Minua kiinnostaa, miksi olet laittanut käyttämäsi termin naissivistyneistö sitaatteihin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000001517092
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000001517092
Vastaukset 34
Vanhimmat
Laitoin naissivistyneistön sitaatteihin, koska käytin sanaa sivistyneistö hieman leikkimielisesti -- kyseessä on epävirallinen käsite, jota ei ole tarkkaan määritelty. Samalla tavoin olisin menetellyt miessivistyneistön tai minkä tahansa muun sivistyneistön kanssa. Aikomuksenani ei ollut vähätellä naisten sivistyneisyyttä, jos niin luulit.
"Aikomuksenani ei ollut vähätellä naisten sivistyneisyyttä, jos niin luulit."
Hyvä. Just checking...
aikaisempaan viestiisi. Ehdotit, että lähettäisin tekstini HS:n yleisönosastopalstalle. Luuletko tosiaan (vai pilailetko), että HS julkaisisi julistukseni? Julkaistuista mielipidekirjoituksista voi päätellä minkätyyppisiä kirjoituksia lehti julkaisee. Lehden linjan perusteella tyyli menee sisällön edelle. Tämän voi helposti todeta vaikkapa lukaisemalla pääkirjoituksia - paljon kosmeettista fraseologiaa, ei asiaa. Sisällön puute johtuu usein siitä, että lehti ilmeisesti katsoo vain tietyn "asialliselta" (ts. ideologisen) vaikuttavan tekstin olevan vakavasti otettavaa ja "epäasiallisia" tekstejä lehti ei julkaise. Lehti kun haluaa pitää yllä illuusiota objektiivisesta tiedonvälityksestä.
Nojoo, ehkä Hesari tosiaan oli aika huono ehdotus. Tämä palsta tuntuu vaan jotenkin niin onnettomalta foorumilta vähänkään hienostuneemmalle tekstille.
Onko näitten partafilosofien teksti sitten sivistynyttä, ja miksi? Kysyn vaan.
"partafilosofien"?
Esim. Spektaakkelin.
Voisitko selventää tätä "partafilosofin" käsitettä? Esim. onko partafilosofilla parta? Filosofoiko partafilosofi parrasta? Onko partafilosofien filosointi jotenkin parran kaltaista? Mitä tällöin on parran kaltaisuus?
arvasin että vastaat noin. Toinen vaihtoehto olisi ollut: onko partaisuuteni aste relevanttia tekstini filosofisuuden kannalta :-) Partafilosofilla on parta, johon hän myhäilee samalla kun miettii partaisuuden syvintä olemusta.
Minulla ei kuitenkaan ole partaa. Mutta ehkäpä minulla kuitenkin sinun mielestäni on joka tapauksessa jonkinlainen metaforinen "parta". Vai mitä tarkoitat? Vai oletko vain yksiselitteisesti väärässä? Esittelit termin "partafilosofi" ja keskustelijana sinulle on velvollisuus selittää mitä se tarkoittaa.
No okei: jos antaisit partasi kasvaa, niin myhäilisit siihen. Miten voisin olla moniselitteisesti väärässä?
Minulla ei (merkittävästi) parta kasva =(((
ainakin minusta Spektaakkelin teksti oli hyvin perusteltu ja laadukas. Valtaosa (jos yksikään) "kritiikeistä" ei sitä minusta ollut. Jos haluat lisäselvyyttä, niin tarkenna kysymystäsi.
Ehkä se johtuu siitä, että olet vain opiskelija?
Täytyy kyllä myöntää, etten täysin ymmärrä logiikkaasi. Oletetaan, että olisin todella opiskelija (puhumme pelkästä nimimerkistä); et tiedä minkä alan, etkä minkä vaiheen. Et edes tiedä kuulunko jonkin koulutuslaitoksen piiriin, vai olenko vaikkapa eläkeläinen, jolla on paljon vapaa-aikaa. Et tiedä olenko mies vai nainen, mitkä henkilökohtaiset intressini ovat ja mikä on pätevyyteni eri tiedon ja taidon aloilla. Lisäksi ihmettelen ilmaisua "vain" sanan opiskelija edessä. Onko opiskelijoiden mielipiteillä mielestäsi vähemmän arvoa kuin ei-opiskelijoiden? Entä miten mielestäsi arvioni Spektaakkelin kirjoituksesta muuttuisi, jos en olisi "vain opiskelija"?
Kommentti tulee täysin ymmärrettäväksi kun tietää naisen mielen toimintatavan. Opiskelijahan on se, joka opiskelee. Se, joka opiskelee, ei taas tiedä asioita (koska hänen tarvitsee opiskella). Tässä näkyy kuinka vahvasti nainen hierarkisoi ja arvottaa symbolisen järjestyksen termejä ja tulkitsee samalla omien yksinkertaistavien ja yksioikoisten luokittelunsa kuvaavaan todellisuutta sellaisenaan.
...joskin ehkäpä myös osa miehistä on aivopesty vähän vastaavaan...
Esim. minä olen kuullut epäilyjä, että "ei oikeat proffat voi tuollaisia kirjoittaa"... jotka pohjautuvat ihan siihen, että ko. ihmisellä on ollut jo ehkäpä tuommoinen "Helsingin Sanomat" -maailmankuva siitä, mikä on totta, kaunista, hyvää ja oikeaa - ja miten proffa saa ajatella sellaisessa maailmassa.
Useimmat naiskirjoittajat sitten ovat alhaalla pitäneet juttua itsekorostuksen merkkinä (ja taas sitten itsekorostusta sinänsä negatiivisena asiana - johtuen ilmeisesti omasta kuvastaan siitä, että pitää ainakin näytellä vaatimatonta, vaikka ei olisikaan...)...
Tosin muutama mieskirjoittajakin on esim mun nimimerkistä ärsyyntynyt... ehkäpä tuommoinen "objektiivisuuden harha", kun Hesaria on luettu tarpeeksi monta vuotta peräkkäin, on sitten laajempikin ilmiö, kuin tuo kuvaamasi naisen mielen mekanismi.
Mutta mielenkiintoisia hypoteeseja sinulla - jotka voisi todennäköisesti yrittää myös tarkistaa empiirisesti, olisiko keskimäärin naisen mieli enemmän tuollainen kuin miehen mieli. Mulla on sellainen kuva, että meillä kaikilla on se "oikeassaolemisen riemu" aika syvässä, ja että hyvin usein implisiittisesti oletamme ihmisiltä jotain heihin liitettävissä olevien määreiden perustalta.
Eräs elämän haasteita on se, että puliukko voi (ja usein) esittääkin huomattavasti kirkkaamman ajatuksen kuin presidentti. Tai siivoojamummo paljon fiksumman jutun kuin Jompe Ollila. Mutta meidän omat ennakkoluokittelumme ajavat meitä enemmän seuraamaan "status"-ihmisiä sen sijaan että ottaisimme elämän rikkauden vastaan sellaisenaan...
Kirjoitat syvällistä tekstiä, jota kaikki eivät sen "huumorikuorrutuksen" alta tavoita.
Tosin se, voidaanko asia sanoa yleisemmin nais- kuin miessukupuoleen liittyväksi, voisi vaatia empiirisiä testejä - jotka eivät olisi lainkaan mahdottomia alkaa organisoida. Tuota hypoteesia kyllä voisi tutkia. (Ja sitten, etteivät feministit älähtäisi rahoitusta hakiessasi, voisit muotoilla sen niin, että toimiiko miehen mieli useammin noin, kun miesten konservatiivisuudesta ym. on niin ja niin monta esimerkkiä - se menisi paremmin läpi poliittisesti kuin tuo, että toimiiko naisen mieli niin - tuon hypoteesin voit asetella poliittisesti aina korrektista näkökulmasta [miestä saa nykyisin sukupuolena kritisoida paljon helpommin intellektuaalipiireissä] tuolla tavoin, ja itse tutkimus olisi sitten tutkimusta yhä).
Onnea matkaan!
En tiennytkään, että olet nainen.
Karsi, karsi, napakamman jutun saat!
...olivat juuri pointtina tuossa viestissäni, samoin kuin Spektaakkelin Hesari-kritiikissä.
Joskus kannattaa miettiä sisältöä, vaikka muoto ei olisikaan totutunlainen, tai "napakka", niin kuin sinä tuntuisit olettavan.
En kuitenkaan ihan osta syvällistä tekstiä sen oletetun syvällisyyden takia itsestään - syvällisestihän voidaan pohdiskella vaikkapa sinipunaisia lentäviä sonneja, niille voidaan määritellä kaikennäköisiä oletettuja ominaisuuksia, ja saada jopa tutkimustuloksia jos mielikuvitusta riittää tarpeeksi.
Luulen että naisen mieli on kuitenkin niin monimutkainen asia, että olet tässä itse myöskin käyttänyt yksinkertaistavaa ja yksioikoista luokittelua, jonka luulet kuvaavan todellisuutta (naisen mielen toimintaa) sellaisenaan.
Margareth Thatcher - Autuas Äiti Teresa - Mrs. Beckham - kuvanveistäjä Eila Hiltunen - Marilyn Monroe - kirjailija Pirkko Saisio - terroristi Ulrike Meinhof - lähikoulun keittiöapulainen - uutistoimittaja Polttila...
Kaikki naisia.
Siitä vain vetämään heistä ja heidän "mielestään" oikeaa yhteenvetoa.
...voitaisiin yhdistää käsitteeseen "feministi"?
Meinhofin lisäksi?
...kuten myös näkökulmaasi kuuluu, olet unohtanut Mrs. Beckhamia lukuunottamatta ajatuksen nuoresta naisesta (lukiolaisesta, vasta yliopiston aloittaneesta, tai hotelli-ja ravintolakoulun, sihteeriopiston jne)...
Näkökulmaasi näyttää leimallisesti kuuluvan nais"esi"kuvien (tai esimerkkien) valinta tuolta vanhemmasta, ja toisaalta sitten jollain tavalla "kuuluisasta" päästä... Jossa leimallisesti nuoren naisen esikuva on sitten tuommoinen pintapoppari-tyyppi... (ellei lähikoulun keittiöapulainen ole nuori nainen - mun aikoihin he olivat vanhempia, josta mulle tuli vanhemman hyväntuulisen ja ystävällisen naisen hymy mieleen :-)
Herranjumala, että sinä jaksat!
Aiotko todella tukkia minun suuni tuolla saivartelulla?
Sitäpaitsi kyse oli naisen mielen luokittelusta, EI feministin.
...edes ystävällisesti yrittänyt pyytää sinua tukkimaan suusi? Ajatus ei ole käynyt mielessänikään.
Sinä olet ehdottanut puolestasi minulle asiaa useamminkin.
Ts. mielestäni olet paljon "rajoittavampi" ja "päsmäröivämpi" asenteissasi toisten kommunikointiin, kuin minä konsanaan...
Puhu sinä vain, kyllä maailmaan lyhyitäkin kommentteja mahtuu.
...että ketkä mielestäsi ovat feministejä, kun en tiennyt sitä (enkä suinkaan koe, että pitäisit kaikkia feministeina)? KAi sitä saa kysyä - pakko ei ole vastata.
Minulle on aina ollut selvää, että naiset ovat yksilöitä.
No, tuskin heistä kukaan on stereotyyppisessä mielessä feministi. Jollei sitten se keittiöapulainen, jota emme lähemmin tunne.
Ajatella.
Nyt ala jo pohtia labyrinttiaivostossasi, joko tyypillistä feministiä on olemassakaan.
...tunnusmerkkejä tuolla jo alempana listasin.
Ehkäpä se tyypillinen feministi on aina ainakin vähän oikeammassa mielestään, kuin mies, joka arvioi feminismiä.... ;-)
Koska kesksutelu ilmoitti olevansa täynnä, laitan tähän:
Feministien tyypillisyyksistä voit toki tehdä listoja, mutta mitä merkitystä niillä on?
Sorvata todellisuutta teorioihin, jee!
Kuvasin naisen mielen toimintaa sellaisena kuin se minulle näyttäytyy. Uskon proffan tapaan, että kuvaukseni voidaan muotoilla siten, että sitä on empiirisesti tutkia mahdollista.
Oikeastaan esitin selityksen/kuvauksen Veeruskan mielen toiminnasta ja hänen kommenttinsa takana olevista tekijöistä. Selitykselläni oli sikäli heuristista arvoa, että ilman sitä Veeruskan kommentti ei yksinkertaisesti vaikuta järkevältä. Selitykseni myötä sen "järjettömyyden" järki paljastui.
Joten sikäli kun seisot tuon kritiikkisi takana, niin osoitapa se tiedemaailmalle. Pikemminkin tiede (jos se voidaan näin personoida) luulee kuvaavansa todellisuutta sellaisenaan, en minä kun kuitenkin olen tietoinen tulkintojeni subjektiivisesta luonteesta - tai tarkemmin olen tietoinen itsestäni tulkitsevana subjektina.
Hmm, miksi minun pitäisi esittää kritiikkini tiedemaailmalle - oletko sinä esittänyt omat väitöksesi tiedemaailmalle?
Kommentti tulee täysin ymmärrettäväksi kun tietää naisen mielen toimintatavan. Opiskelijahan on se, joka opiskelee. Se, joka opiskelee, ei taas tiedä asioita (koska hänen tarvitsee opiskella). Tässä näkyy kuinka vahvasti nainen hierarkisoi symbolisen järjestyksen termejä ja ironisoi samalla yksinkertaistavan luokittelunsa kuvaamaan alkuperäisen kirjoittajan idiotismin todellisuutta sellaisenaan.