En tiedä onko tuossa kirjoituksessa varsinaisesti mitään uutta tämän palstan lukijoille, mutta jos kiinnostaa lukea, niin tässä linkki:
http://www.tuomioja.org/
Mitä mieltä olette? Voiko maallistuminen tosiaankin olla eduksi valtionkirkolle? Alkavatko maallistuneet ihmiset suosia tai vähintäänkin sietää "maltillista" ev. lut. kirkkoa, ja sen suurta vaikutusvaltaa ja erityisasemaa yhteiskunnassa, siinä pelossa, että muussa tapauksessa arvaamaattomammat pienemmät uskonnolliset yhteisöt pääsevät valtaamaan alaa.
Tällaisten pienempien, usein fundamentalistisempien, yhteisöjen vaikutukset saattavat ainakin yksilötasolla olla hyvinkin ikäviä, mutta ne eivät kuitenkaan tule saamaan samanlaista yhteiskunnallista asemaa ja vaikutusvaltaa kuin nykyisellä valtionkirkolla on.
http://www.tuomioja.org/
Mitä mieltä olette? Voiko maallistuminen tosiaankin olla eduksi valtionkirkolle? Alkavatko maallistuneet ihmiset suosia tai vähintäänkin sietää "maltillista" ev. lut. kirkkoa, ja sen suurta vaikutusvaltaa ja erityisasemaa yhteiskunnassa, siinä pelossa, että muussa tapauksessa arvaamaattomammat pienemmät uskonnolliset yhteisöt pääsevät valtaamaan alaa.
Tällaisten pienempien, usein fundamentalistisempien, yhteisöjen vaikutukset saattavat ainakin yksilötasolla olla hyvinkin ikäviä, mutta ne eivät kuitenkaan tule saamaan samanlaista yhteiskunnallista asemaa ja vaikutusvaltaa kuin nykyisellä valtionkirkolla on.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sekä tällä palstalla, että ihan yleisestikin. Kuvitellaan, että jos annetaan valtionkirkokon pitää etuoikeutensa, niin se olisi puskurina muita uskontoja (islamia) vastaan.
Kirkosta etääntyneet ihmiset eivät useinkaan edes vaivaa päätään koko ajatuksella. Ja jonkin kommentin antavatkin, niin se on yleensä sellainen, että on tämä kirkko sentään parempi kuin islam. Mitään perusteluita ei ole kuitenkaan antaa.
Päinvastoin ev.lut.kirkon erityisasema antaa tietä myös mm. islamille. Kuten Tuomioja sanoo:
"Monikulttuurisuus ja kilpailevien uskontojen ilmaantuminen vanhojen valtauskontojen reviirille ei ole vain jälkimmäisten haaste vaan voi olla uhka myös sekulaarisuudelle. Ajankohtainen esimerkki on se, miten poikien ympärileikkauksen nimellä tunnettu lasten pahoinpitely halutaan uskonnollisen tradition hyväksymisen nimissä legalisoida."
- Tuota ei vaan tunnuta tajuavan.
Tein saman aihepiirin avauksen muutama päivä sitten: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000039402008
Kyllä lämmittää huomata, että politiikan "kärkipaikoilla" asia on joka tapauksessa havaittu ja ainakin Tuomiojan tapauksessa tuntuu että jopa sisäistetty.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että maallistuminen olisi pitkässä juoksussa eduksi valtionkirkolle, tai maallistumisen seurauksena pelkälle __kirkolle. Jos uskonnon opetus/harjoitus poistetaan kouluista, päiväkodeista, yliopistoista, puolustusvoimista ym. joutuu ihmiset toden teolla itse hakemaan tietoa kristinuskosta.
Näin ollen ne, jotka tämän vaivan näkevät, ovat nykyisen kaltaisessa tilanteessa jossa joutuvat arvioimaan kuulemaansa, mutta valtaosa kansasta, nykyisistä ns. pakanakristityistä tai paremminkin hälläväliä henkilöistä vieraantuisi täysin uskonnoista, ja näin ollen maallistuminen saisi uutta puhtia.
Toisaalta, jos uskonnonopetus poistetaan kouluista ja päiväkodeista, elämänkatsomustieto saattaa kiihdyttää uskonnotonta katsontaa, riippuen sen sisällöstä. Ehkä päiväkodeissa hartaushetkien tilalla voisi olla jotain leikkiä tai tarinaa kiinnostavista asioista jopa luonnontieteisiin liittyen?? Tai sitten vain opettavaisia satuja...
"Ev.lut.kirkon erityisasema antaa tietä mm. islamille." Silloin esim. muslimien on helpompi vaatia vastaavaa erityiskohtelua. Se on edellämainittujen yhteinen etu.
Siksi maalistumisen tukeminen on sekularismin edistämisen kannalta parempi vaihtoehto, kuin valtionkirkkoon liittyminen (ateistina) vain islamin torjumiseksi.
Tärkeintä, ettei valtio suosisi uskonnolista vakaumusta, muihin vakaumuksiin verrattuna.
"Ruotsissakin valtiokirkon purkaminen saatiin päätökseen vasta uuden vuosituhannen alussa". Tästä voisi nyt päätellä, että Ruotsissa on aivan eri tilanne kuin meillä. Näin ei ole, Suomessa kirkko on itsenäisempi suhteessa valtioon kuin Ruotsissa tai vaikkapa Tanskassa, esim. presidentti ei ole kirkon pää edes symbolisesti. Mitä Tuomioja sitten tarkoittaa kirkon ja valtion erolla? Tämä jää nyt avoimeksi. Vastauksena hänen kysymykseensä koska valtion ja kirkon "ero" saataisiin "asialliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun" on vain vastattava, että tosialliset ja painavat syyt muuttaa nykytilannetta ovat hyvin marginaalisia. Tämä on se seikka, jota vapaa-ajattelijat eivät tunnu ymmärtävän: uskonnon- ja ajattelun vapaus toteutuu meillä oikein hyvin, usk. yhdyskuntiin voi kuulua tai olla kuulumatta ja kahden kirkon erityisasema ei muodosta sellaista epäoikeudenmukaisuutta katsomusten välillä kuin v-a:t haluavat uskotella. Päälle vielä kirkon ylläpitämät yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot: diakoniatyö, perheneuvonta, palvelevat puhelimet, hautausmaiden ylläpito jne.
"Ruotsissa tai vaikkapa Tanskassa, esim. presidentti ei ole kirkon pää edes symbolisesti." eipä ole ruotsissa tai tanskassa presidenttejä.
"Päälle vielä kirkon ylläpitämät yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot: diakoniatyö, perheneuvonta, palvelevat puhelimet, hautausmaiden ylläpito jne."
eikö kirkko saa valtiolta rahaa hautausmaiden ylläpidosta, plus se mitä omaiset maksaa.
juurikaan Suomen tilanteesta poikkeakaan.
Suomessa kirkolla onkin itsenäinen asema suhteessa valtioon, mutta kun ei se mene noin yksinkertaisesti. Valtio on sidoksissa kirkkoon mitä moninaisin tavoin.
Kirkkolaki mainitaan perustuslaissa. Ja nimenomaan kirkko hyötyy tästä asemastaan, ei valtio.
"Keskeisin tekijä määritettäessä ev.lut. kirkon todellista asemaa löytyy, kun katsomme tarkemmin, mitä tarkoitetaan "lakiin perustuvalla eritysasemalla". Ev.lut kirkon kirkkolaki löytyy Suomen valtion säädös-kokoelmasta, eli se on osa lakikirjaa. Kirkko on julkisyhteisö samalla tavalla kuin kunnat. Listaa muista erityisoikeuksista voisi jatkaa loputtomiin...
Ev.lut. kirkon sovellutuksen kansankirkosta erottaa keskiaikaisesta valtionkirkosta sen rahoituksellinen suhde valtioon. Aikaisemmin valtio tuki suoraan kirkkoa, eli valtion maksoi pappien palkat ja muut menot. Nykyisin valtio on antanut kirkolle julkisyhteisön aseman ja tällä perusteella se voi kerätä veronsa valtion järjestelmiä hyväksi käyttäen. Eli onko oikeasti mikään muuttunut?
Rehellisyyden nimissä ev.lut. kirkkoa ei voi kutsua miksikään muuksi kuin valtionkirkoksi. Kielelliset silmäkääntötemput eivät muuta sitä tosiasiaa, että valtion tuki kirkolle on niin merkittävä, että ilman sitä kirkolla ei olisi minkäänlaisia selviytymisen mahdollisuuksia."
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2004-3/valtionkirkko.htm
Jumalan tahtoa kysytään valitettavan harvoin, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä. Minun mielestä kaikkein tärkeimpien päätösten tulisi olla Jumalan tahdon mukaisia ja ne pitäisi pystyä perustelemaan Raamatun avulla.
Käsittääkseni uskovaisten mukaan jokainen tapahtuma on jumalan tahdon ilmaus. Eihän varpunenkaan putoa hänen haluamattaan, tai jotain sinnepäin...
Jumalan tahdon mukaisia. Esimerkiksi Aatamin ja Eevan syntiinlankeamus ei ollut Jumalan tahto.
Minä kun luulin, että jumala on kaikkivoipa entiteetti. Eikö hän siis olekaan?
Kylläpäs tämä nyt on hankalaa.
No onko tullut vastauksia kysymyksiin?
Kaikkivoipa ja täydellisen hyvä Jumala loi maailman jossa on pahuutta. En näe tässä minkäänlaista ristiriitaa.
Ehkä päättäjät eivät ole huomanneet, että vastaukset kaikkein vaikeimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin löytyvät Raamatusta. Ei ihminen mihinkään ole niistä ajoista muuttunut.
että hulinoivat teinit pitäisi kivittää kuoliaaksi?
postia ja kiitin hyvästä kirjoituksesta.
Otin esille myös sellaisen asian, että ev.lut.kirkko ummistaa silmänsä omassa piirissään tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, eli ei ota kantaa lestadiolaisten touhuihin.