Valoa me ihmiset tarvitaan, sitä oikeaa valoa. Ei sellaista, joka osoittautuukin pimeydeksi. Ei sellaista, joka hohtaa ja välkehtii ensin kauniisti, kun sitä kaukaa katsoo, mutta kun menee katsomaan lähempää, valo onkin keinotekoista, joka himmenee, tai haihtuu kokonaan, ja jäljelle jää vaan suurempi pimeys ja tyhjyys, kuin alun alkaen olikaan.
Minulla itselläni on juuri nyt vaikeaa ja tarvitsen teidän esirukouksia. Olen huomannut taas kerran, miten paljon minun on helpompi uskoa, kun kaikki on hyvin. Vaikeuksien tullen en jaksakaan enää rukoilla. Tietenkin sitten, kun tulee oikein suuri hätä, se on taas eri asia. Kukapa ei välittömässä hädässä huutaisi henkensä edestä apua.
Jos pimeydessä näkee pienenkin valon, sekin tekee mielelle hyvää. Jeesus on Suuri Valo, Hän on niin Suuri, että emme voi sitä täällä koskaan oikein käsittää. Meidän rajoitettu syntinen mielemme ei täällä pimeässä kuolon varjon maassa näe, silmämme ovat sokaistuneet. Vasta taivaassa, jonne toivon mukaan olemme matkalla, me pystymme tutkimaan näitä ihania taivaallisia salaisuuksia, Jeesuksen ääretöntä rakkautta meitä kohtaan.
Kun Jeesus ilmestyi Saulille, josta tuli sitten Apostoli Paavali, Saul sokaistui tuosta valosta. Saulhan vainosi ennen kristittyjä, ja luuli tekevänsä siinä oikein: "Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"Hän sanoi: "Kuka olet, herra?" Hän vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat "(Ap.t ):3-5).
Minulla itselläni on juuri nyt vaikeaa ja tarvitsen teidän esirukouksia. Olen huomannut taas kerran, miten paljon minun on helpompi uskoa, kun kaikki on hyvin. Vaikeuksien tullen en jaksakaan enää rukoilla. Tietenkin sitten, kun tulee oikein suuri hätä, se on taas eri asia. Kukapa ei välittömässä hädässä huutaisi henkensä edestä apua.
Jos pimeydessä näkee pienenkin valon, sekin tekee mielelle hyvää. Jeesus on Suuri Valo, Hän on niin Suuri, että emme voi sitä täällä koskaan oikein käsittää. Meidän rajoitettu syntinen mielemme ei täällä pimeässä kuolon varjon maassa näe, silmämme ovat sokaistuneet. Vasta taivaassa, jonne toivon mukaan olemme matkalla, me pystymme tutkimaan näitä ihania taivaallisia salaisuuksia, Jeesuksen ääretöntä rakkautta meitä kohtaan.
Kun Jeesus ilmestyi Saulille, josta tuli sitten Apostoli Paavali, Saul sokaistui tuosta valosta. Saulhan vainosi ennen kristittyjä, ja luuli tekevänsä siinä oikein: "Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"Hän sanoi: "Kuka olet, herra?" Hän vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat "(Ap.t ):3-5).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.