ateismin, henkisen vapauden ja terveen järjen nimeen?
Eikö tuosta "kolmiyhteisestä" lähtökohdasta käsin voisi ajatella parhaalla mahdollisella tavalla kasvavan itsenäisesti ajattelevia ja suvaitsevia ihmisiä, jotka eivät ihan helpolla hurahtaisi minkään mielikuvitusolennon palvojaksi.
Eikö tuosta "kolmiyhteisestä" lähtökohdasta käsin voisi ajatella parhaalla mahdollisella tavalla kasvavan itsenäisesti ajattelevia ja suvaitsevia ihmisiä, jotka eivät ihan helpolla hurahtaisi minkään mielikuvitusolennon palvojaksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
nimiäisissä ei yritetä hukuttaa ketään. ristiäisissä pappi yrittää yleensä hukuttaa sen kenelle nimeä annetaan(jumalan tahdon mukaisesti(tm) tietysti)..
Uskoisin että kaikenlainen lapsen manaaminen on ateistipiireissä suht harvinaista.
Nimiäisissä kastetaan kurkku.
Nooh, ei me mitään vesirituaaleja hararstettu :D nimiäisissä ilmoitettiin ystäville ja sukulaisille tulokkaan virallinen nimi, ja juhlittiin pientä. That's it.
***
En ole tiennyt, että ateismissä on nimiäsiä.
Varmaan on hyvä, että ihmiset kokoontuvat yhteen vahvistamaan ja lujittamaan siteitään keskenään.
Mutta mielestäni se on osoitus ateismin ritualistisesta puolesta, joka syntyy ateistisesta vakaumuksesta (uskosta), että kivoja tapoja voi olla myös ilman Jumalan nimen lausumista. Mikä tietysti on totta, mutta millä ateisti voi varmuudella todistaa, ettei Jumala tai Hänen enkelinsä silti ole pienokaisen turvana, jos se on Jumalan tahto. Vai onko nimiäisten asetus sanat sellaiset, että niiden toivotaan vaikuttavan siihen, ettei Jumala olisi läsnä tilaisuudessa? Vai ollaanko vaan yleisesti huomioimatta Jumalaa?
Toisaalta voidaan myös ajatella, että näissä ateistissa siirtymäriiteissä onkin kyse, ehkä tiedostamattomanakin siitä aavistuksesta, että ilman seremoniallia osuuksia ei menestytä uskonnollisilla markkinoilla. Pelkkä leipä ei riitä vaan sirkus vaatii myös huvinsa. Ja, jos ateistisia hittituotteita ja hippaleikkejä löydetään maksaa kansa mukinoitta kerhojen jäsenmaksut?
Mikä on se ateistinen vimma rakentaa siirtymäriitti seremonioita elämänsä ympärille ja erivaiheisiin? Miksi sellaisia rakentaa, jos ei ole jonkinlaista "sisäistä järjestelmää", vaikka uskoa siihen, että ihminen itsessään on ratkaisu ongelmiinsa tmv?
Onko kyseessä humanismi, joka sanoo, että ihmisellä on oltava nimi? Eikö ateistisen utopian pitäisi pikemminkin olla identiteetitön ihminen? Tai ainakin ankaran kristillisen alistuskärjestelmään mukautumattomana villinä ja vapaana ateistinä jokin muu kuin kristillisestä nimikalenterista valittu pyhimysten nimestä suomeen käännetty versio. Vaikka herra ZAQ ja rouva QAZ?
Tai mitä muuta vaan kunhan ei kristillisiä tai kirkollisia nimiä? Joskus tuntuu, että ateismi on kokoelma epärationaalisuuksia omahyväisellä kattauksella. Toiset kristillisessä kulttuurissa ja kristinuskon ansioista kehittyneet asiat hyväksytään. Ja toisia vastustetaan. Miksi kaikkea ei voi hylätä kerralla?
" mutta millä ateisti voi varmuudella todistaa, ettei Jumala tai Hänen enkelinsä silti ole pienokaisen turvana, jos se on Jumalan tahto."
Sinun jumalasi tai enkeleiden suojelemia lapsia?
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.bushflash.com/pl_lo.html&sa=X&oi=translate&resnum=3&ct=result&prev=/search?q=Depleted Uranium&start=10&hl=fi&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:fi:official&sa=N
että ateistitkin juhlistavat tiettyjä tapahtumia? Ateistit jopa juhlivat häitä ja synttäreitä ja jotkut jopa nimipäivinä ostavat jonkun lahjan.
Minäkin menen torstaina puolisoni kanssa ravintolaan syömään, kun hänellä on syntymäpäivä. Sen jälkeen ehkä menemme tanssimaan jonnekin ja sitten istumme aamuneljään käsi kädessä paukkuja napsien ja vanhoja muistellen, jos emme sitten mene naia naksauttelemaan. Saattaa niinkin käydä, ei sitä koskaan tiedä.