monta kilsaa on lähimpään tähteen?

Koneella laskien ... siis Lispillä lasketutattaen:
> (mul (div 0.000067 1400000) (mul 4.3 365 24 3600 300000)) --> 1946.897485714286

På Finska: Jos mallin mittakaava tulee osamäärästä 0.000067 km / 1400000 km ja matkaa valolla taittaen on (* 4.3 365 24 3600 ) s * 300000 km/s, niin mallissa pisteiden (tennispallojen) välimatkaksi tulee 1947 km, eli Hki - Pariisi tai etelässä -Sofia, muttei Kairo, vaikka kääntäisi Stockholmenin kautta - ainakin ilman appelsiineja.

Mistäs tiijät jotta se on littana linssi?
Kuka kävi katsomassa? Kuka kuvasi?
Ikuna sinne ee immeinen pääse!

Miksi Tukholmasta? On jostain muualtakin3200 km jonnekin..Tukholmasta...pyh

Miksikäs?? kirjoitti:

Miksi Tukholmasta? On jostain muualtakin3200 km jonnekin..Tukholmasta...pyh

Jos olisin sanonut Helsinki-jotain olisi joku voinut saada päähänsä kävellä sinne kokeeksi - appelsiinit eväinä.

laskeskelia kirjoitti:

Jos olisin sanonut Helsinki-jotain olisi joku voinut saada päähänsä kävellä sinne kokeeksi - appelsiinit eväinä.

Mene hiekkarannalle ja ota yksi ihan pieni hiekanjyvänen käteesi. Jos tuo kädessäsi oleva hiukkanen olisi meidän aurinkomme, niin lähin meitä oleva tähti olisi tuon mittakaavan mukaan 40 kilometruin päässä.

finnnautti kirjoitti:

Mene hiekkarannalle ja ota yksi ihan pieni hiekanjyvänen käteesi. Jos tuo kädessäsi oleva hiukkanen olisi meidän aurinkomme, niin lähin meitä oleva tähti olisi tuon mittakaavan mukaan 40 kilometruin päässä.

Lue lisää

Ja hiekkarannalla vähemmän hiekanjyviä kuin linnunradassa on tähtiä.

finnnautti kirjoitti:

Mene hiekkarannalle ja ota yksi ihan pieni hiekanjyvänen käteesi. Jos tuo kädessäsi oleva hiukkanen olisi meidän aurinkomme, niin lähin meitä oleva tähti olisi tuon mittakaavan mukaan 40 kilometruin päässä.

Lue lisää

että kun katson taivaalle niin näen paljain silmin tähdet, mutta tuskin näkisin sitä 40 km päässä olevaa hiekanjyvää, vaikka se loistaisi yhtä kirkkaasti kuin aurinko.

Paskapuhetta sanon minä.

mahdollista... kirjoitti:

että kun katson taivaalle niin näen paljain silmin tähdet, mutta tuskin näkisin sitä 40 km päässä olevaa hiekanjyvää, vaikka se loistaisi yhtä kirkkaasti kuin aurinko.

Paskapuhetta sanon minä.

Lue lisää

Et tähden pintaa. Edes parhailla kaukoputkilla tähden "kokoa" ei näe. Vain sieltä tulevan valovirran.

Lentokoneen laskeutumisvalo näkyy kolmestakymmenestä kilsasta pimeällä kelillä olman olessa kirkas. Mitä silloin itse asiassa näkyy. Sen halogeenivalon alle millin paksuinen hehkulankako. Ei taida erottua niin kaukaa, mutta siitä lähtenyt valo kyllä erottuu. 30 kilsaa alkaa olla rajana sen tähden, että ilman epäpuhtaudet absorboivat valoa. Tähden valo läpäisee paljon ohuempaa ilmakehää ja vaimenee ilmakehässä vähemmin.

Ei siis paskapuhetta vaan valo-opin perusteita sanon minä.

sinä näet. kirjoitti:

Et tähden pintaa. Edes parhailla kaukoputkilla tähden "kokoa" ei näe. Vain sieltä tulevan valovirran.

Lentokoneen laskeutumisvalo näkyy kolmestakymmenestä kilsasta pimeällä kelillä olman olessa kirkas. Mitä silloin itse asiassa näkyy. Sen halogeenivalon alle millin paksuinen hehkulankako. Ei taida erottua niin kaukaa, mutta siitä lähtenyt valo kyllä erottuu. 30 kilsaa alkaa olla rajana sen tähden, että ilman epäpuhtaudet absorboivat valoa. Tähden valo läpäisee paljon ohuempaa ilmakehää ja vaimenee ilmakehässä vähemmin.

Ei siis paskapuhetta vaan valo-opin perusteita sanon minä.

Lue lisää

jotka näkyvät varmasti yöllä 50 km päästä, kuin tähdet (punainen ja sininen vilkku). Nyt vaan verrattiin hiekanjyvää, eikä mihinkään valonheittäjään.

sinä näet. kirjoitti:

Et tähden pintaa. Edes parhailla kaukoputkilla tähden "kokoa" ei näe. Vain sieltä tulevan valovirran.

Lentokoneen laskeutumisvalo näkyy kolmestakymmenestä kilsasta pimeällä kelillä olman olessa kirkas. Mitä silloin itse asiassa näkyy. Sen halogeenivalon alle millin paksuinen hehkulankako. Ei taida erottua niin kaukaa, mutta siitä lähtenyt valo kyllä erottuu. 30 kilsaa alkaa olla rajana sen tähden, että ilman epäpuhtaudet absorboivat valoa. Tähden valo läpäisee paljon ohuempaa ilmakehää ja vaimenee ilmakehässä vähemmin.

Ei siis paskapuhetta vaan valo-opin perusteita sanon minä.

Lue lisää

suhdetta. Appelsiinin kokoinen olisi Kairossa.

tajunnut... kirjoitti:

suhdetta. Appelsiinin kokoinen olisi Kairossa.

Melko monta tuntia on tullut taivaalle kaukoputkella tuijotetuksi. Optiikan alkeet ovat kyllä tutut.

mahdollista... kirjoitti:

että kun katson taivaalle niin näen paljain silmin tähdet, mutta tuskin näkisin sitä 40 km päässä olevaa hiekanjyvää, vaikka se loistaisi yhtä kirkkaasti kuin aurinko.

Paskapuhetta sanon minä.

Lue lisää

Maata lähin tähti on Aurinko. Seuraavaksi lähin tähti, Proxima Centauri, sijaitsee n. 270 000 kertaa kauempana, yli 4 valovuoden etäisyydellä maasta.
eli kun katsot proxima centauria niin näet valon joka on lähtenyt tähdestä neljä vuotta sitten,jos proxima centauri sammuu niin silti se näkyy tähtitaivaalla vielä 4 vuotta maassa.
kauimmat valot jotka taivaalla näet on lähtenyt liikkeelle n 100 vuotta sitten ja näkyy nyt maassa tähtenä.

qoomiqqo kirjoitti:

Maata lähin tähti on Aurinko. Seuraavaksi lähin tähti, Proxima Centauri, sijaitsee n. 270 000 kertaa kauempana, yli 4 valovuoden etäisyydellä maasta.
eli kun katsot proxima centauria niin näet valon joka on lähtenyt tähdestä neljä vuotta sitten,jos proxima centauri sammuu niin silti se näkyy tähtitaivaalla vielä 4 vuotta maassa.
kauimmat valot jotka taivaalla näet on lähtenyt liikkeelle n 100 vuotta sitten ja näkyy nyt maassa tähtenä.

Lue lisää

siitä nyt puhe, vaan miten ihminen voi nähdä appelsiinin kokoisen valonlähteen 4ooo km päästä paljain silmin.

qoomiqqo kirjoitti:

Maata lähin tähti on Aurinko. Seuraavaksi lähin tähti, Proxima Centauri, sijaitsee n. 270 000 kertaa kauempana, yli 4 valovuoden etäisyydellä maasta.
eli kun katsot proxima centauria niin näet valon joka on lähtenyt tähdestä neljä vuotta sitten,jos proxima centauri sammuu niin silti se näkyy tähtitaivaalla vielä 4 vuotta maassa.
kauimmat valot jotka taivaalla näet on lähtenyt liikkeelle n 100 vuotta sitten ja näkyy nyt maassa tähtenä.

Lue lisää

jos valo on jotain fotoneita, niin montako sellaista pitää ihmisen silmää tulla sieltä valovuosien päässä olevasta tähdestä, että näemme ne niinkuin näemme. Olen kuullut kertomuksia tästä Kuun etäisyyden mittaamisesta laserilla niitten oletettujen peilien avulla, mitä Apollomiehet sille ripottelivat. Valo hajaantuu jo tällä matkalla niin paljon muutamassa sekunnissa, että takaisin tulevasta säteestä ei saada kiinni kuin pari fotonia?

ollut... kirjoitti:

siitä nyt puhe, vaan miten ihminen voi nähdä appelsiinin kokoisen valonlähteen 4ooo km päästä paljain silmin.

Siksi kun ne tähdet ovat niin pirun kirkkaita.

kysyisin, että kirjoitti:

jos valo on jotain fotoneita, niin montako sellaista pitää ihmisen silmää tulla sieltä valovuosien päässä olevasta tähdestä, että näemme ne niinkuin näemme. Olen kuullut kertomuksia tästä Kuun etäisyyden mittaamisesta laserilla niitten oletettujen peilien avulla, mitä Apollomiehet sille ripottelivat. Valo hajaantuu jo tällä matkalla niin paljon muutamassa sekunnissa, että takaisin tulevasta säteestä ei saada kiinni kuin pari fotonia?

Lue lisää

Yritä ymmärtää ero jättimäisen tähden ja ihmisen tekemän pienen laserin kirkkauksien välillä.

Vatsaaja kirjoitti:

Yritä ymmärtää ero jättimäisen tähden ja ihmisen tekemän pienen laserin kirkkauksien välillä.

ihmeellisen kirkas ole. Ei tarvitse mennä kuin jonnekin Plutoon asti, jonne valo matkaa noin 8 tuntia, että oma tähtemme näkyy saman kokoisena kuin paljain silmin muut taivaan valopisteet. Mitä kauemmaksi mennään niin aina vaan pienempänä näkyy, mutta kuitenkin näkyy. Kummallista.

nyt niin kirjoitti:

ihmeellisen kirkas ole. Ei tarvitse mennä kuin jonnekin Plutoon asti, jonne valo matkaa noin 8 tuntia, että oma tähtemme näkyy saman kokoisena kuin paljain silmin muut taivaan valopisteet. Mitä kauemmaksi mennään niin aina vaan pienempänä näkyy, mutta kuitenkin näkyy. Kummallista.

Lue lisää

Eikö olisi parempi ihmetellä sitä että tähdet näkyvät. Tähdet näkyvät kaukoputkillakin käytännössä pistemäisinä (kun huomioidaan optiikan virheet) ja ne näkyvät silti!

yllätys yllätys kirjoitti:

Eikö olisi parempi ihmetellä sitä että tähdet näkyvät. Tähdet näkyvät kaukoputkillakin käytännössä pistemäisinä (kun huomioidaan optiikan virheet) ja ne näkyvät silti!

ihmettelen.

Jos valo kerran on säteitä, tai jotain fotoneja, niin silloin mitä kauempana on, niin sen vähemmän valoa siitä tulee silmään ja sen pienemmäksi tähti vaan menee. Silmän iiris on muutamia millejä. Tähdet ovat olevinaan valovuosien tai satojen valovuosien päässä, joita paljain silmin voi taivaalta katsella.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Jossain mättää ja pahasti.

paremminkin kirjoitti:

ihmettelen.

Jos valo kerran on säteitä, tai jotain fotoneja, niin silloin mitä kauempana on, niin sen vähemmän valoa siitä tulee silmään ja sen pienemmäksi tähti vaan menee. Silmän iiris on muutamia millejä. Tähdet ovat olevinaan valovuosien tai satojen valovuosien päässä, joita paljain silmin voi taivaalta katsella.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Jossain mättää ja pahasti.

Lue lisää

Olisikohan se logiikka joka mättää?

Mitäköhän oikeastaan tarkoitat "tähden menemisellä pienemmäksi" ja miksi silmän iiriksen koko on sinusta oleellinen tässä yhteydessä?

Voit myös ajatella auringon pinnan koostuneeksi näennäisesti tähden kokoisista osasista. Jos sinusta tuntuu että näennäisesti tähden kokoinen osa aurinkoa ei voisi näkyä, niin sinusta täytyisi sitten tuntua myös siltä että aurinko kokonaisuutena ei voi näkyä.

No eipä silti, epäile ihan rauhassa :-)

jos standardit ei kelpaa kirjoitti:

Olisikohan se logiikka joka mättää?

Mitäköhän oikeastaan tarkoitat "tähden menemisellä pienemmäksi" ja miksi silmän iiriksen koko on sinusta oleellinen tässä yhteydessä?

Voit myös ajatella auringon pinnan koostuneeksi näennäisesti tähden kokoisista osasista. Jos sinusta tuntuu että näennäisesti tähden kokoinen osa aurinkoa ei voisi näkyä, niin sinusta täytyisi sitten tuntua myös siltä että aurinko kokonaisuutena ei voi näkyä.

No eipä silti, epäile ihan rauhassa :-)

Lue lisää

... fiksuimmasta päästä.

Totta helvetissä silmän koko on oleellista näkemisen suhteen. Siksi esim suuremmalla kaukoputkella näkee paremmin, kuin pienellä.

Etkö todellakaan tajua suhteellisuutta. Appelsiini > 40 km, hiekanjyvä > 4000 km ja niin edelleen. Kirkkaus vähenee tätäkin suhdetta voimakkaammin mitä kauemmaksi mennään. Lopulta pitäisi tulla raja, jossa ihmissilmä ei enää näe tähteä.

Käsittämätöntä tässä on se, että väitetään tähtien olevan kymmenien valovuosien päässä, vaikka kaiken järjen mukaan niin kaukaa ei ihmissilmä pysty näkemään mitään. Lisäksi ihmetellään monttu auki, että miksi kaikki on niin kaukana, että se kumoaa luonnonlait ja pitää keksiä niitä paikkaamaan pimeää materiaa ym käsittämätöntä.

sieltä ... kirjoitti:

... fiksuimmasta päästä.

Totta helvetissä silmän koko on oleellista näkemisen suhteen. Siksi esim suuremmalla kaukoputkella näkee paremmin, kuin pienellä.

Etkö todellakaan tajua suhteellisuutta. Appelsiini > 40 km, hiekanjyvä > 4000 km ja niin edelleen. Kirkkaus vähenee tätäkin suhdetta voimakkaammin mitä kauemmaksi mennään. Lopulta pitäisi tulla raja, jossa ihmissilmä ei enää näe tähteä.

Käsittämätöntä tässä on se, että väitetään tähtien olevan kymmenien valovuosien päässä, vaikka kaiken järjen mukaan niin kaukaa ei ihmissilmä pysty näkemään mitään. Lisäksi ihmetellään monttu auki, että miksi kaikki on niin kaukana, että se kumoaa luonnonlait ja pitää keksiä niitä paikkaamaan pimeää materiaa ym käsittämätöntä.

Lue lisää

Totta Mooses tulee raja jolloin ihmissilmä ei tähteä nää. Sellainen raja tulee sitten kun tähden kirkkaus on himmeämpi kuin noin 6 magnitudia. Emme tokikaan näe läheskään kaikkia Linnunradan tähtiä paljain silmin.

Eivät nämä mitään mystisiä asioita ole, magnitudijärjestelmä on ties miten vanha, astronomian alkeita! Kirkkauksia on helppo laskea. 'Logiikalla' asiaa ei kuitenkaan voi ratkaista, vaan matematiikka on se joka rulaa.

Me näemme jopa miljoonien valovuosien päästä tulevaa valoa paljain silmin kun se on riittävän voimakasta, etäisyys yksin ei ratkaise. Pimeää materiaa ei kuitenkaan tarvita vielä näillä matkoilla, se on ihan eri mittakaavan ilmiö.

anna mun kaikki kestää kirjoitti:

Totta Mooses tulee raja jolloin ihmissilmä ei tähteä nää. Sellainen raja tulee sitten kun tähden kirkkaus on himmeämpi kuin noin 6 magnitudia. Emme tokikaan näe läheskään kaikkia Linnunradan tähtiä paljain silmin.

Eivät nämä mitään mystisiä asioita ole, magnitudijärjestelmä on ties miten vanha, astronomian alkeita! Kirkkauksia on helppo laskea. 'Logiikalla' asiaa ei kuitenkaan voi ratkaista, vaan matematiikka on se joka rulaa.

Me näemme jopa miljoonien valovuosien päästä tulevaa valoa paljain silmin kun se on riittävän voimakasta, etäisyys yksin ei ratkaise. Pimeää materiaa ei kuitenkaan tarvita vielä näillä matkoilla, se on ihan eri mittakaavan ilmiö.

Lue lisää

menneet sekaisin ja varmaan pääkin.

Emme näe edes linnunrataa, koska se on liian kaukana, vaikka esim tässä videossa annetaan niin ymmärtää.

http://www.youtube.com/watch?v=BGxRWCmwSDE&feature=related

Niinpä, matematiikka rulaa joo. Tietäs vaan mitä laskea.

mahdollista... kirjoitti:

että kun katson taivaalle niin näen paljain silmin tähdet, mutta tuskin näkisin sitä 40 km päässä olevaa hiekanjyvää, vaikka se loistaisi yhtä kirkkaasti kuin aurinko.

Paskapuhetta sanon minä.

Lue lisää

Jos 40 km päässä oleva hiekanjyvä loistaisi yhtä kirkkaasti kuin aurinko joka on noin 150'000'000 kilometrin päässä niin valoa tulisi hiekanjyvästä paljon enemmän kuin auringosta. Et näkisi hiekanjyvää, mutta siitä tuleva valo vaikuttaisi sinuun niin voimallisesti että luultavasti kuolisit silmänräpäyksessä.

Vai etkö kuolisikaan säteilyyn, koska et näe sitä hiekanjyvää?

olet maailman suurin nero, NOT kirjoitti:

Jos 40 km päässä oleva hiekanjyvä loistaisi yhtä kirkkaasti kuin aurinko joka on noin 150'000'000 kilometrin päässä niin valoa tulisi hiekanjyvästä paljon enemmän kuin auringosta. Et näkisi hiekanjyvää, mutta siitä tuleva valo vaikuttaisi sinuun niin voimallisesti että luultavasti kuolisit silmänräpäyksessä.

Vai etkö kuolisikaan säteilyyn, koska et näe sitä hiekanjyvää?

Lue lisää

voi voi.

mitään... kirjoitti:

voi voi.

Mutta onneksi sinä ymmärrät kaiken?

että olet niin täydellinen kirjoitti:

Mutta onneksi sinä ymmärrät kaiken?

asioita ihan hyvin. Sinä et ymmärrä.

Mitä kauemmaksi auringosta mennään, niin sen pienempänä se näkyy. Auringon kirkkaus taas vähenee suhteessa vielä enemmän. Tarpeeksi kaukana oleva aurinko ei enää näy. Emme näe edes omaa linnunrataamme, vaan vain lähimmät tähdet, jotka täyttävät öisen taivaan. Oman aurinkokuntamme reunalta oma tähtemme näkyy samanlaisena valopisteenä kuin muutkin tähdet, joiden väitetään olevan kymmenien valovuosien päässä. Miten tämä on mahdollista. Sitä minä vaan ihmettelen. Sinä taas puhut ihan muuta paskaa ja vittuilet muille kun et tajua mitään.

yksinkertaisia kirjoitti:

asioita ihan hyvin. Sinä et ymmärrä.

Mitä kauemmaksi auringosta mennään, niin sen pienempänä se näkyy. Auringon kirkkaus taas vähenee suhteessa vielä enemmän. Tarpeeksi kaukana oleva aurinko ei enää näy. Emme näe edes omaa linnunrataamme, vaan vain lähimmät tähdet, jotka täyttävät öisen taivaan. Oman aurinkokuntamme reunalta oma tähtemme näkyy samanlaisena valopisteenä kuin muutkin tähdet, joiden väitetään olevan kymmenien valovuosien päässä. Miten tämä on mahdollista. Sitä minä vaan ihmettelen. Sinä taas puhut ihan muuta paskaa ja vittuilet muille kun et tajua mitään.

Lue lisää

Tässä yhteydessä on typerää ajatella miten isona aurinko näkyy paljain silmin. Jos auringosta tuleva valo on havaittavissa niin se ON havaittavissa vaikka aurinko näkyisi miten pienenä. Haukut siis väärää puuta.

Auringon näkyminen lakkaa kun sen kirkkaus on riittävän pieni, kulmakoko ei ratkaise mitään. Ymmärrätkö että yön taivaalla voi nähdä tähtiä jotka ovat erittäin kaukana? Jos ymmärrät tämän niin ei vaatine yli-inhimillisiä ponnistuksia tajuta että suuri etäisyys sinänsä ei estä näkemästä tähdestä tulevaa valoa.

Esim. Pluton etäisyydeltä aurinko näyttäisi PALJON kirkkaammalta kuin mikään muu tähti. Kaukoputkella voisi sieltäkin nähdä auringon valaisevana pintana, joka ei onnistu millekkään muille tähdille.

Se mikä on todellista on myös mahdollista.

yksinkertaisia kirjoitti:

asioita ihan hyvin. Sinä et ymmärrä.

Mitä kauemmaksi auringosta mennään, niin sen pienempänä se näkyy. Auringon kirkkaus taas vähenee suhteessa vielä enemmän. Tarpeeksi kaukana oleva aurinko ei enää näy. Emme näe edes omaa linnunrataamme, vaan vain lähimmät tähdet, jotka täyttävät öisen taivaan. Oman aurinkokuntamme reunalta oma tähtemme näkyy samanlaisena valopisteenä kuin muutkin tähdet, joiden väitetään olevan kymmenien valovuosien päässä. Miten tämä on mahdollista. Sitä minä vaan ihmettelen. Sinä taas puhut ihan muuta paskaa ja vittuilet muille kun et tajua mitään.

Lue lisää

"Emme näe edes omaa linnunrataamme, vaan vain lähimmät tähdet..."

Kaikki lähimmät tähdet ovat osa Linnunrataa, meidän galaksiamme. Näemme siis Linnunrataa kun näemme lähimpiä tähtiä.

ollut... kirjoitti:

siitä nyt puhe, vaan miten ihminen voi nähdä appelsiinin kokoisen valonlähteen 4ooo km päästä paljain silmin.

Nyt Porilaiset nukkumaan. Aamulla taas odottaa työt putkiasentajina...

qoomiqqo kirjoitti:

Maata lähin tähti on Aurinko. Seuraavaksi lähin tähti, Proxima Centauri, sijaitsee n. 270 000 kertaa kauempana, yli 4 valovuoden etäisyydellä maasta.
eli kun katsot proxima centauria niin näet valon joka on lähtenyt tähdestä neljä vuotta sitten,jos proxima centauri sammuu niin silti se näkyy tähtitaivaalla vielä 4 vuotta maassa.
kauimmat valot jotka taivaalla näet on lähtenyt liikkeelle n 100 vuotta sitten ja näkyy nyt maassa tähtenä.

Lue lisää

Ei kai. Kauimmat valot, jotka (jonka) voi ilman apuvälineitä nähdä avaruudesta on Andromedan kierteissumu; etäisyys n. 2,5milj. valovuotta. Näkyy vain hyvin himmeänä utuläiskänä erittäin kirkkaalla ilmalla. Löysin sen viimeksi tiistai-iltana.

Miksikäs?? kirjoitti:

Miksi Tukholmasta? On jostain muualtakin3200 km jonnekin..Tukholmasta...pyh

On. Joka paikasta on 3200 km joka suuntaan.

laskeskelia kirjoitti:

Jos olisin sanonut Helsinki-jotain olisi joku voinut saada päähänsä kävellä sinne kokeeksi - appelsiinit eväinä.

Helsingissä ei ees aplari viihy, siellä puhutaan koiran kieltä.
Se on:
mäsämunsunmuhunsuhunsuhupieru!
miokka mio äärimmäisen koittaa!
juurikinkin niinkinkin... jne yök

Simppelton kirjoitti:

Ja hiekkarannalla vähemmän hiekanjyviä kuin linnunradassa on tähtiä.

Tuskin partajerri Valturikaan niitä on laskennu!

Kyllä kirjoitti:

Melko monta tuntia on tullut taivaalle kaukoputkella tuijotetuksi. Optiikan alkeet ovat kyllä tutut.

Ootko saletti että putkes on ollut oikein päin?

nyt niin kirjoitti:

ihmeellisen kirkas ole. Ei tarvitse mennä kuin jonnekin Plutoon asti, jonne valo matkaa noin 8 tuntia, että oma tähtemme näkyy saman kokoisena kuin paljain silmin muut taivaan valopisteet. Mitä kauemmaksi mennään niin aina vaan pienempänä näkyy, mutta kuitenkin näkyy. Kummallista.

Lue lisää

Juksua koko juttu! Jo muksu tietää, että Pluto on Mikki Hiiren koira!

paremminkin kirjoitti:

ihmettelen.

Jos valo kerran on säteitä, tai jotain fotoneja, niin silloin mitä kauempana on, niin sen vähemmän valoa siitä tulee silmään ja sen pienemmäksi tähti vaan menee. Silmän iiris on muutamia millejä. Tähdet ovat olevinaan valovuosien tai satojen valovuosien päässä, joita paljain silmin voi taivaalta katsella.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Jossain mättää ja pahasti.

Lue lisää

Et sie iiriksellä kattele vaan pupillilla!
Ja mie oon niin likinäköinen, etten näe pupilleja pidemmälle.
Siksen usko noihin valojuttuihinkaan..

laskeskelia kirjoitti:

Jos olisin sanonut Helsinki-jotain olisi joku voinut saada päähänsä kävellä sinne kokeeksi - appelsiinit eväinä.

"Jos olisin sanonut Helsinki-jotain olisi joku voinut saada päähänsä kävellä sinne kokeeksi - appelsiinit eväinä."

No nyt sinne menee ruottalaisia!