Lain ja armon suhde uudessa ja vanhassa liitossa on sama.
Psalmin kirjoittaja pitää Jumalan käskyjä ja pelastusta hyvin läheisinä asioina. Mutta ei pyri "lakivanhurskauteen", vaan vetoaa lunastukseen.
/Ps. 119/
149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
Lunastus ja sovitus on AINA ollut ainoa toivo ihmiselle. Niin uuden, kuin vanhankin liiton aikana. Vanha liitto oli ikään kuin vertauskuva siitä, miten Jumala järjestää sovituksen. Uudessa järjestelmässä Jeesus toimii itse ylimmäisenä pappina ja uhrina. Jeesus on siis tällähetkellä suorittamassa maailmanlopun pyhäkköpalvelusta taivaassa. Hän on uhrannut itsensä sekä vanhan-, että uudenliiton syntien takia.
/Hepr. 9/
19 Sillä kun Mooses oli kaikelle kansalle julkilukenut kaikki käskyt, niinkuin ne laissa kuuluvat, otti hän vasikkain ja kauristen veren ynnä vettä ja purppuravillaa ja isopin ja vihmoi sekä itse kirjan että kaiken kansan,
20 sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt".
21 Ja samoin hän verellä vihmoi myös majan ja kaikki palvelukseen kuuluvat esineet.
22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
23 On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.
24 Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
25 Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan,
26 sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.
Jeesus on siis uhrannut itsensä poistaakseen synnin, ei suinkaan lakia. Sillä syntihän on rikkomus lakia vastaan. Viimeisellä tuomiolla oikeus käsittelee sitä, voiko synnit poistaa Jeesuksen uhriin vedoten, vai eikö voi.
Mutta mitä laki pitää sisällään? Siitä myöhemmin.
Siunausta
Psalmin kirjoittaja pitää Jumalan käskyjä ja pelastusta hyvin läheisinä asioina. Mutta ei pyri "lakivanhurskauteen", vaan vetoaa lunastukseen.
/Ps. 119/
149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
Lunastus ja sovitus on AINA ollut ainoa toivo ihmiselle. Niin uuden, kuin vanhankin liiton aikana. Vanha liitto oli ikään kuin vertauskuva siitä, miten Jumala järjestää sovituksen. Uudessa järjestelmässä Jeesus toimii itse ylimmäisenä pappina ja uhrina. Jeesus on siis tällähetkellä suorittamassa maailmanlopun pyhäkköpalvelusta taivaassa. Hän on uhrannut itsensä sekä vanhan-, että uudenliiton syntien takia.
/Hepr. 9/
19 Sillä kun Mooses oli kaikelle kansalle julkilukenut kaikki käskyt, niinkuin ne laissa kuuluvat, otti hän vasikkain ja kauristen veren ynnä vettä ja purppuravillaa ja isopin ja vihmoi sekä itse kirjan että kaiken kansan,
20 sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt".
21 Ja samoin hän verellä vihmoi myös majan ja kaikki palvelukseen kuuluvat esineet.
22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
23 On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.
24 Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
25 Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan,
26 sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.
Jeesus on siis uhrannut itsensä poistaakseen synnin, ei suinkaan lakia. Sillä syntihän on rikkomus lakia vastaan. Viimeisellä tuomiolla oikeus käsittelee sitä, voiko synnit poistaa Jeesuksen uhriin vedoten, vai eikö voi.
Mutta mitä laki pitää sisällään? Siitä myöhemmin.
Siunausta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.