Pahat teot usko palkitsee?

kehoitusta, mutta mitenkäs tämä sopii tuohon synnin tekoon ja armoon?

Hepr.10:26-27

26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
27 vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

Room.6.1-2

1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?

Katsos, kun tulemme ensimmäisen kerran uskossa pyytämään syntejämme anteeksi ja ne annetaan anteeksi,mutta koskee meitä tämä sana;"mene, äläkä tästedes enää syntiä tee," näinhän Jeesus sanoi aviorikoksesta kiinni jääneelle naiselle.

Uskoontulossa saamme uuden luonnon, Jumalallisen, joka pyrkii Jumalanmielen mukaiseen elämään myös käytännössä.

Koskaan meidän ei pidä erehtyä luulemaan, että voimme tehdä mielinmäärin syntiä, tultuamme totuuden tuntemaan.

Paavali kirjoittaa esim.
Pitäisikö tehdä syntiä että armo suureksi tulisi, ei suinkaan.
Jos olemme kuolleet pois synnistä,,,jne

uskoontulossa entinen elämämme nollataan. Ei tarvitse kantaa syyllisyyttä.
Jos on oikeuslaitoksen ja ihmisten kanssa selvitettävää, on se tehtävä.
Mutta Jumalan edessä kaikki on anteeksi annettua Jeesuksen sovintoveren tähden.

Uskoontultua tahallinen, tietoinen ja harkittu synninteko kielletään.
Heikkoudessa lankeilemme jokainen jotenkin, mutta tahattomasti, harvoin tahallaan.

Totta on kyllä sekin, että joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, se saa armon,
Jumalan edessä!!!

Mutta jos uskovainen tekee lakirikoksen, on hänet maallisen lain edessä tuomittava teostaan kuin kuka tahansa muukin.

Jumalan armahdus ja maallinen oikeus ovat kaksi eri asiaa.
Uskovaisten tulee noudattaa lakia silloin, kun se ei ole risturiidassa Jumalan Sanan kanssa.

Jos joku ihminen ei lupaa antaa sinulle anteeksi rikkomuksiasi, on se hänen ongelmansa, ei sinun, mutta oman itsesi takia sinun tulee antaa anteeksi sinua kohtaan rikkoneelle, jos hän pyytämättäkin.
Jeesuksen jalomielisyydestä osallisena kykenemme siihen, vaikka rikkonut ei koskaan pyytäisikään.

* Luuletkos ymmärtävsi myös, mitä tämä tarkoittaa,
"" ?
* Vanhurskautuminen ei ole teoissa, ja tässä puhutaan lainteoista, joka terkoittaa Jumalan lain kymmentä käskyä kaikkinen merkityksineen. Ei ole kyse mitä minä teen, pahaa vaiko hyvää, ei tuo tarkoita meidän tekemisiä yleensä.
* Vaan Jumalan lain vaatimien lain tekojen kautta ansaittua vanhurskautta. Ei siis mitään, mitä nyt Eroen opetuksella ajattelet tarkoittavan. tappaako vaiko ei tappaa.
* Jos pidät kymmenen käskyä täysin, silloin olet amsainnut vanhurskauden teoillasi.
* Jos taas elät synnitöntä elämää, ja teet vain hyviä tekoja, et voi sillä ansaita vanhurskautta, on kysymys Jumalan lain vaatimusten täyttämisetä, jos mielii teoilla saada vanhurskauden.
* Ei siis kelpaa se, että tekee mitä tahasna, kuhan vaan tekee oikein, pitää nimenomaan täyttää LAKI!
* Ja sen Jeesus teki, ja ansaistsi Golgatan ristin kuolemallaan lahja vanhurskauden, jokaiselle joka tahtoo, ilman LAIN tekoja.
* Ymmärsitkö nyt, että pelkkä pahan tekemättä jättäminen, ja hyviä töitä ahkeroiden ei vielä ole anasaittu mitään, jos haluaa vanhurskautta teoista.
* Siksi Paavali kirjoitti tuon, YKSIN armosta. Koska kukaan ei voi ansaita laintöillä Jumalan vaatimaa vanhurskautta.
* Mitä on vanhurskaus? Se on ruotsalaisen käännlksen mukaan , "Oikeudenmukainen valmius"!
* Eli olla joka ainut sekunti oikeudenmukainen ja valmiudessa tekemään oikeidenmukaiiet päätökset itselleen ja kaikialle, ja kakille, olla Jumalan kalatainen kaikessa tekemisessään. On siis mahdoton tehtävä.
* Ja siksi on vain YKSI, lahja vanhurskaus, YKSIN armosta!

Eri asia on tahallinen synninteko
silloin kun on jo tullut rakkauden ja Jumalan
armon tuntemaan. Ei Jumala tahallista synnintekoa,
vakavaa sellaista varsinkaan hyväksy.
Eli ei onnistu se, että ajattelee, että teenpä nyt tämän ja sitten menen Jumalalta anteeksipyytelemään. Kyllä siinä omatunto turtuu
ja kylmä kausi uskonelämään tulee, lopullinen hengellinen kuolemakin ehkä.

Mutta toisaalta ryöväri sai armon ristillä, sillä
hän ei ollut tehnyt tekoaan Jumalaa uhmaten ja
todella teki parannusta.

Ja kyllähän helluntaipuolella käytäntö on
ollut se, että jos joku vastuutehtävissä oleva esim. seksuaalisella puolella kaatuu, niin
kyllä se käytännössä tarkoittaa sitä, että
ihmisen on lähdettävä tavallista maallista työtä
etsimään. Vastaavasti eronneita ei yleensä oteta seurakuntien saarnaajiksi tai pastoreiksi.
Evankelistoissa heitä on jonkin verran, yleensä
ennen uskoontuloaan eronneita.

Ja jos tosiaan työntekijä kaatuu, se käytännössä
tarkoittaa sitä, että hän joutuu sivuun, samoin
Jumalalta saatu voitelu on usein vain osa siitä, mitä se oli ennen kaatumista. Poikkeuksiakin tietysti on, selkein ehkä Kathryn Kuhlman. Hänhän aloitti sananjulistuksensa sinkkuna, ihastui naimisissa olevaan saarnaajaan ja meni tämän kanssa naimisiin. Jumala kuitenkin piti kiinni siitä, että Kuhlman saa sen voitelun, jonka Jumala
halusi antaa, vain eroamalla toisen naisen miehestä. Kuhlman erosi ja sen jälkeen
alkoivat hänen julistustehtävänsä varsinaiset
voiman vuodet, jolloin Jumala käytti häntä
runsaasti sairaiden parantamiseen.

Kyllä Jumala on niin suuri, Kaikkivaltias, Rakkaus
että en tajua, miten Hänen kanssaan voisi
leikitellä tekemällä tahallista syntiä.
Luulisi pelottavan...