Yltiöpietismi eli
radikaalipietismi
Yltiö- eli radikaalipietismi hylkäsi luterilaisen puhdasoppisuuden oppijärjestelmän ja korosti sisäistä Kristus-kokemusta. "Sisäinen sana" (eli Kristuksen puhe suoraan omaan sydämeen) nousi myös Raamatun yläpuolelle. Radikaalipietistit odottivat Kristuksen toista tulemista ja näkivät oman aikansa tapahtumissa siitä kertovia merkkejä.
Radikaalipietismin merkittävin johtaja Euroopassa oli pietismin kirkkohistorioitsija Gottfried Arnold (1666-1714), joka halusi asettaa varhaiskristillisyyden koko kirkon esikuvaksi. Hänen teoksistaan kuuluisin on "Unpartheyische Kirchen- und Ketzer-Historie" (Puolueeton kirkko- ja kerettiläishistoria, 1699-1700). Tässä kirjassaan Arnold alensi kaikki kirkkokunnat uskontopuolueiksi, jotka ovat alkukristillisyyden vastaisia. Arnoldin mukaan melkein aina kerettiläiset, vainotut, ovat olleet oikeassa, kun taas virallinen kirkko on erehtynyt.
Yltiöpietistit julistivat kirkon olevan "suuri portto",
Jumalasta luopunut Saatanan kirkko.
Suomessa oli esiintynyt jo ennen nälkävuosia ja Isoavihaa pietististä liikehdintää. Pietististen herätysten aloittajina maassamme esiintyivät muutamat äärimmäisyysmiehet, jossa puhdasoppisuuden puutteet olivat virittäneet voimakkaan vastarinnan. Nämä niinsanotut yltiöpietistit hyökkäsivät valtiokirkkoa ja sen papistoa vastaan.
Turun tuomiokirkon päälaivan holvit
Juuri näiden holvien alla Ulstadius juoksenteli alasti,
(Turun tuomiokirkon päälaivan holvit nostettiin nykyiseen
24 metrin korkeuteen jo 1400-luvulla)
Joukko akateemisia henkilöitä, esim. Lars Ulstadius (k. 1732), Olaus Ulhegius (k. 1702) ja Petrus Schaefer (k.1729) häiritsivät Turun tuomiokirkossa pidettyjä jumalanpalveluksia, arvostelivat luterilaista vanhurskauttamisoppia ja soimasivat pappeja. Kesällä 1688 Turun tuomiokirkossa keskeytyi saarna, kun kirkon keskikäytävälle ilmestyy ryysyihin verhoutunut, pitkätukkainen ja villin oloinen virastaan erotettu pappi Lars Ulstadius. Hän alkoi lukea ponsilauselmia, joissa julistettiin, että luterilainen oppi on kirottu, saarnaajat täynnä jumalanpilkkaa ja ihmiskeksintöjä ja että papeilla ei ole Pyhää Henkeä. Kun häiritsijää yritettiin ottaa kiinni, hänen vaatteensa repeytyivät irti. Lopulta hän juoksi kirkossa alastomana pitkin pääkäytävää. Ulstadius ja muut häiritsijät tuomittiin vankeuteen.
Kansa kauhistuu Ulstadiusta
Koko ulkomainen kirkkolaitos oli radikaalipietistien mielestään tarpeeton. He erosivat kirkosta ja pyrkivät oman, samalla tavalla ajattelevien ja uskovien seurakunnan muodostamiseen. Yltiöpietistejä kutsuttiin myös eristäytyjiksi ja separatisteisiksi ja siten liike oli kirkosta erilleen pyrkivä. (Separatismi = erottautumiseen pyrkivä)
Yltiöpietismi levisi Suomessa n. 1730 myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaan rannikkoväestön keskuudessa. Siellä johtajina olivat kälviäläiset veljekset, kornetti Jakob Ericksson (1689-1737) ja kersantti Erik Ericksson (1695-1761). Heidän johtamansa liike oli kaikkea kirkollisuutta vieroksuva ja luonteeltaan mystis-separatistinen (mystisyys viittaa "sisäisen sanan" korostukseen). Liikkeen johtajat kannattajineen tuomittiin maanpakoon, ja he harhailivat eri puolilla Eurooppaa, kunnes liikkeelle uskollisina pysyneet asettuivat 1745 Tukholman saaristoon.
Abraham Achreniuksen (1706-69) tie vei maltillisesta pietismistä radikaalipietismin kautta takaisin kirkolliseen maltilliseen pietismismiin. Hän sai ensimmäiset vaikutteensa pietismistä kartanopietismin kautta. Hän oli nimittäin kreivi Gustaf Creutzin kodissa kotiopettajana. Valmistuttuaan papiksi hän oli ensin pietismin maltillinen kannattaja. Tutustuttuaan Erickssonien liikkeeseen hän luopui kuitenkin papinvirasta 1740. Siirryttyään Ruotsiin 1741 hän huomasi separatistien eripuraisuuden ja tapasi herrnhutilaisia, joiden iloinen pietismi ei ollut kirkonvastaista. Achreniuksen käsitykset muuttuivat ja hän palasi Suomeen 1743. Hän pääsi Turun linnan saarnaajaksi 1748, ja 1753 hänet nimitettiin Nousiaisten kirkkoherraksi. Tässä tehtävässä hänestä tuli Lounais-Suomen kansanherätyksen johtaja ja osittain hänen vaikutuksestaan tämä liike suuntautui kirkolliseen uomaan. Tästä kansanherätyksestä muotoutui rukoilevaisuus, vanhin Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeistä.
Yltiöpietismi -kysymykset
Mitä yltiöpietismi eli radikaalipietismi korosti?
Mitä yltiöpietistit tarkoittivat "sisäisellä sanalla"?
Mitä mieltä yltiöpietisti Arnold oli kirkkokunnista?
Yltiöpietistit julistivat kirkon olevan "suuri portto". Mitä se tarkoittaa?
Miten Lars Ulstadiuksen toiminnassa näkyi radikaalipietismi?
Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan yltiöpietistejä separatisteisiksi?
Miksi Abraham Achrenius kääntyi yltiöpietismistä takaisin kirkollisuuteen?
Pohdi, missä asioissa radikaalipietismi oli oikeassa?
Pohdi, missä asioissa radikaalipietismi oli väärässä?
LÄHTEET: Spectrum tietokeskus - Pietismi (WSOY)
Hal Koch: Apostoleista atomiaikaan (Kirjayhtymä)
Ari Haavio: Suomen uskonnolliset liikkeet (WSOY)
radikaalipietismi
Yltiö- eli radikaalipietismi hylkäsi luterilaisen puhdasoppisuuden oppijärjestelmän ja korosti sisäistä Kristus-kokemusta. "Sisäinen sana" (eli Kristuksen puhe suoraan omaan sydämeen) nousi myös Raamatun yläpuolelle. Radikaalipietistit odottivat Kristuksen toista tulemista ja näkivät oman aikansa tapahtumissa siitä kertovia merkkejä.
Radikaalipietismin merkittävin johtaja Euroopassa oli pietismin kirkkohistorioitsija Gottfried Arnold (1666-1714), joka halusi asettaa varhaiskristillisyyden koko kirkon esikuvaksi. Hänen teoksistaan kuuluisin on "Unpartheyische Kirchen- und Ketzer-Historie" (Puolueeton kirkko- ja kerettiläishistoria, 1699-1700). Tässä kirjassaan Arnold alensi kaikki kirkkokunnat uskontopuolueiksi, jotka ovat alkukristillisyyden vastaisia. Arnoldin mukaan melkein aina kerettiläiset, vainotut, ovat olleet oikeassa, kun taas virallinen kirkko on erehtynyt.
Yltiöpietistit julistivat kirkon olevan "suuri portto",
Jumalasta luopunut Saatanan kirkko.
Suomessa oli esiintynyt jo ennen nälkävuosia ja Isoavihaa pietististä liikehdintää. Pietististen herätysten aloittajina maassamme esiintyivät muutamat äärimmäisyysmiehet, jossa puhdasoppisuuden puutteet olivat virittäneet voimakkaan vastarinnan. Nämä niinsanotut yltiöpietistit hyökkäsivät valtiokirkkoa ja sen papistoa vastaan.
Turun tuomiokirkon päälaivan holvit
Juuri näiden holvien alla Ulstadius juoksenteli alasti,
(Turun tuomiokirkon päälaivan holvit nostettiin nykyiseen
24 metrin korkeuteen jo 1400-luvulla)
Joukko akateemisia henkilöitä, esim. Lars Ulstadius (k. 1732), Olaus Ulhegius (k. 1702) ja Petrus Schaefer (k.1729) häiritsivät Turun tuomiokirkossa pidettyjä jumalanpalveluksia, arvostelivat luterilaista vanhurskauttamisoppia ja soimasivat pappeja. Kesällä 1688 Turun tuomiokirkossa keskeytyi saarna, kun kirkon keskikäytävälle ilmestyy ryysyihin verhoutunut, pitkätukkainen ja villin oloinen virastaan erotettu pappi Lars Ulstadius. Hän alkoi lukea ponsilauselmia, joissa julistettiin, että luterilainen oppi on kirottu, saarnaajat täynnä jumalanpilkkaa ja ihmiskeksintöjä ja että papeilla ei ole Pyhää Henkeä. Kun häiritsijää yritettiin ottaa kiinni, hänen vaatteensa repeytyivät irti. Lopulta hän juoksi kirkossa alastomana pitkin pääkäytävää. Ulstadius ja muut häiritsijät tuomittiin vankeuteen.
Kansa kauhistuu Ulstadiusta
Koko ulkomainen kirkkolaitos oli radikaalipietistien mielestään tarpeeton. He erosivat kirkosta ja pyrkivät oman, samalla tavalla ajattelevien ja uskovien seurakunnan muodostamiseen. Yltiöpietistejä kutsuttiin myös eristäytyjiksi ja separatisteisiksi ja siten liike oli kirkosta erilleen pyrkivä. (Separatismi = erottautumiseen pyrkivä)
Yltiöpietismi levisi Suomessa n. 1730 myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaan rannikkoväestön keskuudessa. Siellä johtajina olivat kälviäläiset veljekset, kornetti Jakob Ericksson (1689-1737) ja kersantti Erik Ericksson (1695-1761). Heidän johtamansa liike oli kaikkea kirkollisuutta vieroksuva ja luonteeltaan mystis-separatistinen (mystisyys viittaa "sisäisen sanan" korostukseen). Liikkeen johtajat kannattajineen tuomittiin maanpakoon, ja he harhailivat eri puolilla Eurooppaa, kunnes liikkeelle uskollisina pysyneet asettuivat 1745 Tukholman saaristoon.
Abraham Achreniuksen (1706-69) tie vei maltillisesta pietismistä radikaalipietismin kautta takaisin kirkolliseen maltilliseen pietismismiin. Hän sai ensimmäiset vaikutteensa pietismistä kartanopietismin kautta. Hän oli nimittäin kreivi Gustaf Creutzin kodissa kotiopettajana. Valmistuttuaan papiksi hän oli ensin pietismin maltillinen kannattaja. Tutustuttuaan Erickssonien liikkeeseen hän luopui kuitenkin papinvirasta 1740. Siirryttyään Ruotsiin 1741 hän huomasi separatistien eripuraisuuden ja tapasi herrnhutilaisia, joiden iloinen pietismi ei ollut kirkonvastaista. Achreniuksen käsitykset muuttuivat ja hän palasi Suomeen 1743. Hän pääsi Turun linnan saarnaajaksi 1748, ja 1753 hänet nimitettiin Nousiaisten kirkkoherraksi. Tässä tehtävässä hänestä tuli Lounais-Suomen kansanherätyksen johtaja ja osittain hänen vaikutuksestaan tämä liike suuntautui kirkolliseen uomaan. Tästä kansanherätyksestä muotoutui rukoilevaisuus, vanhin Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeistä.
Yltiöpietismi -kysymykset
Mitä yltiöpietismi eli radikaalipietismi korosti?
Mitä yltiöpietistit tarkoittivat "sisäisellä sanalla"?
Mitä mieltä yltiöpietisti Arnold oli kirkkokunnista?
Yltiöpietistit julistivat kirkon olevan "suuri portto". Mitä se tarkoittaa?
Miten Lars Ulstadiuksen toiminnassa näkyi radikaalipietismi?
Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan yltiöpietistejä separatisteisiksi?
Miksi Abraham Achrenius kääntyi yltiöpietismistä takaisin kirkollisuuteen?
Pohdi, missä asioissa radikaalipietismi oli oikeassa?
Pohdi, missä asioissa radikaalipietismi oli väärässä?
LÄHTEET: Spectrum tietokeskus - Pietismi (WSOY)
Hal Koch: Apostoleista atomiaikaan (Kirjayhtymä)
Ari Haavio: Suomen uskonnolliset liikkeet (WSOY)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikös se entinen määritelmä ollut, että kyseessä on "narsismi".? Mutta nyt se onkin "yltiöpiotismia".
Pietismikin on lahko.
Mitä se lähdekirjasi sanoo Montanolaisuudesta?
Helluntailaisuutta on verrattu Montanolaisuuteen?
Aivan oikein: Yltiöpietismistä, ei ne Sunin keksintöä ole.
aloititko kirkkohistorian opiskelun maallikkona ja eksytettynä?
Ei mitään uutta auringon alla. Suni on reinkarnaatio kiihkopietisteistä.
Kaikkien on syytä tunte historia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietismi
Miksei Totuuden Henki puhu enää sinulle?
Kait löydät lähdeluettelot? kirjastoon siitä mars mars.
Totuuden Henki, puhuu minulle Raamatun kautta.
Miksei Totuuden Henki puhu sinulle suoraan?
Oletko käynyt noitavaimon puheilla, kuten Saul?
Edelleenkin: Minä luen Raamattua. Ei mitään
yli ja ohi Raamatun.
huonohoksainen kun en ole missään lähdeteoksessa nähnyt mainintaa, että Sunin oppi olisi yltiöpietismiä? Lähdeteoksista en ole löytänyt mitään mainintaa jostakin suniopista, vaikka olen jonkin verran tullut perehtyneeksi mainittuihin teoksiin, jopa vieraskielisiin...
Vaan Teuvo Sunin henkilökohtaisesta
opista, jonka hän on ominut radikaali-
pietisteiltä, muka omana keksintönään.
Onneksi vaan Suni ei omaa karismaa, jolla
kansanjoukot saisi puolelleen.
Suni menis kansaan kuin häkä päähän.
Tuollaisia hurmalahkoja amerikka on ainakin puolillaan.
Sinulla on sisäpiirin tietoa sunilaisuudesta ja sen sisältämästä eksymyksestä. Kerro lisää.