Olen kiinnostunut kuulemaan juutalaisten näkemyksiä kahdesta Sakarjan kirjan kohdasta.
Sakarja sai Herralta tehtäväksi laittaa kruunu ylimmäisen papin Joosuan päähän. Sakarja sai käskyn sanoa Joosualle näin:
"Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin. Herran temppelin hän on rakentava, ja valtasuuruutta hän on kantava, ja hän on istuva ja hallitseva valtaistuimellansa; hän on oleva pappi valtaistuimellansa, ja rauhan neuvo on vallitseva niitten molempien välillä. Ja kruunu on oleva muistona Herran temppelissä Helemistä ja Tobiasta ja Jedajasta ja Sefanjan pojan suosiollisuudesta. Ja kaukana asuvaiset tulevat ja rakentavat Herran temppeliä. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän tykönne. Näin on tapahtuva, jos te hartaasti kuulette Herran, teidän Jumalanne, ääntä."
Itse olen kristitty, mutta en nyt aio käydä väittelemään tästä aiheesta. Aivan aidosti tulin vain kysymään, mitä juutalaiset ajattelevat tästä tekstistä.
Sanathan on aivan selvästi sanottu ylimmäiselle papille Joosualle. Huomioni kiinnittyi kuitenkin sanoihin "valtasuuruus" ja "valtaistuin". Nämä sanat tuntuvat jotenkin sellaisilta, etteivät ne oikein istuisi edes "tavalliseen" ylimmäiseen pappiin. Tuntuvat viittaavan ennemminkin jonkinlaiseen kuninkaaseen. Ja kuitenkin samalla puhutaan, että hän on pappi.
--- KYSYMYS 1:
En halua olla sinänsä johdatteleva näissä kysymyksissäni, enkä tosiaan käy tästä väittelemään. Ennemmin haluan kysyä: miten juutalaiset ymmärtävät tämän kirjoituksen?
-------
Aiemmin Sakaraja oli saanut tällaisen sanan ylimmäiselle papille Joosualle:
"Kuule, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka edessäsi istuvat. Sillä ennusmerkin miehiä he ovat; sillä katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan."
--- KYSYMYS 2:
Puhutaan ennusmerkistä. Ja "annan tulla palvelijani Vesan". Näyttääkö viittaavan johonkin tulevaan aikaan? Vai voiko viitata yhtä hyvin silloiseen hetkeen kuin tulevaan?
-------
En nyt muista, miten heprealaisessa Raamatussa on luku- ja jaejako. Mutta suomalaisessa Raamatussa Sakarjan kirjan luvussa 6 jakeessa 14 oli tämä maininta, että kruunu olisi muistona Herran temppelissä näiden muutaman ihmisen "suosiollisuudesta". Tämä ei kenties ole kaikkein merkittävin yksityiskohta, mutta kysyn silti: tietääkö juutalainen historia, kuinka kauan tätä kruunua temppelissä säilytettiin?
Arvailla tietysti voi, että olikohan sitä enää temppelissä siinä vaiheessa, kun Nehemia tuli Jerusalemiin. Jerusalem kun oli siinä vaiheessa "autiona".
--- KYSYMYS 3:
Anyway: onko tämän kruunun kohtalosta mitään varmaa tietoa juutalaisessa historiassa?
Sakarja sai Herralta tehtäväksi laittaa kruunu ylimmäisen papin Joosuan päähän. Sakarja sai käskyn sanoa Joosualle näin:
"Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin. Herran temppelin hän on rakentava, ja valtasuuruutta hän on kantava, ja hän on istuva ja hallitseva valtaistuimellansa; hän on oleva pappi valtaistuimellansa, ja rauhan neuvo on vallitseva niitten molempien välillä. Ja kruunu on oleva muistona Herran temppelissä Helemistä ja Tobiasta ja Jedajasta ja Sefanjan pojan suosiollisuudesta. Ja kaukana asuvaiset tulevat ja rakentavat Herran temppeliä. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän tykönne. Näin on tapahtuva, jos te hartaasti kuulette Herran, teidän Jumalanne, ääntä."
Itse olen kristitty, mutta en nyt aio käydä väittelemään tästä aiheesta. Aivan aidosti tulin vain kysymään, mitä juutalaiset ajattelevat tästä tekstistä.
Sanathan on aivan selvästi sanottu ylimmäiselle papille Joosualle. Huomioni kiinnittyi kuitenkin sanoihin "valtasuuruus" ja "valtaistuin". Nämä sanat tuntuvat jotenkin sellaisilta, etteivät ne oikein istuisi edes "tavalliseen" ylimmäiseen pappiin. Tuntuvat viittaavan ennemminkin jonkinlaiseen kuninkaaseen. Ja kuitenkin samalla puhutaan, että hän on pappi.
--- KYSYMYS 1:
En halua olla sinänsä johdatteleva näissä kysymyksissäni, enkä tosiaan käy tästä väittelemään. Ennemmin haluan kysyä: miten juutalaiset ymmärtävät tämän kirjoituksen?
-------
Aiemmin Sakaraja oli saanut tällaisen sanan ylimmäiselle papille Joosualle:
"Kuule, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka edessäsi istuvat. Sillä ennusmerkin miehiä he ovat; sillä katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan."
--- KYSYMYS 2:
Puhutaan ennusmerkistä. Ja "annan tulla palvelijani Vesan". Näyttääkö viittaavan johonkin tulevaan aikaan? Vai voiko viitata yhtä hyvin silloiseen hetkeen kuin tulevaan?
-------
En nyt muista, miten heprealaisessa Raamatussa on luku- ja jaejako. Mutta suomalaisessa Raamatussa Sakarjan kirjan luvussa 6 jakeessa 14 oli tämä maininta, että kruunu olisi muistona Herran temppelissä näiden muutaman ihmisen "suosiollisuudesta". Tämä ei kenties ole kaikkein merkittävin yksityiskohta, mutta kysyn silti: tietääkö juutalainen historia, kuinka kauan tätä kruunua temppelissä säilytettiin?
Arvailla tietysti voi, että olikohan sitä enää temppelissä siinä vaiheessa, kun Nehemia tuli Jerusalemiin. Jerusalem kun oli siinä vaiheessa "autiona".
--- KYSYMYS 3:
Anyway: onko tämän kruunun kohtalosta mitään varmaa tietoa juutalaisessa historiassa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja tuleva Jehoshua, joka hallitsee jo nyt valtaistuimellaan valan sanan takaamana, - Hän jonka jalkain astinlaudaksi myös kaikki näkyväiset vielä alistetaan. Psalmi 110.
http://askmoses.com/
http://askrabbi.com/
http://www.google.com/search?q=ask rabbi&rls=com.microsoft:*:IE-Address&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sourceid=ie7&rlz=1I7GGIK_en
http://www.google.com/search?q=ask moses&rls=com.microsoft:*:IE-Address&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sourceid=ie7&rlz=1I7GGIK_en
kysyy?
"Vesa" kohta löytyy 53 Jesajasta jossa kuvataan Jeesusta samoin ilmestys kirjasta " Daavidin juurivesa" joka myös kuvaa Jeesusta. Tämä "vesa on messiaaninen avainsana"
luvussa 6 ylipappi Joosuasta, jolle luku (kuten siteeraamasi jakeet) siirtää myös maallisen ruhtinaan / kuninkaan tehtäviä. Aiemmin pakkosiirtolaisuudesta palanneiden keskuudessa (joihin teksti sijoittuu) maallisen hallinnon edustajana on toiminut Serubbaabel, joka mainitaan mm. luvussa 4 ylipappi Joosuan rinnalla (josta taas puhutaan luvussa 3); "nämä ovat ne molemmat öljyllä voidellut, jotka seisovat kaiken kansan keskellä" (4:14), ja johon lienee liitetyn ensin myös jotain messiaanisia toiveita. Serubbaabelille näyttää tapahtuneen jotain, ja hänen tehtävänsä / asemansa on sitten siirretty ylipapille, kuten viittaamasi luku 6 kertoo.
Käytäntö jatkui sittemmin suurimman osan toisen temppelin aikaa ja ylipappi toimi myös kansansa ruhtinaana, nasi. Hyvän kuvan tästä saa esim. Simon Vanhurskaasta, joka toimi ylipappina 200- ja 100-lukujen taitteessa eaa ja jota Siirakin kirja kuvaa mm. lähes jonkinlaisena sotilasjohtajana. Hasmonealaiset eivät siis olleet ensimmäisiä jotka tavalla taikka toisella yhdistivät ylipapin ja maallisen hallitsijan / kuninkaan tehtävät yhteen henkilöön.