Rakkaat ystävät, kuinka herkästi me olemme tuomitsemassa. Jopa minä, tätä kirjoittaessani, ajattelen teitä adventisteja pahat ajatukset mielessäni. Kuinka saisin teidät "laista kiihkoilevat" ja "sapatin merkistä" raivoavat ihmiset jalkaini juureen, huomaamaan kuinka väärässä olettekaan. Mutta huomaan kohta minäkin, miten kiihkoileva ja raivoava lähimmäisen kieltäjä minusta onkaan tullut. Samanlainen kuin te olette.
"Sapatinlepo, usein minä ajattelen, että se olisi yhtä riemua. Jospa ihminen vain tietäisi, mitä häneltä odotetaan?"
Niin, sapatin vietto ja lepo ei ole yksinkertaista. Kun ajattelemme, mitä raamattu sanoo Jumalan valtakunnasta, voin vain todeta, että meiltä vaaditaan paljon. "jumalan valtakunta on iloa ja rauhaa ja vanhurskautta, pyhässä hengessä."
Listalla on monta asiaa: iloa ja rauhaa ja vanhuskautta, pyhässä hengessä.
Sapatinlepo on jotain todella pyhää ja arvokasta. Se ei ole yksistään lepoa tai iloa ja rauhaa, sillä siihen sisältyy myös toimintaa: Jumalallinen pyhyys on jotain käsinkosketeltavaa toimintaa, joka silti lepää.
"Ehkä näkyvimmin pyhyys tulee esiin juuri tavasta jolla Jumala lepäsi seitsemännen päivän, itsessään, ilman ihmistä. Ja sellaista itsensä pyhittämistä on ihmisen mahdoton saavuttaa."
Tässä me ihmiset menemme useasti harhaan. Lepoon ei tarvita ihmisen tekoja, ei toimintaa joka kanavoisi levon sapatin rituaaleihin. Jeesus paransi sapattina ja antoi levon vaikka kukaan ei pyhittänyt. Kaikki tuli siis Jumalalta. tähän usea adventisti kompastuu ja loukkaantuu. Hän ei tahdo uskoa, että häneltä ei vaadita tekoja.
Evankelistaadventistina toki ymmärrän mistä moinen epäusko johtuu.
"On tavattoman monia jotka tehdään puhtaiksi ja jotka pääsevat sapatinlepoon. Minäkin olen lähestulkoon vapaa paitsi etten ole vielä täysin työn ja kuormien uuvuttama."
Yksinkertaisesti liian moni meistä ei ole vielä tarpeeksi uupunut, jotta osaisimme lyyhistyä Jeesuksen jalkain juureen.
Evankelisadventistina odotan Kristuksen pikaista paluuta, siinä on iloa ja rauhaa ja pyhistystä jokaiselle päivälle, kun voin rukoilla lyhyesti: Tule Herra Jeesus.
"Ilm 22:17 ja henki ja morsian sanovat: tule. Ja joka kuulee, sanokoon: tule. Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi."
"Sapatinlepo, usein minä ajattelen, että se olisi yhtä riemua. Jospa ihminen vain tietäisi, mitä häneltä odotetaan?"
Niin, sapatin vietto ja lepo ei ole yksinkertaista. Kun ajattelemme, mitä raamattu sanoo Jumalan valtakunnasta, voin vain todeta, että meiltä vaaditaan paljon. "jumalan valtakunta on iloa ja rauhaa ja vanhurskautta, pyhässä hengessä."
Listalla on monta asiaa: iloa ja rauhaa ja vanhuskautta, pyhässä hengessä.
Sapatinlepo on jotain todella pyhää ja arvokasta. Se ei ole yksistään lepoa tai iloa ja rauhaa, sillä siihen sisältyy myös toimintaa: Jumalallinen pyhyys on jotain käsinkosketeltavaa toimintaa, joka silti lepää.
"Ehkä näkyvimmin pyhyys tulee esiin juuri tavasta jolla Jumala lepäsi seitsemännen päivän, itsessään, ilman ihmistä. Ja sellaista itsensä pyhittämistä on ihmisen mahdoton saavuttaa."
Tässä me ihmiset menemme useasti harhaan. Lepoon ei tarvita ihmisen tekoja, ei toimintaa joka kanavoisi levon sapatin rituaaleihin. Jeesus paransi sapattina ja antoi levon vaikka kukaan ei pyhittänyt. Kaikki tuli siis Jumalalta. tähän usea adventisti kompastuu ja loukkaantuu. Hän ei tahdo uskoa, että häneltä ei vaadita tekoja.
Evankelistaadventistina toki ymmärrän mistä moinen epäusko johtuu.
"On tavattoman monia jotka tehdään puhtaiksi ja jotka pääsevat sapatinlepoon. Minäkin olen lähestulkoon vapaa paitsi etten ole vielä täysin työn ja kuormien uuvuttama."
Yksinkertaisesti liian moni meistä ei ole vielä tarpeeksi uupunut, jotta osaisimme lyyhistyä Jeesuksen jalkain juureen.
Evankelisadventistina odotan Kristuksen pikaista paluuta, siinä on iloa ja rauhaa ja pyhistystä jokaiselle päivälle, kun voin rukoilla lyhyesti: Tule Herra Jeesus.
"Ilm 22:17 ja henki ja morsian sanovat: tule. Ja joka kuulee, sanokoon: tule. Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi."
Vastaukset 2
Vanhimmat
### "On tavattoman monia jotka tehdään puhtaiksi ja jotka pääsevat sapatinlepoon. Minäkin olen lähestulkoon vapaa paitsi etten ole vielä täysin työn ja kuormien uuvuttama."
Yksinkertaisesti liian moni meistä ei ole vielä tarpeeksi uupunut, jotta osaisimme lyyhistyä Jeesuksen jalkain juureen. ###
Kunetka on aivan oikeassa. Vastikään kuulin
todistuksen, että uskova adventisti jopa luovutti
- ja sitten Herra sai hänet todelal kohdata.
Kun ei tarvinnut mitään esittää!
On sielun vihollisen Agentti jo mitätöimässä Evankeliumisi sanomaa. Tämä Antin nimellä esiintyvä on vain raateleva susi. Totuutta hän ei tunne hän on yksi noita Kristuksen vihollisia!