks vuodeks mun poikaystävän luokse. eli siis ku tavattii edellisenä kesänä. olin tietenki siinä välissä käynyt myös hänen kotonaan.
        nyt sit vaan odottelee et tuo armeija jo loppuis niin sit pääsis taas lähemmäs normaalia elämää :)


      • ou jee
        Enni kirjoitti:

        Oon kyllä niin onnellinen sun puolesta. Mä todella uskon että sen rakkaimpansa voi löytää muualtakin kun Suomesta! Siis käsitinkö nyt oikein...eli Turkissa nuoret miehet,jotka lähtevät armeijaan,joutuvat sitten ihan oikeaan sotaan? Kun siis sanoit että "haavoittuneet"..kuulostaa aika karmivalta! Armeija on käsitykseni mukaan kuitenkin turkkilaisille miehille melko pyhä asia...kysyin myös omalta 'poikaystävältäni' mitä mieltä hän on armeijasta ja totesi siihen vain lyhyesti että sinne on mentävä ja ei se häntä oikeastaan haittaa. Tavallaan kuulema huono asia ja tavallaan hyvä. Mitäs sinä ajattelet siitä kun 'poikaystäväni' oli kesän töissä Alaniassa ja on ollut useina muinakin kesinä? Epäilisitkö häntä turistimimmien pyörittäjäksi? En voi olla ajattelematta näitä asioita,mutta aion elää elämäni täysillä ja mitään ei saa jos ei uskalla. Sillä asenteella mennään.

        Mitään ei saa, jos ei mitään uskalla. Täysillä eteenpäin. Kaikkea pitää kokeilla, että voi sanoa eläneensä. Niinpä niin. Niin nuorekasta, niin muodikasta. Mutta jos järkeä on päätöksenteossa vähemmän kuin uskallusta tai kokeilunhalua, niin saa useammin paskaa rukkaseen. Ja sekin on hyvä muistaa, että kaikkea ei todellakaan kannata kokeilla: maistamattakin tietää, ettei sitä rukkaselle jäänyttä tavaraa kannata pistää poskeen.


      • pitää kuitenkin muistaa
        ou jee kirjoitti:

        Mitään ei saa, jos ei mitään uskalla. Täysillä eteenpäin. Kaikkea pitää kokeilla, että voi sanoa eläneensä. Niinpä niin. Niin nuorekasta, niin muodikasta. Mutta jos järkeä on päätöksenteossa vähemmän kuin uskallusta tai kokeilunhalua, niin saa useammin paskaa rukkaseen. Ja sekin on hyvä muistaa, että kaikkea ei todellakaan kannata kokeilla: maistamattakin tietää, ettei sitä rukkaselle jäänyttä tavaraa kannata pistää poskeen.

        että valinnoista on seuraukset ja niiden kanssa on sitten elettävä.


      • vuosien mittaan
        pitää kuitenkin muistaa kirjoitti:

        että valinnoista on seuraukset ja niiden kanssa on sitten elettävä.

        Näin juuri. Nuorena ja "kuolemattomana" sitä vain harva ymmärtää, mitä se vastuun kantaminen ja etenkin seurausten kanssa eläminen todella voi tarkoittaa. Ennen kuin huomaa, että valinnat muuttavat ihmistä ja hänen elämäänsä pikku hiljaa ja peruuttamattomasti. Että se kevyin mielin valittu tie voikin olla raskas ja sen joutuu kulkemaan loppuun saakka. Silloin monelta pääsee pitkä itku. Toiset eivät koskaan nouse jaloilleen enää. Toiset jatkavat urheasti nilkuttaen loppuun saakka, väärien valintojen taakan joka askeleella tuntien. Näin siis, jos huonosti käy. Siksipä järjen käyttöön ja harkintaan on kannustettava.


    • mutta olen kuullut..

      ..että siellä ei vähällä pääse.
      Mulla oli joskus turkkilainen ukkoo ja se näytteli vanhoja armeijakuviaan mulle ylpeydellä, siinä se poseeras joku mahrottoman kokoone konekivääri käsissä.
      Olen saanut sellaisen kuvan, että turkkilaiset ihannoivat armeijaa ja siellä pitkälle päässeitä miehiä.

      • jatkaja

        Niin joo ja jos kommandot kiinnostaa niin varasta ukkosi alkkarit ;) Mutta varo ettei pallit jäädy näin kylmällä.


    • .. .. ..

      Silloin tällöin luen turkkilaisia englanninkielisiä lehtiä ja olen nähnyt surullisia kuvia, kun arkuissa on asevelvollisia, jotka ovat kuolleet taisteluissa. Turkkihan käy sotaa raja-alueillaan. Lisäksi se kuuluu Natoon, joten maailmanpoliittisilla tilanteilla on oma vaikutuksensa. Kurdienkin puolesta olen surullinen. Heitäkin kuolee. Molemmat kansat ovat olleet historian aikana vallassa, mutta nyt ne syövät toisiaan.

      Suosittelen, että sinäkin silmäilisit uutisia, niin saat vähän laajempaa käsitystä. Turkkilainen lehdistö on suht vapaata. Tässä yksi linkki:

      http://www.turkishdailynews.com.tr/

      Alanyasta sanoisin, että se pilaa melkein kenen tahansa poikamiehen sielun. Siellä vanhat naiset sekoilevat poikasten kanssa ja sellainen jättää jälkensä. Töitä tehdään pienellä palkalla huonohkoissa oloissa, joissa monen ainoa "harrastus" on seksi. Surkeaa touhua. Kannattaa ainakin testauttaa mies kaikkien tautien varalta ja kysyä tarkkaan, onko jossain mahdollisesti aviottomia lapsia kasvamassa. Joillakin on lisäksi vaimot kotikylissä.

      • Enni

        Kuulostipa hirveälle kun sanoit "joillakin on vaimot kotikylissä." Ihmettelen kyllä miten hän sitten voisi minut vapaillaan haluta Turkkiin...ja lisäksi se että minut on esitelty hänen veljilleen ja serkuille,mutta eikai se tietenkään välttämättä sano vielä mitään. Hyviä neuvoja teiltä saa,vaikka tietysti samoja asioita olen jo itsekin miettinyt. On kuitenkin mukava jutella näistä teidän kanssa,eikä tarvi ihan yksin iltaisin asioita vatvoa. Nyt pitäisi sitten vaan odotella tietoa milloin se 20 päivän loma on...ja sitten lentolippuja varaamaan. Onneksi kuitenkin tänään voimme jutella messengerissä taas jonkun aikaa:D Ja puhelinlaskut taitaa olla jo pilvissä kun viestejä sinkoilee....voih. :)


      • abla

        Milloin kurdilaiset olivat vallassa,ja missä?Eivät missään ja milloinkaan..heitä ei kannata pahemmin sääliä,lopettaisivat terrorin ja alkaisivat kouluttaa lapsensa ym.Tiedän esim.Ranskassa asuvia kurdeja,jotka tulevat "taistelemaan"vuorille.no muutaman ihmisen terrori ei Nato-maata hetkauta.Terrorismissa ei ole mitään hyvää tai ihailtavaa.


      • ja opi
        abla kirjoitti:

        Milloin kurdilaiset olivat vallassa,ja missä?Eivät missään ja milloinkaan..heitä ei kannata pahemmin sääliä,lopettaisivat terrorin ja alkaisivat kouluttaa lapsensa ym.Tiedän esim.Ranskassa asuvia kurdeja,jotka tulevat "taistelemaan"vuorille.no muutaman ihmisen terrori ei Nato-maata hetkauta.Terrorismissa ei ole mitään hyvää tai ihailtavaa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Saladin


      • abla
        ja opi kirjoitti:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Saladin

        Totta,tämä
        kurdiperheen sulttaaniksi julistautunut sotapällikkö..yksi mies ei kurdien historiaa muuta.Israelin alue on,ja kai aina tuleekin olemaan sotatannerta..Turkkia eivät ole hallinneet.kurdivaltiota ei ole ollut koskaan,sen toki heille soisin.On hirveää,mitä ovat kokeneet esim.Saddamin aikana.Mutta mikaan ei oikeuta terrorismiin.


      • molly_moo
        abla kirjoitti:

        Totta,tämä
        kurdiperheen sulttaaniksi julistautunut sotapällikkö..yksi mies ei kurdien historiaa muuta.Israelin alue on,ja kai aina tuleekin olemaan sotatannerta..Turkkia eivät ole hallinneet.kurdivaltiota ei ole ollut koskaan,sen toki heille soisin.On hirveää,mitä ovat kokeneet esim.Saddamin aikana.Mutta mikaan ei oikeuta terrorismiin.

        Mitä pahaa siinä on, että kurdit muistakin maista menevät vuorille taistelemaan? Hehän puolustavat itselleen tärkeää asiaa. Eikö se ole terrorismia kun kurdikyliä tuhotaan ja ihmisiä tapetaan? Eikö myös poikansa haudalla itkevän kurdilaisen äidin suru ole yhtä suurta?

        Elämä ei ole niin mustavalkoista, asioilla on aina kaksi puolta.


      • abla
        molly_moo kirjoitti:

        Mitä pahaa siinä on, että kurdit muistakin maista menevät vuorille taistelemaan? Hehän puolustavat itselleen tärkeää asiaa. Eikö se ole terrorismia kun kurdikyliä tuhotaan ja ihmisiä tapetaan? Eikö myös poikansa haudalla itkevän kurdilaisen äidin suru ole yhtä suurta?

        Elämä ei ole niin mustavalkoista, asioilla on aina kaksi puolta.

        Asia on juuri niin tasaisen harmaa,että tappaminen on aina väärin,teki sen turkkilainen tai kurdilainen.Kyllä siinä on jotakin pahaa,vaikka tappaisi kuinka hyvän asian puolesta!Ja itse äitinä tiedän,että lapsen menettäminen sattuu..ellei ole joutunut sairaan manipuloinnin kohteeksi,ja luopumaan lapsesta "martyyrikuoleman"takia.Lue kirjoitukseni uudestaan,en vaan hyväksy terrorismia.En ketään kohtaan,ja tappamalla ei tappaminen lopu.Terrorilla kurdit eivät ikinä maata saa.


      • ...
        abla kirjoitti:

        Asia on juuri niin tasaisen harmaa,että tappaminen on aina väärin,teki sen turkkilainen tai kurdilainen.Kyllä siinä on jotakin pahaa,vaikka tappaisi kuinka hyvän asian puolesta!Ja itse äitinä tiedän,että lapsen menettäminen sattuu..ellei ole joutunut sairaan manipuloinnin kohteeksi,ja luopumaan lapsesta "martyyrikuoleman"takia.Lue kirjoitukseni uudestaan,en vaan hyväksy terrorismia.En ketään kohtaan,ja tappamalla ei tappaminen lopu.Terrorilla kurdit eivät ikinä maata saa.

        terrorilla kuten ilmaisit maata saada, mutta jo tuossa aiemmin lohkaisit, että laittaisivat kurdit lapsensa kouluun, niin heitänpä tähän, että TODELLAKIN laittaisivat jos esim Turkki sallisi (aikoinaan) koulun käynnin kurdivähemmistölle, saati sitten, että saisivat puhua omaa kieltään! Taitaa kuule olla täydet syyt miksi kurdit taistelevat ja tulevat taistelemaan heimonsa hyväksi.


      • Jutsku
        ... kirjoitti:

        terrorilla kuten ilmaisit maata saada, mutta jo tuossa aiemmin lohkaisit, että laittaisivat kurdit lapsensa kouluun, niin heitänpä tähän, että TODELLAKIN laittaisivat jos esim Turkki sallisi (aikoinaan) koulun käynnin kurdivähemmistölle, saati sitten, että saisivat puhua omaa kieltään! Taitaa kuule olla täydet syyt miksi kurdit taistelevat ja tulevat taistelemaan heimonsa hyväksi.

        Niin tai lopettaisivat ne kurdit niiden turkkilaisten rakentamien koulujen ja tehtaiden räjäyttelyn "alueillaan" niin jo paranisivat olot.


      • fiftyfifty
        Jutsku kirjoitti:

        Niin tai lopettaisivat ne kurdit niiden turkkilaisten rakentamien koulujen ja tehtaiden räjäyttelyn "alueillaan" niin jo paranisivat olot.

        Antakaapa aiheen olla, kun ei kumpikaan tunnu siitä mitään tietävän. Turhaa on alkaa juttujanne oikomaan. Kehoitanpa vain olemaan riitelemättä asiasta jota ette tunne.


      • ...
        fiftyfifty kirjoitti:

        Antakaapa aiheen olla, kun ei kumpikaan tunnu siitä mitään tietävän. Turhaa on alkaa juttujanne oikomaan. Kehoitanpa vain olemaan riitelemättä asiasta jota ette tunne.

        tietäjiä ja taitajia kun tuntuu olevan joka oksalla. Etpä taida sinäkään tietää yhtään mitään.


      • ...
        ... kirjoitti:

        tietäjiä ja taitajia kun tuntuu olevan joka oksalla. Etpä taida sinäkään tietää yhtään mitään.

        roj-tv viikon sisällä tapahtunut: kurdimies puhui puhelimessa omaa kieltään äitinsä kanssa - turkkilaiset riepaantuivat miksi puhut kurdin kieltä? Mies vastaa, ettei äiti osaa kuin kurdin kieltä, jolloin tämä porukka hakkasi miehen sairaalakuntoon! revi siitä asiantuntija!


      • izmirli
        ... kirjoitti:

        roj-tv viikon sisällä tapahtunut: kurdimies puhui puhelimessa omaa kieltään äitinsä kanssa - turkkilaiset riepaantuivat miksi puhut kurdin kieltä? Mies vastaa, ettei äiti osaa kuin kurdin kieltä, jolloin tämä porukka hakkasi miehen sairaalakuntoon! revi siitä asiantuntija!

        Tasapainoksi voin sanoa, etta taalla İzmirissa on yksi kaupunginosa, ainut kaupunginosa Konakin alueella, jonne poikaystavani on suorasti kieltanyt minua menemasta, kun tykkaan yksinaisina paivina taalla vahan liikuskella. Ja se on joku tallainen kurdien asuttama alue. Ei sen takia, etta he ovat kurdeja, koska han ei niista sen pahemmin ole pahaa sanonut, vaan sen takia, etta siella on kuulemma oikeasti vaarallista. Siella asuu oikeastaan vain kurdeja ja turkkilaisilla ei sinne paljon ole menemista tai saattaa tulla turpaan, sanoi han nain suorasti. Enpa siis pahemmin ole uskaltanut kokeilla, pelkuri nössö kun olen. :D

        Ja se on kylla totta, etta turkkilaiset ovat joissain asioissa kohdelleet kurdeja todella p*skamaisesti, esim. nama kielijutut ja syrjinta sun muut. Mutta pata kattilaa soimaa, kylla kurditkin ovat aika hyvin osanneet asioita omaksi huonoksi onnekseen hoitaa. Taalla ainakin on sellainen ilmapiiri, etta kurdeja pelataan. Mutta kylla kurdeilla on silti samat oikeudet kuin turkkilaisilla, kayda koulua ja tehda töita ja elaa, eikö joku kurdikin joskus ole ollut presidenttinakin? En ole varma, mutta jotain tallaista olen kuullut. Mina en pida sellaisesta, etta muutaman yksilön perusteella leimataan kokonainen kansa, mutta taalla saan kuulla joka suunnalta, etta ala mene sinne alueelle ja kurdit aina huijaavat kaupankaynnissa ja plaaplaaplaa. Ja PKK tietysti on aina se, mika on turkkilaisten mielessa paivittain.. kylla se minuakin mietyttaa kavella kadulla pysaköityjen autojen vieresta, etta jos yksi noista tuossa rajahtaisi.. Se sellainen pelossa elaminen on synnyttanyt naköjaan pysyvia ennakkoluuloja ja pelkoa kurdeja kohtaan. Vaikka hemmetti soikoon, kurdeja on Turkissa jotain 15 miljoonaa! Se, etta vuorilla on jotain parituhatta terroristisissia ei tarkoita sita, etta koko kansa on terroristista.. Mutta niin se ihmisten ajatusmaailma tuppaa menna, sama muslimienkin kohdalla, etta muutaman sadan terroristin takia kaikkia yli miljardia muslimia pelataan ja vihataan.

        En kauheasti henkilökohtaisesti tunne kurdeja, yksi tyttökaveri minulla on, joka on kurdi ja han on hurjan mukava. Ja kebab-ravintoloissa palvelu on ollut hyvaa. Sen takia en haluakaan sen pahemmin sanoa kurdeista mitaan, koska en tunne niita sen paremmin, mutta yksittaisista ihmisista on syntynyt nain pintapuolisesti ihan hyva kuva. Haluan ensin aina tutustua ihmiseen ennen kuin alan vetaa mitaan omia johtopaatöksia. Kylla turkkilaisissa on paljon arsyttavia juttuja, saisivat kylla opetella vahan tavoille, ja antaa vahan kunnioitusta kurdeille joissain asioissa.. Sita ei kylla tule tapahtumaan niin kauan, kun autoja rajahtelee ja siviileja tapetaan ja rayhataan eli molemmat kansat saisivat tehda aika paljon asioiden edistamiseksi.


      • kun musupatjat
        izmirli kirjoitti:

        Tasapainoksi voin sanoa, etta taalla İzmirissa on yksi kaupunginosa, ainut kaupunginosa Konakin alueella, jonne poikaystavani on suorasti kieltanyt minua menemasta, kun tykkaan yksinaisina paivina taalla vahan liikuskella. Ja se on joku tallainen kurdien asuttama alue. Ei sen takia, etta he ovat kurdeja, koska han ei niista sen pahemmin ole pahaa sanonut, vaan sen takia, etta siella on kuulemma oikeasti vaarallista. Siella asuu oikeastaan vain kurdeja ja turkkilaisilla ei sinne paljon ole menemista tai saattaa tulla turpaan, sanoi han nain suorasti. Enpa siis pahemmin ole uskaltanut kokeilla, pelkuri nössö kun olen. :D

        Ja se on kylla totta, etta turkkilaiset ovat joissain asioissa kohdelleet kurdeja todella p*skamaisesti, esim. nama kielijutut ja syrjinta sun muut. Mutta pata kattilaa soimaa, kylla kurditkin ovat aika hyvin osanneet asioita omaksi huonoksi onnekseen hoitaa. Taalla ainakin on sellainen ilmapiiri, etta kurdeja pelataan. Mutta kylla kurdeilla on silti samat oikeudet kuin turkkilaisilla, kayda koulua ja tehda töita ja elaa, eikö joku kurdikin joskus ole ollut presidenttinakin? En ole varma, mutta jotain tallaista olen kuullut. Mina en pida sellaisesta, etta muutaman yksilön perusteella leimataan kokonainen kansa, mutta taalla saan kuulla joka suunnalta, etta ala mene sinne alueelle ja kurdit aina huijaavat kaupankaynnissa ja plaaplaaplaa. Ja PKK tietysti on aina se, mika on turkkilaisten mielessa paivittain.. kylla se minuakin mietyttaa kavella kadulla pysaköityjen autojen vieresta, etta jos yksi noista tuossa rajahtaisi.. Se sellainen pelossa elaminen on synnyttanyt naköjaan pysyvia ennakkoluuloja ja pelkoa kurdeja kohtaan. Vaikka hemmetti soikoon, kurdeja on Turkissa jotain 15 miljoonaa! Se, etta vuorilla on jotain parituhatta terroristisissia ei tarkoita sita, etta koko kansa on terroristista.. Mutta niin se ihmisten ajatusmaailma tuppaa menna, sama muslimienkin kohdalla, etta muutaman sadan terroristin takia kaikkia yli miljardia muslimia pelataan ja vihataan.

        En kauheasti henkilökohtaisesti tunne kurdeja, yksi tyttökaveri minulla on, joka on kurdi ja han on hurjan mukava. Ja kebab-ravintoloissa palvelu on ollut hyvaa. Sen takia en haluakaan sen pahemmin sanoa kurdeista mitaan, koska en tunne niita sen paremmin, mutta yksittaisista ihmisista on syntynyt nain pintapuolisesti ihan hyva kuva. Haluan ensin aina tutustua ihmiseen ennen kuin alan vetaa mitaan omia johtopaatöksia. Kylla turkkilaisissa on paljon arsyttavia juttuja, saisivat kylla opetella vahan tavoille, ja antaa vahan kunnioitusta kurdeille joissain asioissa.. Sita ei kylla tule tapahtumaan niin kauan, kun autoja rajahtelee ja siviileja tapetaan ja rayhataan eli molemmat kansat saisivat tehda aika paljon asioiden edistamiseksi.

        jo musujensa mukaan ovat tukkanuottasilla toivottavasti ette ota kovempia otteita käyttöön, jookos


      • fiftyfifty
        ... kirjoitti:

        tietäjiä ja taitajia kun tuntuu olevan joka oksalla. Etpä taida sinäkään tietää yhtään mitään.

        Olen ollut tekemisissä sekä turkkilaisten että kurdien kanssa ja asunut Turkissa jo niin kauan, että ymmärrän oman tietämykseni olevan hyvin vähäistä. Siksi en aiheeseen juuri kantaa ota ja ymmärrän kyllä millä tasolla sinunkin tietämyksesi viestiesi perusteella on. En siis ole millään oksalla istuva asiantuntija;)


    • Yeliz

      Moi!

      Jos kaipaat juttukaveria, niin mulle saa laittaa mailia [email protected]. :) Mun mies pääsi viime kesäkuussa pois armeijasta, oli siellä tosiaan 15 kuukautta. Ei ollut kommandona, mutta kuitenkin. Ihan mielelläni voisin kertoa sinulle miten armeija-aika meni jne. muutenkin olisi kiva jutella. :)

    • Enpu1

      Jos kiinnosta Turkin armeijan commondot ja koulutus

      Käy Youtubessa kirjoita haku kentän "SAT komsndo tai
      Bordoberelier lyhyesti SAT commandot ovat korkea arvoisia
      Upseereita he suorittavat operaatiot rajan yli
      Vuonna 2005 He nappasivat terroristi johtajan
      Pako matkalta Kenyasta!!! Toivat Turkiin!!

    • Anonyymi

      Moikka,

      Tää on monta vuotta vanha keskustelu mut jäin miettimään että mitä nyt kuuluu?

    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      134
      10022
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2914
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      183
      2715
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      24
      2087
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      16
      1852
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1669
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      17
      1570
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      17
      1530
    9. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      13
      1528
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1348
    Aihe