Todella huolestunut adventisteista

Mikäli adventistit yleisesti ajattelisivat Antti pojan tavoin, olisi syytä ollakin meistä huolestunut, mutta totuus on toisenlainen.

Noin ei myöskään kirkossamme opeteta.

Me uskomme edelleenkin, että Jeesuksen ristinsovitus on ainut pelastuksen ehto täysimääräisesti. Tästä syystä ei meillä ole mitään syytä minkäänlaiseen ahdistukseen kirkossamme. Joka muuta väittää, ei joko ole ymmärtänyt vielä pääoppiamme tai sitten vain tahallaan haluaa mustata uskoamme.

Samoin me uskomme, että Jumala kuulee kaikkien ihmisten rukoukset - jopa uskosta osattomien!

Me olemme itsessämme edelleenkin saastaisia, mutta uskossa Kristukseen saamme hänessä ja hänen kauttaan olla Jumalalle täydellisen pyhiä.

Se mitä Antti poika uskoakseni pyrki esittämään, on se tilanne, jossa Pyhä Henki on saanut riittävän selvästi kirkastaa Jumalan Sanasta jonkin Jumalan käskyn, mutta ihminen vain haluaa tahallaan ja tietoisesti jatkaa loppuun asti sen rikkomista, katumatta ja anteeksi pyytämättä.
Silloin Jeesuksen toisessa tulemuksessa valitettavasti toteutuu hänen sanansa: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te LAITTOMUUDEN tekijät." Matt. 7:23
Ja saman luvun jakeen 21 mukaan tällaisia täysin tahallisia Jumalan tahdon rikkojia voivat olla jopa voimallisten tekojen tekijät, profetoivat ja riivaajien ulos ajajat jakeen 22 mukaan.

On selvää, ettemme pelastu käskyjen pitämisellä, vaan uskon kautta Jeesukseen, mutta kun ihminen tulee uskoon eli uudestisyntyy Pyhän Hengen vaikutuksesta, tulee Jeesus näin Henkensä kautta asumaan ihmiseen ja kirkastaa näin ihmiselle tahtonsa ja haluaa elää ihmisessä oman tahtonsa/lakinsa mukaista elämää.

Mikäli ihminen kuitenkin tahallaan, tietoisesti esim. ihmispelon takia hylkää rakkaan Vapahtajansa tahdon, hän eriytyy Jeesuksesta ja lähtee omalle tielleen.

Minä uskon, että todellinen Jeesuksen oma näkee aina hengellisesti Vapahtajansa kärsimässä ristillä hänen syntiensä sovitukseksi ja koska hän rakastaa Lunastajaansa, niin on luonnollista, että hän ei halua tahallaan olla lisäämässä sitä syntitaakkaa, joka kerran asetettiin Jeesuksen päälle ristillä, hänen sovitettavakseen. Näin uskova PYRKII elämään Jeesuksen/Jumalansa tahdon mukaan. Sanoin pyrkii, koska me jäämme kuitenkin aina alamittaiseksi lain täydelliseen noudattamiseen nähden ainakin ajatustason suhteen-monesti sanojenkin suhteen.

Aivan eri asia on sitten se, että ihmiselle ei vielä ole kirkastunut synniksi jokin asia ja hän siksi edelleen rikkoo siinä Jumalan tahtoa vastaan. Jumala ottaa aina huomioon sen, mitä emme vielä ymmärrä, eikä armossaan rankaise meitä niistä.

Oma lukunsa on sitten nuo ajatustasomme synnit, joissa meistä parhaimmatkin lankeavat jopa päivittäin. Siksi me jokainen vähintäinkin tarvitsemme Kristuksen sovitusveren armoa joka päivä, jota ilman ei kukaan pelastu.

YKSIN JEESUKSESSA ON KOKO PELASTUKSEMME!

"MINÄ PELASTAN ONTUVAT" - sanoo Herra

Siispä heitän huoleni Herralle!

Miika 4:6
Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.

Sef. 3:19
Katso, siihen aikaan minä teen tekoni kaikille sinun nöyryyttäjillesi.
Minä pelastan ontuvat ja kokoan karkoitetut ja teen heidät ylistetyiksi ja mainehikkaiksi jokaisessa maassa, jossa he olivat häpeänalaisina.

KRISTITTY ON KUIN MEFIBOSET

Daavid ja Mefiboset - 2. SAm. 9:1-

1
Daavid kysyi: "Mahtaako Saulin suvusta olla enää jäljellä ketään, jolle voisin Jonatanin tähden osoittaa ystävyyttä?"
2
Saulin talossa oli ollut Siba-niminen palvelija. Hänet kutsuttiin Daavidin luo, ja kuningas kysyi: "Oletko sinä Siba?" Hän vastasi: "Olen, herrani."
3
Kuningas kysyi: "Eikö Saulin suvusta ole enää jäljellä ketään, jolle voisin osoittaa ystävyyttä, niin kuin Jumala vaatii?"
Siba vastasi kuninkaalle:
"On yksi,
Jonatanin rampa poika." [2. Sam. 4:4]

4
Kuningas kysyi: "Missä hän on?" Siba sanoi: "Hän on Ammielin pojan Makirin talossa Lo-Dabarissa." [2. Sam. 17:27-29]
5
Kuningas lähetti palvelijansa hakemaan hänet sieltä.
6
Tultuaan kuninkaan luo Mefiboset, Saulin pojan Jonatanin poika, heittäytyi kunnioittavasti maahan hänen eteensä. Daavid sanoi: "Mefiboset!" Hän vastasi: "Olen palvelijasi."

7
Daavid sanoi hänelle: "Älä pelkää.
Minä haluan osoittaa sinulle ystävyyttä isäsi Jonatanin tähden.
Minä annan sinulle isoisäsi Saulin koko maaomaisuuden,
ja saat aina syödä minun pöydässäni."
[1. Sam. 20:15]
8
Mefiboset kumarsi kunnioittavasti ja sanoi: "Mikä olen minä, sinun palvelijasi, kun käännyt tällaisen koiranraadon puoleen?" [1. Sam. 24:15]
9
Kuningas kutsui luokseen Saulin palvelijan Siban ja sanoi hänelle:
"Kaiken sen, mikä on kuulunut Saulille ja hänen suvulleen, minä annan herrasi pojalle.

10
Viljele poikiesi ja orjiesi kanssa hänen maataan ja korjaa sato, niin että herrasi poika saa siitä toimeentulonsa. Mefiboset, herrasi poika, saa kuitenkin aina syödä minun pöydässäni."
Siballa oli viisitoista poikaa ja kaksikymmentä orjaa. [2. Sam. 19:18]
11
Hän vastasi kuninkaalle: "Minä teen niin kuin herrani ja kuninkaani käskee." Siitä alkaen Mefiboset söi Daavidin pöydässä kuninkaan poikien joukossa.
12
Mefibosetilla oli pieni poika, jonka nimi oli Miika.
Koko Siban talonväki jäi Mefibosetin palvelukseen,

13
mutta Mefiboset itse asui Jerusalemissa,
koska hän sai aina syödä kuninkaan pöydässä;
ja hän ontui kumpaakin jalkaansa.


Daavidin huoneen iankaikkinen Kuningas, Jeesus, kysyy tänään:
onko jäljellä ketään, jolle voisin osoittaa
laupeutta!!! Tunnsutaako vielä joku muu olevansa
ihan rampa?

Mefiboset_2