Kiusaajista että kiusatuista

Kiusaajat ja kiusatut

Koulukiusattu tai joku muu yhteiskunnan eri aloilla kiusatuksi joutunut voi olla kiusaajien taholta uhri, mutta hänen ei tarvitse olla uhri itsensä tai muiden taholta. Toisinsanoen kiusaajien uhri ei tarvitse psykiatrista hoitoa, vaan hän tarvitsee tukea ja puolustusta. Näin ollen hoidon tarpeessa ovatkin kiusaajat! Ehkäpä kiusaajat voitaisiin aina tarvittaessa taluttaa suljetulle osastolle psykiatrisiin laitoksiin (jos niitä vielä on olemassa). Hoidon kohteena kiusaajat saisivat ensi alkuun kokea psykiatrisen eristyksen, jolloin heitä ei huomioitaisi muutoin, kuin ihmisyyttä vailla olevana objektina, joihin syötetään vain suuria määriä psyykenlääkkeitä. Viikko pari tuollaista hoitoa antaisi kiusaajalle varmastikin jo kauhunsekaista ymmärrystä, että miltä tuntuu olla vailla jokapäiväistä ihmisyyttä.

Kun joku joutuu kiusatuksi, niin silloin kiusaajat todellakin tahtomattaan tai tahtoen yrittävät saada kiusattavansa johonkin tiettyyn rooliin, jossa normaalit kansalaisoikeudet ikään kuin kaventuvat olemattomiksi. Jokelan ja Kauhajoen surmaajat eivät alistuneet heille tarjottuun rooliin, vaan hyökkäsivät sitä yhteiskuntaa vastaan, joka ei suonut heille sitä elämisen mahdollisuutta, josta Pekka Auvinen itse totesi; kerran minäkin halusin hyvän elämän! Kun elämä ei päässyt avautumaan tuolle hyvälle, niin viha alkoi sulkemaan heitä toisenlaisiin kuvioihin. Alistunut suuntaa vihan itseensä ja alistumaton antaa takaisin omalla tavallaan, eli ihminen ei todellakaan kaipaa yleistä hyvää, vaan yksilöllistä ymmärrystä. Jotta heräisimme unestamme, niin muistakaamme, että maailmassa ei ole sairaita, eikä terveitä, maailmassa on vain ihmisiä (erilaisia ihmisiä).

Ehkäpä olisi jo aika puhua myös psykiatrisista uhreista, eli kun psykiatria sitoo ihmisen elinikäiseen pakkopaitaan suukapulan kanssa, jossa ihminen on menettänyt oman subjektiivisen olemisensa ja tullut pelkäksi objektiksi hoitopöydälle, niin eihän varmasti julmempaa julmuutta tästä maailmasta enää voisi löytää. Siispä psykiatriankin olisi jo aika tehdä parannus ja erottaa toisistaan kaksi eri asiaa, eli mieli ja sairaus! Nykyäänhän psykiatria vielä yhdistää nuo kaksi erillistä käsitettä toisiinsa, jolloin lopputulokseksi muodostuu mielisairaus. Kun mieli ja sairaus lasketaan yhteen, niin silloin syntyy kolmas todellisuus, jota kukaan ei tunne. Tämä kolmas todellisuus edustaa objektiivisuutta ilman subjektia, eli tuntematonta todellisuutta ilman ihmisyyttä. Kun ihmisyys katoaa tuohon psykiatrian synnyttämään kolmanteen todellisuuteen, niin silloin ihmisestä tulee kaikille näkymätön, eikä häntä enää ole. Ainoa pois pääsy psykiatrisesta kadotuksesta olisi, että psykiatria erottaisi omassa praktiikassaan ihmisen mielen ja itse keksimänsä sairauden toisistaan! Mielen ja sairauden erottaminen toisistaan palauttaisi kadotetut kansalaiset kolmannesta todellisuudesta takaisin omaan elämäänsä! Mielen ja sairauden erottaminen toinen toisistaan antaisi myös tulevaisuuden psykiatrialle mahdollisuuden auttaa ihmistä todellisesti, koska kenelläkään ei olisi enää vaaraa ja mahdollisuutta tulla psykiatrisesti mielisairaaksi.

10-10
5389
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat
  • No kyllähän nykypsykiatrialla on nykytoiminnassaan keskiajan noitavainoihin perustuvat toimintametodit. Keskiajalla noidiksi julistetut poltettiin roviolla. Roviolle saattoi joutua kovin helpoinkin perustein, eli pelkkä naapuriepäily saattoi saada koko kylän suhtautumaan karvaasti johonkin henkilöön tai henkilöihin. Kun epäluulo kasvoi tarpeeksi suureksi kyläläisten keskuudessa, niin oletettuja todisteitakin noituudesta alkoi pian löytyä. Kyläläiset saattoivat myös osin lavastaa joitain tiettyjä uskomuksellisia todisteita epäillyn yhteyteen (omista itsekkäistä syistä), joiden perusteella sen aikaisen yhteisön päättäjät ja johtomiehet saattoivat sitten julistaa jonkun ihmisen noidaksi.

    Tv neloskavalla pyörii luultavasti vieläkin sellainen ohjelma arkipäivisin kuin Dr Phill. Ohjelmassa käsitellään ihmisten raadollisia ongelmia. Joitakin kuukausia taaksepäin ohjelmassa käsiteltiin sitä, kuinka perätön ilmianto vie perheiltä työpaikat, maineen, jne. Ohjelmassa joku kateellinen naapuri oli soittanut viranomaisille, että heidän asuinalueellaan on lastenhoitaja joka hyväksikäyttää alle kouluikäisiä pornofilmeissä. Välittömästi paikalle hurahtivat sosialiviranomaiset ja kun asia levisi päivähoidossa olleiden lasten vanhemmille, niin kukaan ei enää tuonut lapsiaan päivähoitoon. Vaikka asiassa ei ollut mitään perää, niin siitä huolimatta henkilön kohdalla toteutuivat samat toimenpiteet, kuin jos hän olisi ollut oikeasti syyllinen.

    Mikäli keskiajan päättäjät saisivat päättää nykyajan kansalaisten asioista ja kohtalosta, niin luulenpa, että heidän olisi lahdattava koko maailma roviolle. Toisinsanoen jo pelkkä horoskooppien lukeminen tietäisi keskiajan metodeilla sitä, että kansalainen katoaisi miltei välittömästi savuna ilmaan paikallisissa kokkojuhlissa. Luultavasti tulevaisuuden kansalaiset tulevat muistelemaan tätä nykyisenkaltaista psykiatrista inkvisiota samalla tavoin, kuin me nyt muistelemme noita keskiaikaisia noitavainoja. Jotta nykyisen kaltainen inkvisitio lakkaisi, niin psykiatrian olisi välittömästi erotettava ihmisen mieli psykiatrian psykiatrisista sairauksista ja annettava ihmiselle yksinoikeus omaan mieleensä.

    Toivotaan, että tämä psykiatrinen inkvisitio tulee loppumaan jo lähivuosina ja psykiatria tulee tunnustamaan uhriensa ihmisoikeudet ja heidän mielellisen koskemattomuutensa. Psykiatrista pahaa ei olisi yhteiskunnallisesti olemassa, mikäli yhteiskunta tulisi valistetuksi ja saisi ymmärrystä näistä nykyisen kaltaisista ”noitavainoista”. Mielisairauskäsite on keskiajan noita-käsitteeseen verrattuna todellinen helvetti, eli psykiatria on heittänyt tuohon toistaiseksi sammumattomaan tuleensa ihmisiä omien keksittyjen noita-arveluidensa perusteella, eli psykiatrialla on myös nuo omat ”noita-kriteerinsa”, joiden avulla ihmisiä heitetään tuohon toistaiseksi sammumattomaan tuleen, eli psykiatriseen helvettiin!

    Äänestä

Mun aihe poikkeaa varmaan aika paljon mutta en löytänyt toistakaan viestiketjua, mihin voisin sanoa asiani. Yhdyn sanomaasi "kiusaajien uhri ei tarvitse psykiatrista hoitoa, vaan hän tarvitsee tukea ja puolustusta. Näin ollen hoidon tarpeessa ovatkin kiusaajat". Teille kaikille jotka työskentelitte 50-70-lukujen poikakodeissa ynnä muissa lasten sijoituspaikoissa ja etenkin te, jotka harrastitte lasten systemaattista kiusaamista: olette päässeet erittäin helpolla teoistanne, teistä ei kuule muualta kuin sen ajan orpojen ym. suista. Kiitoksia kovasti; eräs tuntemani poikakodin kasvatti muistuttaa täsmälleen kiduttajiansa, joiden teoista nousee viimeisetkin niskakarvat pystyyn. Kiitoksia kun olette kasvattaneet näinkin sadistisia, rikkinäisiä ja kaikinpuolin onnettomia ihmisiä. Heidän vierellään on kamalaa elää, kiitos teidän. Sen ajan Suomessa ei varmaankaan mietitty yksilön velvollisuuksia tulevaisuuden sukupolvia kohtaan. Onneksi itse pystyn vaikuttamaan itseeni että elämäänikin mutta kyllä huonosti teitte. Ja vielä kiusatuille: älkää antako pahan kierteen jatkua, olemme kaikki arvokkaita ihmisiä. Muistetaan tulevia sukupolvia.

Äänestä
  • Minua kiusattiin, elämä oli helvettiä.

    Äänestä

  • kukaaan kirjoitti:

    Minua kiusattiin, elämä oli helvettiä.

    sen takia koko loppu-elämäni tulee olemaan helvettiä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


KooHoo kirjoitti:

Kiusaajat ja kiusatut

Koulukiusattu tai joku muu yhteiskunnan eri aloilla kiusatuksi joutunut voi olla kiusaajien taholta uhri, mutta hänen ei tarvitse olla uhri itsensä tai muiden taholta. Toisinsanoen kiusaajien uhri ei tarvitse psykiatrista hoitoa, vaan hän tarvitsee tukea ja puolustusta. Näin ollen hoidon tarpeessa ovatkin kiusaajat! Ehkäpä kiusaajat voitaisiin aina tarvittaessa taluttaa suljetulle osastolle psykiatrisiin laitoksiin (jos niitä vielä on olemassa). Hoidon kohteena kiusaajat saisivat ensi alkuun kokea psykiatrisen eristyksen, jolloin heitä ei huomioitaisi muutoin, kuin ihmisyyttä vailla olevana objektina, joihin syötetään vain suuria määriä psyykenlääkkeitä. Viikko pari tuollaista hoitoa antaisi kiusaajalle varmastikin jo kauhunsekaista ymmärrystä, että miltä tuntuu olla vailla jokapäiväistä ihmisyyttä.

Kun joku joutuu kiusatuksi, niin silloin kiusaajat todellakin tahtomattaan tai tahtoen yrittävät saada kiusattavansa johonkin tiettyyn rooliin, jossa normaalit kansalaisoikeudet ikään kuin kaventuvat olemattomiksi. Jokelan ja Kauhajoen surmaajat eivät alistuneet heille tarjottuun rooliin, vaan hyökkäsivät sitä yhteiskuntaa vastaan, joka ei suonut heille sitä elämisen mahdollisuutta, josta Pekka Auvinen itse totesi; kerran minäkin halusin hyvän elämän! Kun elämä ei päässyt avautumaan tuolle hyvälle, niin viha alkoi sulkemaan heitä toisenlaisiin kuvioihin. Alistunut suuntaa vihan itseensä ja alistumaton antaa takaisin omalla tavallaan, eli ihminen ei todellakaan kaipaa yleistä hyvää, vaan yksilöllistä ymmärrystä. Jotta heräisimme unestamme, niin muistakaamme, että maailmassa ei ole sairaita, eikä terveitä, maailmassa on vain ihmisiä (erilaisia ihmisiä).

Ehkäpä olisi jo aika puhua myös psykiatrisista uhreista, eli kun psykiatria sitoo ihmisen elinikäiseen pakkopaitaan suukapulan kanssa, jossa ihminen on menettänyt oman subjektiivisen olemisensa ja tullut pelkäksi objektiksi hoitopöydälle, niin eihän varmasti julmempaa julmuutta tästä maailmasta enää voisi löytää. Siispä psykiatriankin olisi jo aika tehdä parannus ja erottaa toisistaan kaksi eri asiaa, eli mieli ja sairaus! Nykyäänhän psykiatria vielä yhdistää nuo kaksi erillistä käsitettä toisiinsa, jolloin lopputulokseksi muodostuu mielisairaus. Kun mieli ja sairaus lasketaan yhteen, niin silloin syntyy kolmas todellisuus, jota kukaan ei tunne. Tämä kolmas todellisuus edustaa objektiivisuutta ilman subjektia, eli tuntematonta todellisuutta ilman ihmisyyttä. Kun ihmisyys katoaa tuohon psykiatrian synnyttämään kolmanteen todellisuuteen, niin silloin ihmisestä tulee kaikille näkymätön, eikä häntä enää ole. Ainoa pois pääsy psykiatrisesta kadotuksesta olisi, että psykiatria erottaisi omassa praktiikassaan ihmisen mielen ja itse keksimänsä sairauden toisistaan! Mielen ja sairauden erottaminen toisistaan palauttaisi kadotetut kansalaiset kolmannesta todellisuudesta takaisin omaan elämäänsä! Mielen ja sairauden erottaminen toinen toisistaan antaisi myös tulevaisuuden psykiatrialle mahdollisuuden auttaa ihmistä todellisesti, koska kenelläkään ei olisi enää vaaraa ja mahdollisuutta tulla psykiatrisesti mielisairaaksi.

10-10

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu