Tyypillinen henkilöauto painaa noin tonnin ja pystyy kuljettamaan noin 4 aikuista ja vähän tavaraa nopeudella esim. 80 - 100 km/h.
Henkilöautojen kolariturvallisuus on yleensä riittävä nopeuteen noin 50 - 60 km/h saakka.
Polttomoottorin hyötysuhdetta tuskin voi kovin paljon nykyisestä parantaa ja moottorin teho täytyy olla suunnilleen nykyistä luokkaa jos autolla täytyy voida kuljettaa 4 aikuista esim. 100 km/h.
Jos miettii miten auto voisi kulkea vähemmällä polttoaineella niin massan pienentäminen tulee heti mieleen.
Miten paljon auton painoa voisi laskea ilman että kolariturvallisuus nykyisestä heikkenee tai hinta kohtuuttomasti nousee? Ei kai siinä ole muuta keinoa kuin pienentää kuljetuskapasitteettia? Jos auto mitoitetaankin vain kahdelle aikuiselle niin miten isoihin säästöihin polttoaineen kulutuksessa voisi päästä?
Henkilöautojen kolariturvallisuus on yleensä riittävä nopeuteen noin 50 - 60 km/h saakka.
Polttomoottorin hyötysuhdetta tuskin voi kovin paljon nykyisestä parantaa ja moottorin teho täytyy olla suunnilleen nykyistä luokkaa jos autolla täytyy voida kuljettaa 4 aikuista esim. 100 km/h.
Jos miettii miten auto voisi kulkea vähemmällä polttoaineella niin massan pienentäminen tulee heti mieleen.
Miten paljon auton painoa voisi laskea ilman että kolariturvallisuus nykyisestä heikkenee tai hinta kohtuuttomasti nousee? Ei kai siinä ole muuta keinoa kuin pienentää kuljetuskapasitteettia? Jos auto mitoitetaankin vain kahdelle aikuiselle niin miten isoihin säästöihin polttoaineen kulutuksessa voisi päästä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Moottoritietkin ovat olemassa joten korjataanpa tyypilliseksi auton nopeudeksi 80 - 120 km/h.
Nähdäkseni tyypillinen henkilöauto painaa reilun tonnin, sillä pystyy kuljettamaan 4-5 aikuista ja riittävästi tavaraa nopeudella 0-160 km/h.
Polttomoottorin hyötysuhdetta voi jonkin verran parantaa hybriditekniikalla, eikä sellaista kai kukaan pian käytäkään, vaan sähkömoottorit asennetaan pyöriin...
Jos kulutusta haluaa pienentää, niin olennaista on ennakoiva ajotapa, onnistunut reitinvalinta, ruuhkien välttäminen ja turhan ajelun karsiminen.
Autoissa parannusta voi syntyä myös aerodynamiikan kehittymisestä, mutta siitä tietysti suurimmat hyödyt saadaan nopeuksilla, joita pihi ei käytä.
Paras kolariturvallisuuteen vaikuttava tekijä on kolaroimattomuus. Kaikkia kolareita ei voi välttää, mutta kun suurimmat kolareihin vaikuttavat tekijät ovat auton ja kuljettajan kunto, niin siitä voi jo laskea paljon.
No joo, siis minun mielestäni ajatellen tyypillistä ja laillista matkanopeutta taajamien ulkopuolella 80 - 120 km/h olisi hyvä arvio.
Oikeastaan on hiukan ihmeellistä että kun autojen kolariturvallisuus riittää vain kaupunkinopeuksiin, eli kokoonpainumisvarat ovat isommissakin henkilöautoissa loppuunkäytetyt jo nopeudessa n. 60 km/h (jonka jälkeen alkavat matkustajat mennä kokoon), niin nopeudet yli 60 km/h ovat silti sallittuja.
No eipä tuo tietysti olisi mikään ratkaisu kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ja yleensä kai ennen kolaria yritetään jarruttaa jolloin nopeus jonkin verran putoaa.
Jos sinusta pitäisi mennä täysin turvallisuuden ehdoilla, ei autoilla saisi ajaa yli 30 km/h nopeuksia. Tukkirekan keulaan kun nimittäin ajetaan, ei sen vauhti pahemmin pysähdy tai puskuri kasaan painu...
Toisaalta, jo 10 km/h nopeuksissa voi peräänajo aiheuttaa niskavamman. Pitäisikö siis maksiminopeuden olla 10 km/h ja peruuttaminen kieltää lailla?
Autoilu on suomessa jo nyt erittäin turvallista ja kuolonuhreistakin suurin osa tulee vältettävissä olevien kolarien seurauksena. Nopeuksista ei kannata puhua, varsinkaan kun miettii, mitä se tekisi esimerkiksi työmatkaliikenteelle... :)
En toki ajattele etteikö onnettomuuksia voi lainkaan tapahtua. Luonnollisesti onnettomuuksia tapahtuisi myös silloin vaikka nopeusrajoitus sallisi korkeintaan 60 km/h. Ja jopa silloinkin vaikka tuota rajoitusta kaikki noudattaisivat. Rattiin nukahtamiset varmaan lisääntyisivät :-)
Ei autoilu kylläkään turvallista ole kun Suomessakin 400 ihmistä kuolee liikenteessä joka vuosi. Helppo sanoa että onnettomuudet olisivat olleet vältettävissä, mutta eivätpä ne vain ole olleet vältettävissä.
Taitaa olla alle 400 normivuonna, mutta silti... :)
Suomessa on reilut 5 000 000 ihmistä, joiden keski-ikä kai luokkaa 70 vuotta. Joka vuosi kuolee siis noin 71 500 tyyppiä. Jos näistä 0,6% kuolee tieliikenteessä, pitäisin minä sitä suhteellisen turvallisena kuitenkin...
Esimerkiksi tupakka tappaa paljon enemmän vuodessa. Tai viina. Tai ruoka.
Ja edellämainituissa tieliikennekuolimssa on muuten mukana myös sairaskohtauksen saaneet ja itsemurhantekijät, joten todellinen "liikenteen vaarallisuusindeksi" on vielä pienempi.
Syy siihen, että tuota on hankala tiputtaa, on siinä, että luku on jo todella pieni. Jokainen voi silti vaikuttaa omaan ajoonsa siten, ettei kuulu riskiryhmään (ajoneuvon renkaineen on oltava kunnossa, kännissä, sairaana ja väsyneenä ajamista pitäisi välttää, muuta liikennettä pitäisi seurata, nopeus sovittaa tilanteen mukaan, jne).
Aloitetaan me turvallinen liikkuminen itsestämme. Valtiolta ei kaivata yhtään lisää holhouspolitiikkaa.
400 on hyvin pieni luku ja jos nyt vaikka vaimosi sattuu siihen kuulumaan niin kyseessä on vain äärimmäisen huono tuuri. Tuo määrä nyt vaan kuolee liikenteessä, ei sille voi eikä tarvitsekaan voida tehdä mitään.
Niin ja pidäpä mielessä, että lapsia ei juuri liikenteessä kuole. Päinvastaiset väitteet ovat pelkkää propagandaa =)
Suurin kolariherkkyyteen vaikuttava tekijä on kuljettaja. Kolarit loppuvat, kun huonot kuskit saadaan pois liikenteestä =)
Hyvät ja taitavat kuljettajat eivät koskaan kolaroi, tämähän on nähtävissä vaikka F1-kisoissa. Maailman taitavimmat kuljettajat ja romua syntyy joka kisassa.
Olisiko suurin syy kolareihin kuitenkin omien taitojen ylittäminen tai kasvanut riskinotto, joka toki onnistuu myös itseään taitavana pitävältä kuskilta. Kukaanhan ei tunnusta olevansa huono kuski, joten niitä ei liikenteessä pitäisi enää ollakaan.
Kolareita tulee aina olemaan niin kauan kuin maapallon pinnalla on vähintään 2 liikkuvaa ajoneuvoa. Tai noh, yksikin riittää jos ei tarvitse törmätä toiseen liikkuvaan ajoneuvoon.
Hyvät kuskit eivät kolaroi. Tätä on tietysti vaikea ymmärtää jos ei ymmärrä edes liikenteen ja F1-kilpailujen eroa =)
> Polttomoottorin hyötysuhdetta tuskin voi kovin paljon nykyisestä parantaa
Kyllä voi. Polttomoottorien ongelmana on mm. huono hyötysuhde osakuormituksella. Maantieajossa riittää tasaisella 30 hv, mutta ylämäessä tarvitaan tuplaten. Silti autoissa nykyään 100-200 hv eli 80 km/h nopeudella mennään vielä varsin vajaalla kuormituksella.
Vaan mihin näitä tehoja sitten tarvitaan...? No kiihdytyskaistojen kohdalla, tietty. Kiihdytyskaistojen, jotka myös ohituskaistoina tunnetaan, kohdalla jokainen 15 km/h alle rajoituksen körötellyt tientukko pitää kunnia-asianaan estää ohitukset, jolloin tarvitaan ylimääräistä tehoreserviä nopeuden nostoon rajoitus 10 lukemiin. Ja mahd. ohittajat tarvitsevat vielä kaksinverron, päästäkseen ohitse kiihdyttävistä tientukoista.
Eli aikuisten oikeasti polttoaineenkulutusta voitaisiin vähentää liikenneympäristöllä, missä ei olisi tarvetta tällaiseen kilvanajoon.
> Jos miettii miten auto voisi kulkea vähemmällä polttoaineella niin massan pienentäminen tulee heti mieleen.
Massalla ei maantieajossa ole suurta merkitystä. Kaupunkiajossa, missä autoa joudutaan kiihdyttämään ja hidastamaan toistuvasti, tilanne on toki aivan toinen.
Maantieajoa silmälläpitäen pitäisi pienentää ilmanvastusta ja tässä lajissa on vielä sarkaa kyntämättä.
> Miten paljon auton painoa voisi laskea ilman että kolariturvallisuus nykyisestä heikkenee
Jos hinnalla ei ole väliä, niin painon saisi varmaan puolitettua.
> tai hinta kohtuuttomasti nousee?
Eipä ole hirveästi näkynyt hiilikuitua tai edes alumiinia rakenteissa, joten taitaa perusautoista puhuttaessa olla liian kalliita kaikki muut kuin teräsrakenteet.
> Ei kai siinä ole muuta keinoa kuin pienentää kuljetuskapasitteettia?
No ei taida kuljetuskapasiteetti vielä pahasti kärsiä, vaikka otsapintaa pienennettäisiin kapeammilla renkailla ja auton leveydestäkin voisi viilata 10-15 cm pois, jos tyydyttäisiin aitoon nelipaikkaisuuteen nykyisen 4½ istumapaikan sijaan (keskipaikkahan on useimmiten pelkkä hätävara).
> Jos auto mitoitetaankin vain kahdelle aikuiselle niin miten isoihin säästöihin polttoaineen kulutuksessa voisi päästä?
Siis takapenkki pois? Maantieajossa ei juuri mitään säästöä, koska otsapinta säilyisi ennallaan. Kaupunkiajossa säästöä tulisi hieman keveyden ansiosta.
Peräkkäin istuttavana saisi otsapintaa reilusti pienemmäksi, mutta tällaiseen olisi taas vaikeaa saada edes puolittain kelvollista tavaratilaa.
Eli itse leikkaisin yli 40 hepan tehot pois. Mallia pihista koneesta voisi ottaa vaikka smartin 799cm3 suprexdieselistä.
Parhaiten toimii kuitenkin totaalikielto. Yksityisautoilu voitaisiin kieltää täysin järjettömänä mukavuuden haluna.
Jos äärimmäisen taloudellisen auton haluaisi rakentaa niin sen voisi mitoittaa yhdelle hengelle ja golfbägille. Se monasti riittää koska yleensä autossa on vain ajaja. Kori olisi virtaviivainen ja moottori mitoitettaisiin vain noin 120 km/h nopeutta varten.
Kovin kevyttä autosta ei kuitenkaan uskaltaisi tehdä koska kolariturvallisuuteen kiinnitetään niin paljon huomiota. Sen pitäisi myös pärjätä liikenteessä tavallisten massaisten autojen joukossa, kolaritilanteissakin. Kolaritesteissä auton oman painon merkitys on poistettu, mutta käytännön liikenteessä sellaista tasoitusta ei saa.
Moniko tuollaisen sitten ostaisi? Olisiko kylähulluja riittävästi? Kokemukset äärimmäisen hyvään polttoainetalouteen pyrkivistä autoista eivät ole hyviä: VW Lupo, Audi A3 (valmistajalle huono kokemus: liian kallis valmistaa).
Luulenpa että ihmiset eivät ole vielä valmiita hyväksymään sitä että säästäminen merkitsee oikeasti säästämistä, eikä ole vain pelkkä sana. Polttoaine ei kuitenkaan ole vielä ihan niin kallista...
Matkustajien massa vaikuttaa myös suuresti kulutukseen, joten jokainen pyrkiköön eroon ylipainostaan. Hoikemmille ihmisille voisi kehittää omat hoikat automallit farkkujen tapaan. Hoikan mallin otsapinta-ala olisi pienempi mahdollistaen pienemmän ilmanvastuskertoimen.
Ylipainoinen seurue joutuu valitsemaan XXL-mallin epäterveiden elintapojensa takia. Tämä on kääntäen verrannollista ympäristöystävällisyyteen ja säästäväisyyteen.
Ongelmana tässäkin tietysti ne hoikat ihmiset, joiden suuri ego ei mahdu hoikkaan malliin.
pitkälle normaalikulutuksesta. Vararenkaan ja tunkin voit toki jättää pois, mutta rengasrikon tulessa onkin sitten ongelma.
jos ajat aina tankki tyhjänä, niin et kanna turhaa bensaa mukana, tosin toimintasäde on pienempi ja joudut tankkaamaan usein.
turhat härpäkkeet kuten wunderpaumit ja penkinpäälliset pois, hansikaslokeron ja penkinalustojen siivous.
imuroi hieta pois autosta säännöllisesti
mutta en usko että pääset muuta kuin parin desin vähennykseen noilla. hanki suht pienimoottorinen, 4 henkilöä kantava auto. joku yaris tai vastaava. ei mikään tehomylly muttei viekään niin paljoa.
Suurinta säästöä on mielestäni
-oma ajotyyli
-turhien ajojen välttäminen
-hoida monta asiaa yhdellä reissulla
-huolla autosi ohjeen mukaan
-pidä rengaspaineet kunnossa
poistaminen sallisi laihaseosmoottorin käytön, jolloin kulutus putoaisi ainakin 20 %.
Katalysaattoripakon tullessa voimaan normaalien henkilöautojen kulutus nousi 8-18 %. Se katalysaattori kun vaatii toimiakseen rikkaamman polttoaineseoksen kuin millä paras hyötysuhde saadaan.
Typpioksideja laihaseosmoottorista kyllä tulisi, mutta maanviljelijät kylvävät tonneittain typpiyhdisteitä (salpietaria) pelloille jotta saisimme enemmän leipää. Eipä olisi Suomen liikenteessä mitään haittaa typpiyhdisteistä.
Tuo katalysaattoripakko on muuten yksi suurimpia huijauksia, mitä öljyntuottajat ovat onnistuneet poliitikoille myymään.