Onko ahdas portti,

niin silti tämän vielä sinulle sanon:

Yhdellekään väärämieliselle, joiden nimi ei maailman luomisesta
alkaen ole ollut kirjoitettuna Karitsan elämänkirjaan, ei ahdas portti
ole koskaan auki.

Tarkoitan näitä:

"Väärämieliset ovat harhateillä syntymästään saakka, äitinsä kohdusta
asti ovat valehtelija eksyksissä."

Ja vaikka nämä jumalattomat väärämieliset armahdettaisiinkin, tapahtuisi
tämä, mitä kirjoitettu on:

"Mutta jumalaton, vaikka hänet armahdettaisiin, ei opi elämään vanhurskaan
tavoin. Hän vääristää oikeuden, ei hän näe Herran valtasuuruutta."

Mutta kaikille niille harvoille valituille, jotka epäuskonsa tähden ovat
jumalattomien väärämielisten jumalanhuoneisiin eksyneet, tuo ahdas
portti on auki korkeintaan vuoden siitä päivästä lähtien, kun Jumala
heitä kolmannen eli viimeisen kerran pois väärämielisten jumalanhuoneista
totuuteensa kutsuu.

"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna
viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.

Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä
hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten
se vielä maata laihduttaa?'

Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa
minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää:
mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'


Jos he eivät sinä aikana pysty rakastamaansa porttoa jättämään, ahdas
portti lopullisesti sulkeutuu. Seuraa Jumalan suorittama puudutus eli
paatumus, ja heistä tulee entisen ystäväni tavoin, alkuperäisiä
väärämielisiäkin pahempia Totuuden Hengen pilkkaajiaa koska heillä ei
ole enää mitään menetettävää.

Siksi he viimeiseen hengenvetoonsa saakka tekevät kaikkensa ettei enää
yksikään ihminen totuuteen uskoisi, eikä Saatana joutuisi näpeistään
päästämään ainuttakaan ihmistä siitä suuresta omaisuuskansastaan,
jota sillä on "kuin hiekkaa meren rannalla."

Että Jeesuksellakin oli oma ahtaan portin kamppailunsa,
ennen kuin hän pysyi täydellisesti Isän tahdon toteuttamaan,
jotta pääsisi hänen luokseen taivaaseen.

Isän tahto oli, että hänen oli annettava Saatanan palvelijoiden
hänet tappaa tuossa saatanallisessa rituaalissa, ennen kuin
hän Isän luokse pääsisi. Ja tuota tahtoa vastaan hän Getsemanessa
ahtaan portin kamppailunsa kävi.

Silloin kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa tiesi Paholainen, miten
hyvän keulakuvan ja johtajan hän Jeesuksesta saisi omien, valtaansa
saamilla ihmisillä ja heidän käsillään rakenneuttamiensa temppelien,
kirkkojen, moskeijoitten ja rukoushuoneitten johtajaksi, kun hän tämän
maailman lopullisesti hallintaansa saisi. Mutta kun Jeesus ei mihinkään
hänen tarjouksensa tarttunut, niin:

"Kiusattuaan näin Jeesusta kaikin tavoin Paholainen jätti hänet joksikin
aikaa rauhaan."

Eikä tuo "joksikin aikaa" kovin pitkä aika ollut, kun se aloitti Jeesuksen
kiusaamisen ylipappien, lainopettajien, fariseusten ja jopa hänen omien
opetuslastensa kautta

"Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun
ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä."

Viimeinen mahdollisuus Paholaiselle tuli saada Jeesus omakseen ja
Jumalan tahdon hylkäämiseen vuorokausi ennen kuin hänet tultaisiin
ristiinnaulitsemaan. Ja niin Jeesus joutui Getsemanessa käymään oman,
itsensä asettaman ahtaan portin kamppailunsa, ja monin verroin rajummin
kuin mitä sen joutuu käymään jokainen hänen seuraajansa:

"Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. opetuslapset
seurasivat häntä. Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette
joutuisi kiusaukseen." Itse hän meni vähän edemmäksi, kivenheiton päähän,
polvistui ja rukoili:

"Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko
minun tahtoni, vaan sinun."

Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Suuressa tuskassaan
Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan
veripisaroiden tavoin."