Tuli mieleen kysyä, miten tieteen eturintamassa,
kuinka monta prosenttia professoreista on tätä
nykyä naisia?
Eikös yhteiskunnallinen muutos ala sieltä, missä
johtava äly ja viisaus vallitsee tai ainakin tulisi
vallita.
kuinka monta prosenttia professoreista on tätä
nykyä naisia?
Eikös yhteiskunnallinen muutos ala sieltä, missä
johtava äly ja viisaus vallitsee tai ainakin tulisi
vallita.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Katsopa vaikka tänne
http://www.hkkk.fi/gender-power/Tiainen.pdf
...tuossa oli seuraavat luvut:
5:stä naistohtorista peräti 3 (60%) oli professuureissa (yksi määräaikaisessa), ja 2 tutkijana (ei mainintaa määräaikaisuudesta). Määräaikainen professori oli valmistunut vuonna 2000 eli saanut todella nopeasti professorin arvon. Vain yksi nainen neljästä oli määräaikaisessa hommassa!
Kun taas 11:sta miestohtorista oli pysyvissä professuureissa samoin vain kaksi (ne paljon naispysyviä aiemmin väitelleet)... määräaikaisia professoreja kolme, loput "alempiin virkoihin" tai teollisuuteen sijoittuneita.
Eli minä luin dokumentin seuraavasti:
Jostain syystä naistohtoreita tulee paljon vähemmän tällä alalla. Mutta kun tulee, näyttävät huomattavasti paremmin sijoittuvan pysyviin professuureihin ja muutenkin pysyviin työpaikkoihin, ja huomattavasti miehiä nopeammin... Miehille näyttävät sitten kelpaavan yliassistentuurit jne...
Jostain syystä tämä tiainen oli nostanut sitten ongelmaksi sen, etteivät naiset jää ko. laitokselle töihin... Itse asiassa, jos vertaamme USA:n malliin, niin vastaavilla aloilla suositaan sitä, että mentäisiin pois ummehtumasta välillä toisaallekin. Siis naiset tässäkin toimivat itse asiassa viisaammin (jonka tiainen näkee tasa-arvo-ongelmana).
Näyttäisi siis siltä, että jos naisessa riittää rahkeita tuolla alalla tohtoritutkintoon ensinkään, niin ura urkenee miehiä nopeammin...
Ehkäpä tuossa raportissa olleita keinotekoisia ongelmanasetteluja olennaisempaa olisi ollut kysyä, miksi niin vähän naisia yltää väitöskirjaan...
Minulle raportti kertoi siitä, ettei näytetä naisia syrjittävän professuurivalinnoissa, kunhan vain perusasia, eli tohtoritutkinto ja sen jälkeen tutkimusuruaa, on kunnossa.
Suosittelen muillekin ko. raportin lukemista, joka antaa todella kuvan, että kun formaalit asiat saavutetaan, niin homma menee jees - kuten olen myös omalla alallani saanut huomata.
Itse asiassa joillakin aloilla pätevän naistutkijan "roolimalleja" haetaan kissojen ja koirien kanssa, ja haluttaisiin palkata, jos vain viitsisivät hakea...
...vielä tuossa raportissa... Tyydytään spekuloimaan "ettei varmaan vain henk. koht valintoja jne."... ilman että edes kysytään ko viideltä naistohtorilta, miksi he omasta mielestään ovat töissä muualla, ja olisivatko halunneet jäädä tampereelle.
Jos tuommoiselta pohjalta tehdään tutkimusta, eikä vaivauduta edes kysymään itse kohderyhmältä spekulaatioiden sijaan, niin ei ole ihme, jos ei akateeminen ura etene... Tuontasoisia julkaisuja kun ei saa sellaisille foorumeille, jossa olisi merkitystä sen uralla etenemisen kannalta.
Ilmeisesti kuitenkin ko. laitokselta valmistuneet muut naistohtorit ovat sitten tehneet pätevämpää tutkimusta - ainakin he, jotka ovat päässeet professuureihin. Näin ainakin toivon.
Mistä tiedät ettei ole kysynyt? Mitäs spekuloit??
"Jostain syystä tämä tiainen oli nostanut sitten ongelmaksi sen, etteivät naiset jää ko. laitokselle töihin..." Alkuperäisessä viestissä ihmeteltiinkin nimenomaan näiden naisprofessorien puuttumista.
"Näyttäisi siis siltä, että jos naisessa riittää rahkeita tuolla alalla tohtoritutkintoon ensinkään, niin ura urkenee miehiä nopeammin... "
Johtuisiko naisen pätevämyydestä?
"Ehkäpä tuossa raportissa olleita keinotekoisia ongelmanasetteluja olennaisempaa olisi ollut kysyä, miksi niin vähän naisia yltää väitöskirjaan..."
Väitöskirjojen tekijöistä 45 % on naisia. Luku lienee kasvussa.
...eli raportti, johon viittaat osoittaa
1. ne naiset jotka ovat väitelleet, ovat sijoittuneet keskimäärin pysyvämpiin ja arvostetumpiin työsuhteisiin kuin miehet
2. t.s. heidän pätevämmyytensä on huomattu
3. itse toteat, että väitöskirjojen tekijöistä 45% on naisia, jolloin esim. tuo aiemmin viittaamasi raportti ilmaisee hyvin rohkaisevia tulevaisuudennäkymiä naistohtoreille.
Ts. nuo olivat ne pointit, jotka halusit tehdä?
Minä en millään muotoa valittele sitä, että pätevät naiset etenevät - päin vastoin. Siksi luin mielenkiinnolla tuon raportin, ja ihmettelin, miksi sen sisältö pitäisi olla tasa-arvo-ongelma muutoin, kuin että pitäisi varmaan tarkastella sitä, ovatko miestohtorit sitten keskimäärin laiskempia, kun sijoittuvat huonommin.
...kysynyt, niin yleensä tutkimusraportissa (tuo oli julkaistu HKKK:n tasa-arvo seminaarin työpapereissa) selostetaan se tutkimusmenetelmä (miten data kerättiin ja miten analysoitiin, näet).
Ellei sitä kerrota, niin kaikki tutkijat pitävät hommaa spekulointina - jota naistutkijat (kun lukee muitakin tuon seminaarin työpapereita) tuntuvat harrastavan paljon empiirisen tutkimuksen sijaan... (Vrt. Husun jutut, jossa 17 haastattelun pohjalta on todettu suomen akateemisen maailman syrjivän naisia, kun taas esim. tuon viittaamasi raportin tilastofaktat siitä, miten naistohtorit ovat sijoittuneet, näyttäisi tuon alan osalta kertovan jotain ihan muuta...)
Voisit ottaa vähän malttia mukaan. Tuossa sivulla 3 olevan taulukon mukaan ennen vuotta 200 on valmistunut 2 naistohtoria, joista molemmat ovat professoreja. Se, että he eivät ole professoreja juuri Tampereen yliopistolla, ei liene oleellista. Toki voisi väittää, että juuri Tampereella jotenkin syrjittäisiin naisia, mutta kun niitä prfessorejakaan ei ole kuin muutama, väite on aikamoista huuhaata, sattuma riittää selittäjäksi. Kuten proffa totesi, professuuria ei saa pelkällä tohtorintutkinnolla. Suurin osa tohtoreista kuitenkin tekee muita töitä. Tuon taulukon mukaan naistohtorit ovat menestyneet urillaan erittäin hyvin. Siis olen samaa mieltä proffan kanssa. Tuosta artikkelista ei löydy mitään erityisen järkyttävää tietoa.
Yksittäisillä laitoksilla voi olla sukupuolittuneisuusongelmia. Sellaisia ongelmia arvoidaan esimerkiksi täällä:
http://www.student.oulu.fi/~vaki/maantiede.html
Paljoahan tuo juttu ei oikeasti kerro, pikemminkin arvailee. Sukupuolittuneisuus on kuitenkin ilmeistä, toisin kuin tuossa Tiaisen selvityksessä. Professuureja on yksittäisillä laitoksilla niin vähän, ettei heidän sukupuolistaan voida paljoa sanoa.
En näe sitä niinkään tasa-arvo-ongelmana, kuin vastauksia herättävänä tekstinä alkuperäiseen viestiin: miksi näin on?
...puolestaan spekulaatioissa tuntui viittailevan, että sukupuolella olisi jotain merkitystä... Jota minä en millään muotoa voinut nähdä samoista tilastoista.
Ei sanonut kysyneensä itse naisilta (joilla jopa VOISI olla kokemuksia, että ovat hakeneet muualta professuureja jos ovat kokeneet ne naisystävällisemmiksi paikoiksi kuin tampereen). Ts. tuosta spekulaatiosta olisi voinut aika vähällä vaivalla tuohonkin selvitykseen voinut tehdä paljon paremman "tapaustutkimuksen" edes. Viidelle tkt:n naistohtorille sähköpostin lähettämisen ei pitäisi olla liian suuri ongelma, että saiskohan jutella...
Tutkimusalueen ajankohdan aikaan ei ollut yhtäkään naisprofessuuria.. ehkä tutkimus sai aikaan muutoksia tuon yliopiston käytännössä?
"Tuon taulukon mukaan naistohtorit ovat menestyneet urillaan erittäin hyvin. Siis olen samaa mieltä proffan kanssa. Tuosta artikkelista ei löydy mitään erityisen järkyttävää tietoa."
Yleisesti ottaen, minun mielestäni eivät ole, jos kerran kaikki tohtorintutkinnot mukaan laskien, naisten osuus oli siis 45 ja miesten 55%, mutta silti naistohtoreista vain 20 % on proffina?
" "Tuon taulukon mukaan naistohtorit ovat menestyneet urillaan erittäin hyvin. Siis olen samaa mieltä proffan kanssa. Tuosta artikkelista ei löydy mitään erityisen järkyttävää tietoa."
Yleisesti ottaen, minun mielestäni eivät ole, jos kerran kaikki tohtorintutkinnot mukaan laskien, naisten osuus oli siis 45 ja miesten 55%, mutta silti naistohtoreista vain 20 % on proffina?"
Katso nyt sitä taulukkoa. Ennen vuotta 2000 tuosta tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 2 on naisia ja 8 miehiä. Siis 20% on naisia. Sen jälkeen valmistuneita tohtoreita ei kannata ottaa huomioon, koska on hyvin epätodennäköistä, että niin tuoreita tohtoreita valittaisiin professoreiksi. (Mahdollista kyllä.) Todennäköisesti tilanne on sama muillakin tietojenkäsittelytieteen laitoksilla. Suurin osa opiskelijoista on historiallisesti miehiä, joten kokeneita ja ansioituneita naistohtoreita ei yksinkertaisesti voi olla erityisen paljon. (Ja tuolla laitoksella naistohtorien osuus tänäkin päivänä näytti olevan 32%)
Tuo dokumentti ei siis osoita, että naistohtoreilla olisi urallaan erityisiä ongelmia. Tuolla kyseisellä laitoksella saattaa hyvinkin olla muutama juntturaprofessoriäijä, sitä en mitenkään kiellä. Mutta noin pienellä otoksella ei voida osoittaa mitään syrjintää, vaikka se todennäköiseltä näyttääkin. Mistään muusta en kai ole puhunut (en siis yleisestä tilanteesta), joten mistähän sitten olet eri mieltä?
Ja huomaa sekin, että tuolla ei sanottu, että 20% naistohtoreista olisi professoreina, vaan että 20% professoreista on naisia. Se vaikuttaa omituiselta lukemalta, tokitoki. Toisaalta se selittynee osin samalla ilmiöllä kuin tuo tkt-laitoksen tilanne. Naistohtorit ovat mitä todennäköisemmin keskimäärin nuorempia kuin miehet, koska naisten osuus korkeakouluissa opiskelevista on lisääntynyt jatkuvasti vuosikymmenien ajan. Ero selittynee tuolla seikalla vain osittain, mutta tuo Tiaisen paperi ei kyllä kerro, mistä loppuosa johtuu. Todennäköisesti osittain sukupuolesta, mutta mielestäni tuosta selvityksestä saa hieman vääristyneen kuvan em. syistä.
Hupsista, jos tuo olisi ollut totta, niin Suomessahan olisi hirvittävä määrä professuureja, joka toinen tohtori pääsisi professoriksi.. :)
Mitä tarkoitin, niin olen edelleen sitä mieltä, että allaolevasta tiedosta johtuva huolestumisen aihe pitää kutinsa:
”Yleisesti ottaen, minun mielestäni eivät ole, jos kerran kaikki tohtorintutkinnot mukaan laskien, naisten osuus oli siis 45 ja miesten 55%, mutta silti naistohtoreista vain 20 % on proffina?"
Sillä sinähän totesit, että: ” Tuon taulukon mukaan naistohtorit ovat menestyneet urillaan erittäin hyvin. Siis olen samaa mieltä proffan kanssa. Tuosta artikkelista ei löydy mitään erityisen järkyttävää tietoa."
Naisten ja miesten suhdeluku väitöksien suhteen kaikkien yliopistojen osalta maanlaajuisesti on melkein 1:1 (o,9 : 1,1) ja professuureissa suhdeluku on 1:4 niin eikö sinun mielestäsi siinä ole mitään hälyttävää?
Tämä koski siis kaikkia Suomen yliopistoja, joten siksi en voi olla kanssasi samaa mieltä tämän lauseesi kanssa: ” Tuo dokumentti ei siis osoita, että naistohtoreilla olisi urallaan erityisiä ongelmia”
Se ei osoita, että tuossa yliopistossa olisi ENÄÄ aihetta huoleen, mutta maanlaajuisesti kylläkin, jos kerran edeelleenkin on professorissuhde maanlaajuisesti 1 : 4.
Siis artikkelista kyllä löytyy järkyttävää tietoa tämän osalta, mutta ei taulukon.
Huhhuh, pitäisi lukea ensin mitä aikoo leikata ja mitä liimata, siis vielä kertaalleen korjausta:
Hupsista, jos tuo olisi ollut totta, niin Suomessahan olisi hirvittävä määrä professuureja, joka toinen tohtori pääsisi professoriksi.. :)
Mitä tarkoitin, niin olen edelleen sitä mieltä, että allaolevasta tiedosta johtuva huolestumisen aihe pitää kutinsa:
”Yleisesti ottaen, minun mielestäni eivät ole menestyneet yleisesti hyvin, jos kerran kaikki tohtorintutkinnot mukaan laskien, naisten osuus oli siis 45 ja miesten 55%, mutta silti naisprofessoreista vain 20 % on proffina?"
Sillä sinähän totesit, että: ” Tuon taulukon mukaan naistohtorit ovat menestyneet urillaan erittäin hyvin. Siis olen samaa mieltä proffan kanssa. Tuosta artikkelista ei löydy mitään erityisen järkyttävää tietoa."
Naisten ja miesten suhdeluku väitöksien suhteen kaikkien yliopistojen osalta maanlaajuisesti on melkein 1:1 (o,9 : 1,1) ja professuureissa suhdeluku on 1:4 niin eikö sinun mielestäsi siinä ole mitään hälyttävää?
Tämä koski siis kaikkia Suomen yliopistoja, joten siksi en voi olla kanssasi samaa mieltä tämän lauseesi kanssa: ” Tuo dokumentti ei siis osoita, että naistohtoreilla olisi urallaan erityisiä ongelmia”
Se ei osoita, että tuossa yliopistossa olisi ENÄÄ aihetta huoleen, mutta maanlaajuisesti kylläkin, jos kerran edeelleenkin on professorissuhde maanlaajuisesti 1 : 4.
Siis artikkelista kyllä löytyy järkyttävää tietoa tämän osalta, mutta ei taulukon.
Tiaisen raportissa Tampereen yliopiston tkt:n laitokselta oli naisia väitellyt 5, joista 3 oli professuurissa (2 vaki 1 määräaikainen) ja samalla ajanjaksolla miehiä oli väitellyt 11, joista 5 oli professuurissa (2 vaki, 3 ma:ta).
eli naistohtoreista oli 60 % proffina, miestohtoreista alle 50%, naistohtoreista 40% oli vakiproffina, miestohtoreista alle 20%.
Semmosta.
Viittasin taulukkoon sivulla kolme. Siitä taulukosta ei todellakaan löydy mitään, joka viittaisi siihen, että sukupuolella olisi merkitystä professorin virkoja täytettäessä.
Myönnän toki, että naisprofessorien pieni määrä kuulostaa kovin ihmeelliseltä. Tämä selvitys ei kuitenkaan kerro tämän jakauman syistä yhtään mitään, koska kyseinen "case" osoittaa, että tuossa tiedekunnassa virat näyttäisivät jakaantuvan tasaisesti mies-ja naistohtorien kesken. Eikä yhdestä tiedekunnasta voida yleistää yhtään mihinkään muutenkaan.
En minä tiedä, miksi naisprofessoreja on niin vähän, mutta tällaisissa asioissa ei voida lähtökohtaisesti olettaa, että se johtuisi jonkinlaisesta syrjinnästä.
Mutta jos arvailla pitäisi, niin uskon kyllä joidenkin naisten karttavan yliopistoja työnantajana siksi, että sinne kertyy työntekijöiksi tavallista enemmän älykkäitä, mutta sosiaalisesti heikkolahjaisia miehiä, koska he eivät saa (tai edes halua saada) töitä yksityiseltä sektorilta. He eivät ole mitään kaikkein mukavimpia työtovereita, ja heillä voi hyvinkin olla vaikeuksia suhtautua luontevasti naisiin työpaikalla. Naimattomia keski-ikäisiä miehiä, jotka tuijottelevat seiniä kuin ujoimmatkin koulupojat. Mukavia muuten, mutta naiset vain ovat jääneet täysin mystisiksi olennoiksi, ja katkeruuttakin voi siitä syystä olla.
Olen kyllä keskustellut joskus asiasta naispuolisten opiskelijatovereiden kanssa, ja he tuntuvat laidasta laitaan pitävän useimpia tuntemiaan yliopiston työntekijöitä "ällöttävinä" tms. Kysyessäni syytä olen saanut vastaukseksi selityksiä omituisista jutuista, kärttyisyydestä ja vaikka mistä. Ja tottahan se on. Yliopistojen käytävillä on todella omituista sakkia. Mitään väitteitä seksistisyydestä tms. en ole kuullut, mutta tuskinpa minulle kerrottaisiinkaan.
Kuten jo totesin, nuo laskemasi suhdeluvut eivät kerro totuutta, koska naistohtorit ovat keskimäärin nuorempia kuin miestohtorit. Tässä siis pari luonnollista selitystä asialle. En tietysti väitä, että nämä selittäisivät tuota jakaumaa kokonaan tai edes lähellekään, mutta mielestäni asialle voi olla luonnollisempiakin selityksiä kuin Tiaisen esille ottamat. En jaksa uskoa, että maailma olisi pullollaan sovinistisia professoreja, jotka räätälöisivät virkoja kavereilleen. Korkeintaan puolet on sellaisia...
En puhu Tampereen yliopiston tkt: n laitoksesta vaan koko Suomen tilanteesta:
Lainaus Tiaisen paprusta:
Johdanto
Suomalaiset yliopistot ovat muodollisesti sukupuolineutraaleja, mutta käytännössä yhteiskunnan sukupuolirakenne on näkyvissä myös yliopistoissa ja niissäkin sitä uusinnetaan jatkuvasti [Husu 2001]. Vaikka suomalaisista yliopisto-opiskelijoita on nykyisin enemmistö naisia, akateeminen ura ajatellaan miehisenä alueena. Naiset eivät suorita pelkästään perustutkintoja (maisterintutkintoa), vaan tohtorintutkinnon suorittajista 45 % on naisia. ---->Kuitenkin yliopistossa naiset sijoittuvat alimpiin virkoihin:
tuntiopettajista 82 % on naisia ja
assistenteista 52 %, mutta
professoreista vain 20 %
Tehokeinona toisto? Hyvin pyyhkii. Ei niitä pikku lipsauksia noin vakavasti kannata ottaa.
se, mistä naisprofessorien suhteessa pienempi määrä johtuu, en ole (muistaakseni?) esittänytkään mitään sen suuntaista, että kyseesä olisi välttämättä syrjintä lähtökohtaisesti, esitin huolestuneisuuteni ja järkyttävääkin on se, miksi silti naisia on niin paljon vähemmän proffina tohtorintutkinnoista huolimatta.
Miksiköhän tuosta ei kukaan ole vaivautunut tekemään oikein kattavaa tutkimusta? Siitä saattaisi tulla todella laaja, joten ehkä siitä löytyy syy. Jonkin isomman tahon pitäisi rahoittaa se ja tutkijoitakin tarvittaisiin useampia.
Varmistin selustani, ettei sitten tehdä listauksia siitä, mikä on feminismiä ja mikä pluralismia ja mikä jonkun henkilökohtaista mielipidettä :)
Siitähän lähdetään liikkeelle, että sanoi täällä nainen mitä tahansa, sen tarkoituksena on osoittaa, että miehet syrjivät ja alentavat naisia. Ja siksi pitää olla aina käsi miekan kahvalla.
No, vakavasti puhuen: En ymmärrä, mikä sinua tuossa tilastossa niin järkyttää. Professorit ovat kuitenkin Suomessa kohtuullisen alipalkattuja ottaen huomioon, millainen heidän asemansa olisi tarkoitus olla, ei heillä niin hyvin mene. "Todella laajan" tutkimuksen järjestäminen tuntuu hiukka ronskilta ilmaukselta. Eiköhän tästä maasta löydy akuutimpiakin ongelmia, joihin sitä rahoitusta tarvitaan. Ottaen huomioon, että aloittavista korkeakouluopiskelijoista lähemmäs 70% on naisia ja humanistisilla aloilla löytyy koulutusohjelmia, joihin ei oteta joinakin vuosina ainuttakaan miestä, voin taata, että professorikunnan sukupuolijakauma tulee muuttumaan.
Mutta järkyttävää on huomata, kuinka pieni osa miespuolisista tohtoreista sijoittuu yksityiselle sektorille. Tämä on huolestuttavaa, asiaa pitäisi varmaan tutkia...
...professorikunnan sukupuolijakauma on kiinnostava ja huolestuttava asia siinä kuin muutkin epäsuhtaan viittaavat indikaattorit. Syitä on varmaan monia, pelkistä jakaumista tuskin kaikki selviää. Tutkimisen paikka.
Vaikka kyseinen työ onkin alipalkattua, on postissa vetoa. Päteviä, koulutettuja tiedenaisia on nykyään runsaasti. En varmaan ole väärässä, jos oletan myös naisten tavoittelevan hanakasti näitä arvostettuja tuoleja. Proffa-kunnan vaihtuvuus lienee sen verran hidasta, ettei alttius näy vielä nimitysjakaumassa?
Rehellisesti sanottuna en jaksa kyllä tuosta asiasta huolestua, mutta jokaisella on tietysti omat prioriteettinsa. Professorien valintamenettely on kuitenkin aika muodollinen.
Esille nostamasi hidas vaihtuvuus on todellakin selittävä tekijä. Vanhoja ukkojahan nuo aika suurelta osin ovat, ja sangen usein professuuri on eläkevirka. Monet ovat olleet vallassa jo parikymmentä vuotta ja enemmänkin. On aika turhaa tuijottaa professorien kokonaislukumääriä, kun osa on valittu virkaansa jo pimeällä 80-luvulla tai aikaisemminkin. Kuinka monta naistohtoria on silloin ollut tarjolla vaikkapa tekniikan aloille?
Pitäisi siis verrata 10 vuotta sitten valmistuneiden tohtoreiden sukupuolijakaumaa viimeisen viiden vuoden aikana virkaansa valittujen professoreiden sukupuolijakaumaan. Tuo Tiaisen paperi on todellakin harhaanjohtava; siinähän verrataan nykypäivänä valmistuvien tohtoreiden lukumäärää viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana virkaansa valittujen professorien lukumäärään. Noilla 45% tohtoreista -20% professoreista -vertauksilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Ihmettelenkin oikeastaan, miksi nuo luvut on noin harhaanjohtavasti esitettykin? Ikään kuin ne kertosivat jotain yliopistolaitoksen sukupuolittuneisuudesta. Lähentelee epärehellisyyttä, ottaen huomioon, että nyt selvästi noita lukuja tulkitaan täälläkin väärin.
Ei se nyt vaikeaa olisi käydä läpi kaikki professorinimitykset viimeisen viiden vuoden ajalta ja verrata sitä 90-luvulla valmistuneiden tohtoreiden sukupuolijakaumaan. Ei tarvita edes suurta rahoitusta ja tutkimusta. Jos sieltä sitten paljastuu huomattavaa vinoumaa, kannatan lämpimästi selvityksiä moisen ilmiön syistä.
Sen sijaan tuo lukema, jonka mukaan vain 45 % valmistuvista tohtoreista on naisia, on selvästi ristiriidassa korkeakouluopintonsa aloittavien lukumäärän kanssa. Historiallista vinoumaa on tietysti vähän tässäkin -tohtoriksi kun voi valmistua vielä eläkeläisenäkin. Sitä voisi selvittää -miksi jatko-opintoihin hakeutuu niin vähän naisia.
Ja toki siis myönnän, että esimerkiksi tuossa Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen tapauksessa, jonka tuohon linkitin, sukupuolittuneisuus vaikuttaa aika ilmeiseltä. Tutkittakoon tällaisia tapauksia tarkemmin. Siihenkään ei tarvita valtaisaa rahoitusta, vaan naistutkimuksen laitos voi tehdä sen itse, kun majailee ihan siinä vieressä. Joku voisi tehdä siitä vaikka gradun, jos nyt laitosta ei lopeteta sitä ennen.
Uskon siis vakaasti, että sukupuolittuneita laitoksia löytyy.
...ole minulla lisättävää. Tilastoilla voidaan sumuttaa kuten silmänkääntötempuissa, joten eksaktimpi tutkimus selvittäisi asiaa, kiva gradun aihe tosiaan.
Niinpä. Se, mitä ajoin takaa, jäi ehkä epäselväksi Tumpulle, joten pistän pari selventävää lausetta. Ajattelin, että jos aletaan selvittämään yleisellä tasolla syitä miksi naisia ei hakeudu (jos siitä olisi kyse) prof.virkoihin, niin se kyllä vaatisi aika laajaa tarkastelua, ja käsittääkseni graduthan pyritään rajaamaan ettei homma kaadu pahasti. LAsse Lehtistähän arvosteltiin siitä että gradunsa oli liian laaja, mutta ehkä se laajuus oli vain toissijaista ja kirjan tekeminen se tärkein.. kuka tietää..
Järkyttävä on ehkä liian voimakas sana, käytin sitä vastauksena viittaukseesi. Se, mikä minua häiritsee on kenties se, että naisilta jää uupumaan mahdollisuus tulla tunnustetuksi myös älyllisellä tasolla vaikka palkka sinänsä kehno olisikin. Tarkoitan sitä, että kun taas joskus listataan 'Suomen älymystö' ym. niin taas naiset loistavat poissaolollaan, jota taas voidaan käyttää aseena naisen kykyjä vastaan, jossei muuten niin ainakin voidaan taas ivailla ja ihmetellä, että miksi naisia ei ole siellä ja täällä edustettuna älyllisissä asemissa. PAhaa haluavat ihmiset saavat siis aseen perustellakseen naisen älyllistä alemmuutta miesten rinnalla. Siksi asia on minusta kollektiivisellä tasolla tärkeä, vaikkei ehkä ensimmäisenä mielessäni reaalimaailmassa olekaan. Kyllähän täälläkin aina tasaisin väliajoin löytyy kirjoituksia, joissa 'ihmetellään' milloin naisfilosofien puutetta, milloin minkäkin puutetta ja unohdetaan kaikki naisten aikaansaannokset ja paukutetaan että miehet ovat luoneet kaiken. Jos näitä asioita ei käsitellä, kun epätasapainoa havaitaan, ei tuo tule koskaan muuttumaankaan. Sen takia on tarvetta selvittää mistä puute johtuu, jos takana ei ole syrjintää, niin hyvä niin, mutta silloin on mustaavalkoisella siitä, että kyse ei ole pätevyydestä ym.
...että esim. oma laitokseni oli taannoin lehtien palstoilla, koska ei ole naispuolisia professoreja.
Niitä ei ole siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole toistakymmeneen vuoteen kukaan hakenut, vaikka paikkoja on ollut avoinna. Viime vuonna haki yksi, jolla ei ollut tohtoritutkintoa. Edes parhaalla tasa-arvoajattelulla ei palkata professoriksi ilman tohtoritutkintoa, ei edes tuoreen tohtoritutkinnon kanssa, kun kansainvälinen komitea tekee valinnat...
Näyttäisi, että suurin "tasa-arvoeste" naisilla on se, että saisivat tehtyä väitöskirjan. Tuo raportti, johon Nainen vain viittaa, hämmästyttää minua sillä, että naiset ovat sijoittuneet sen mukaan miehiä nopeammin ja prosentuaalisesti useammin pysyviin professuureihin.... Ja silti tuon kirjoittaja "mutisee"... Käsittämätöntä, sanon minä.
Naiset väikkäreitä ja tutkimusta tekemään - se on se akateemisen uran edellytys. Pimpin tai mulkun perusteella ketään ei palkata, raporttien ja aikaan saatujen spin-offien, patenttien jne. perusteella ennemminkin.
Miksei naiset saa väitöskirjaa valmiiksi johtuu siitä etteivät miehet hoida lapsiaan.
"Näyttäisi, että suurin "tasa-arvoeste" naisilla on se, että saisivat tehtyä väitöskirjan."
Siis : väitöskirjan tehneitä, tohtoriksi väitelleitä oli naisista 45% ja miehistä 55%.
Väitelleistä naisista (45%) 20:llä prosentilla on professuuri.
"Tuo raportti, johon Nainen vain viittaa, hämmästyttää minua sillä, että naiset ovat sijoittuneet sen mukaan miehiä nopeammin ja prosentuaalisesti useammin pysyviin professuureihin.... Ja silti tuon kirjoittaja "mutisee"... Käsittämätöntä, sanon minä."
Tuo raporttihan viittasi vain tuohon yhteen yliopistoon. Et voi sen perusteella tehdä johtopäätöstä muiden yliopistojen tilanteesta. vrt. professuurisuhde väitelleiden kesken naisten tappioksi 20/80. Ehkä tuossa yliopistossa sitten muutettiin tapoja tuon tutkimuksen seurauksena ja nyt jopa kolmella proffista siellä on siellä vakituinen professuuri, joista 2 naisilla.
Eli, en todellakaan tajua mitä käsittämätöntä tuossa on?
"Väitelleistä naisista (45%) 20:llä prosentilla on professuuri."
Sama asiavirhe kuin toisessakin viestissäsi. Tuollaista ei tuossa Tiaisen paperissa sanottu.
"Näyttäisi, että suurin "tasa-arvoeste" naisilla on se, että saisivat tehtyä väitöskirjan."
Siis : väitöskirjan tehneitä, tohtoriksi väitelleitä oli naisista 45% ja miehistä 55%.
Väitelleistä naisista (45%) 80:llä prosentilla ei ole professuuria. (professuuri includes tohtorintutkinto)
"Tuo raportti, johon Nainen vain viittaa, hämmästyttää minua sillä, että naiset ovat sijoittuneet sen mukaan miehiä nopeammin ja prosentuaalisesti useammin pysyviin professuureihin.... Ja silti tuon kirjoittaja "mutisee"... Käsittämätöntä, sanon minä."
Tuo raporttihan viittasi vain tuohon yhteen yliopistoon. Et voi sen perusteella tehdä johtopäätöstä muiden yliopistojen tilanteesta. vrt. professuurisuhde väitelleiden kesken naisten tappioksi 20/80. Ehkä tuossa yliopistossa sitten muutettiin tapoja tuon tutkimuksen seurauksena ja nyt jopa kolmella proffista siellä on siellä vakituinen professuuri, joista 2 naisilla.
Eli, en todellakaan tajua mitä käsittämätöntä tuossa on?
"Näyttäisi, että suurin "tasa-arvoeste" naisilla on se, että saisivat tehtyä väitöskirjan."
Siis : väitöskirjan tehneitä, tohtoriksi väitelleitä oli naisista 45% ja miehistä 55%.
Sen sijaan suhdeluku professoreissa oli 1:4
"Tuo raportti, johon Nainen vain viittaa, hämmästyttää minua sillä, että naiset ovat sijoittuneet sen mukaan miehiä nopeammin ja prosentuaalisesti useammin pysyviin professuureihin.... Ja silti tuon kirjoittaja "mutisee"... Käsittämätöntä, sanon minä."
Tuo raporttihan viittasi vain tuohon yhteen yliopistoon. Et voi sen perusteella tehdä johtopäätöstä muiden yliopistojen tilanteesta. vrt. professuurisuhde väitelleiden kesken naisten tappioksi 20/80. Ehkä tuossa yliopistossa sitten muutettiin tapoja tuon tutkimuksen seurauksena ja nyt jopa kolmella proffista siellä on siellä vakituinen professuuri, joista 2 naisilla.
Eli, en todellakaan tajua mitä käsittämätöntä tuossa on?
No niin, nyt menen nukkumaan... jokin asia vielä vaivaa tuossa laskelmassa, mutta tarkastan sen huomenna, kun olen pirteämpi.
Tähän astinen keskustelu vaikuttaa aikalailla
akateemisen aneemiselta,
Jutussa esitetyt tarkastelukulmat
a)omat valinnat
b)haettavan yhteisön käytännöt
c)ympäristön odotukset
on ihan hyvä lähtökohta tarkastella asiaa,
vielä niin, että yhteiskunnallisten odotusten
vankeina toimivat niin yksilöt kuin yhteisötkin,
työyhteisöjen ongelma on tavallisesti autuaallinen
tyhmyys, kun päätösvaltainen johtajakaan ei tiedä
maailmanmenosta yhtään mitään, lukee vaivalla
hankittua tutkintotodistustakin väärinpäin,
niin eihän se osaa muuta kuin valittaa työvoimapulaa
ja palkata sukulaisensa, nais/miesystävänsä tai
muun köyhän sukulaisensa tehtävään,
sama kai pätee yliopistollisten virkojenkin
täytössä, ei sinne outoja päästetä, johan tiede
jo itsessään on vanhan uudelleen ylös kirjaamista
eihän uutta kertakaikkiaan voi syntyä, jos
pitää empiirisesti osoittaa, että tämä uusi
todella on olemassa eikä tutkijan mielikuvituksen
tuotetta
ja toiset talkkunapäät ryhtyvät säätämään
lakeja työvoiman maahan tuomiseksi, vaikka ongelma lienee koulutuksen ja työn kohtaamattomuudessa..
Sanoit:
"sama kai pätee yliopistollisten virkojenkin
täytössä, ei sinne outoja päästetä, johan tiede
jo itsessään on vanhan uudelleen ylös kirjaamista
eihän uutta kertakaikkiaan voi syntyä, jos
pitää empiirisesti osoittaa, että tämä uusi
todella on olemassa eikä tutkijan mielikuvituksen
tuotetta "
Professoriksi pitää olla juuri näin - pitää olla alallaan jotakuinkin tunnettu ja tunnustettu tieteentekijä. Hyvin usein oman alani proffat sanovat, että heidän on sitten erityisen tärkeää työskennellä opiskelijoiden kanssa - sieltä tulevat useimmat ellei kaikki uudet ideat :-)
Itse lähden siitä, että kohtaamani ihmiset ovat oletusarvoisesti ignorantteja ja yhteistyökyvyttömiä (ja suhtaudun itseenikin useimmiten niin - varoitan kanssani yhteistyöhön hakeutuvia joskus tästä). Kun tällaiset tekijät ottaa oletusarvona huomioon, niin yhtäkkiä alkaa löytää käytännössä toimivia yhteistyökuvioita, jotka ovat kaikille osapuolille niin ilmiselvän hyödyllisiä, että niiden houkuttelevuus voittaa ihmisen halun olla ajattelematta uutta, ja kynnyksen nähdä vaivaa ymmärtääkseen yhteistyössä mukana olevia muita osapuolia.
Valitettavasti usein sitten me oletamme toisistamme paljon parempaa, mitä olemme, ja lopputulos on tuommoinen anemia...
Useimmiten professori saa olla miten idioottimainen tahansa, jos pystyy näyttämään tukun hyvätasoisia julkaisuja... Tai usein professori on nöyrä omalla alallaan... tietää ettei tiedä - ja sitten moukkamaisuus tulee esiin muilla aloilla.
Mutta lähtökohtaisesti ihminen luulee tietävänsä aina paljon enemmän kuin tietää, eikä pidä siitä, jos joutuu ajattelemaan uusista näkökulmista (aivotutkijat ovat todenneet, että käsitestruktuurien muuttaminen aivoissa on henkisesti kaikista rasittavin asia - ihmiset haluavat hakeutua jo omaksuttujen tuttujen ja turvallisten ajatusmallien ja -rutiinien piiriin).
Pahinta on silloin, jos on jo saanut tunnustusta - silloin sitä tulee käyttäneeksi niitä toimintamalleja, joista aina tulee selänrapsutusta, eikä tule ottaneeksi riskejä uusilla tavoilla.
Englannissa on todettu, että keksinnöistä naurettavan pieni prosentti syntyy korkeakouluympäristöissä, saati tohtoriksi jo koulutettujen ihmisten joukossa. Tyypillisesti keksinnön tekee ennakkoluuloton keskiasteen koulutuksen saanut henkilö.
Arviosi tieteen anemiasta pitää useilta osin siis paikkansa. Ja osut todella asioiden ytimeen...
Toinen harha tietysti on sitten oletus ihmisen rationaalisuudesta... mutta siitä lisää joskus..
onkohan tietoa siitä, miten ei-tieteelliset ansiot vaikuttavat professoreiksi valikoitumiseen tai ylipäätään akateemisen uran valintaan.
mielessäni kytee hirveä epäilys, että kaikki akateemiset ihmiset ovat sukua keskenään
eikö kokonaisia professoriheimoja, klaaneja ja muita tuontyyppisiä yhteisöjä ole olemassa,
ja heillä sitten tietysti omat valintariitit yms.
muussakin koulutuksessa on tiettävästi nähtävissä mm. sosioekonomisen taustan vaikutus,
työväenluokasta tuskin valikoituu professoreiksi kovinkaan moni..