Jatkosodan pienimmät tappiot selviää vaikkapa noista linkeistä.
Tuolla alempana oli eräässä ketjussa juttua kuinka ja kuka selvisi sodasta todennäköisesti hengissä. Kuinka asiaan vaikutti kotipaikka tai rintamalle sattunut sijoitus tai joukko-osasto. Jos olisi halunnut varmistautua etukäteen kuinka selviytyä hengissä Suomen armeijassa viime sotien aikana, olisi kannattunut mennä jo hyvissä ajoin Ahvenanmaalle.
Asian voi katsoa todeksi vaikkapa Maarianhaminan sankarihautausmaata, joka taitaa olla Suomen ennätys omassa erikoisessa sarjassaan ottaen huomioon väestöpohjan suuruuden.
Jatkosodan pienimmät tappiot selviää tuolta:
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
Joka ei kirjaa entuudestaan tunne voi katsoa täältä sen esittelyä:
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
Mielenkiintoisia juttuja:
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota
Täältä selviää sodan ehkä erikoisin hyökkäyskäskykin:
Kovimmat komentajat heilutti pyssyyään ahkerasti. Linkku Lindgren ja Lilius olivat tuon lajin taitajia. Jälkimäinen saikin aikaan erikoisimman hyökkäysryhmityksen:
Majuri Olli Korhonen antoi erään viime sotiemme railakkaimman käskynsä: -Jääkäripataljoona Nelonen hyökkää tässä järjestyksessä: komentaja, esikunta ja komppaniat.
Kestääköhän Kemppisen Blogissa kantti... Laurilain töiden kommenteista poimittua:
https://www.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=7060693312143154965
Tuolla alempana oli eräässä ketjussa juttua kuinka ja kuka selvisi sodasta todennäköisesti hengissä. Kuinka asiaan vaikutti kotipaikka tai rintamalle sattunut sijoitus tai joukko-osasto. Jos olisi halunnut varmistautua etukäteen kuinka selviytyä hengissä Suomen armeijassa viime sotien aikana, olisi kannattunut mennä jo hyvissä ajoin Ahvenanmaalle.
Asian voi katsoa todeksi vaikkapa Maarianhaminan sankarihautausmaata, joka taitaa olla Suomen ennätys omassa erikoisessa sarjassaan ottaen huomioon väestöpohjan suuruuden.
Jatkosodan pienimmät tappiot selviää tuolta:
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
Joka ei kirjaa entuudestaan tunne voi katsoa täältä sen esittelyä:
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
Mielenkiintoisia juttuja:
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota
Täältä selviää sodan ehkä erikoisin hyökkäyskäskykin:
Kovimmat komentajat heilutti pyssyyään ahkerasti. Linkku Lindgren ja Lilius olivat tuon lajin taitajia. Jälkimäinen saikin aikaan erikoisimman hyökkäysryhmityksen:
Majuri Olli Korhonen antoi erään viime sotiemme railakkaimman käskynsä: -Jääkäripataljoona Nelonen hyökkää tässä järjestyksessä: komentaja, esikunta ja komppaniat.
Kestääköhän Kemppisen Blogissa kantti... Laurilain töiden kommenteista poimittua:
https://www.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=7060693312143154965
Vastaukset 10
Vanhimmat
tappiot olivatkin Kylmäkoskella linkkisi mukaan. Siellä 9,6% mies väestöstä kaatui. Yhdenkään kunnan tappiot eivät siis noisseet yli 10%. Toisaalta armeijaan kutsuttiin arviolta vähintään 25% miesväestöstä, eli jos oltaisiin jääty Stalingradin kaltaiseen mottiin, olisi moiset tappioprosentit olleet mahdollisia. Armeija ei kuitenkaan missään vaiheessa menettänyt joukkuetta suurempaa osastoa saartamistaistelussa. Suurimmar motissa elevat yksikkö oli Turtolan Kiestingin osasto.
Aiempaan kirjoitukseen viitaten Huittisten pataljoona kärsi ilmeisesti suurimat mieskohtaiset tappiot nimenomaan talvisodassa, jossa se sattui Summan lohkolle. Koko sodissa Huittisten tappiot olivat 6%, eli keskimääräistä hiukan enemmän.
tappiot miespuolisesta väestöstä laskettuna kärsivät seuraavat kunnat.
Längelmäki 9,82 %
Taipalsaari 9,31 %
Kylmäkoski 8,75 %
Somerniemi 8,67 %
Kesälahti 8,60 %
Virtasalmi 8,58 %
Humppila 8,47 %
Pyhäntä 8,43 %
Ristiina 8,38 %
Pihlajavesi 8,31 %
vuodatettu eniten. Vasta painona henkiin jääneittein oli sitten helpompi saada. Nykyisin ei se onnistu millään.
maanbtiedon osaaminen mahtaa olla. Kyllähän Ristiina on Savossa. Entä muut?
noin 30-33 % miespuolisesta väestöstä.Ikäluokista 1894-1926 palveli kaikkiaan yhteensä reilu 760 000 miestä eri vaiheissa. Kenttäarmeijan vahvuus oli suurimmillaan kesällä 1941 475 000 ja kesällä 1944 530 000. Lisäksi tulivat armeijan käytössä olevat työvelvolliset,ilmasuojeluorganisaatio, kotijoukot ja naispuoliset työtekijät kuten lotat. Suoraan maanpuolustustehtävissä oli siis jopa 660 000 henkilöä eli 15-16 % väestöstä.Talvesta 1944 on lisäksi laskettava satoaj alaikäsiä sotilaspoikia ilmatorjuntatehtävissä.
Kun tappiot kaatuneina olivat noin 95 000, palasi kotiin noin 660 000 veteraania, joista noin 550 000 voidaan katsoa palvelleen sotatoimialueella. Varsinaisia taistelijoita oli näistä noin 300 000. Siis sellaisia, jotka olivat jonkin aikaa olleet etulinjan oloissa tai ainakin vihollisen tykistötueln ulottuvilla.
Kauppalaivastossa sotien aikana syntyneet miestappiot muuttavat tilastoa hiukan. Ahvenanmaalaisia palveli paljon juuri kauppalaivastossa. Monia laivoja kohtasi tuho pommitusten vuoksi.
Yllättäen isot Kannaksen pitäjät eivät olleet pahimmasta päästä (eivät tosin selvinneet helpollakaan). Siis ajattelisi, että kotiseutuaan puolustaneet olisivat tapelleet katkerasti viimeiseen ammukseen saakka ja sitten käyneet pistinhyökkäykseen. Luulen, että tästä ansio menee siihen, että näissä pitäjissä Suojeluskuntien maasto- ja ampumaharjoituksissa käytiin jo ennen Talvisotaa muita enemmän. Ja hiki säästää verta.
rajusti. Talvisodassa Erillispataljoona 7 ( Koivisto ympäristöineen) suli niin kokoon, että liitettiin uusmaalaiseen JR 12:een. ErP 3:n yksiköissä oli sodan päättyessä vain muutamia kymmeniä miehiä.Sama koski muitakin karjalaisia yksikköjä. Osa tappioista lienee kirjautunut sijoituskuntien tiliin.
Luoti tai kranaatti ei kysy koulutuksen määrää.
itäpuoleinen kunta on metsäpirtinkunta. Kunnan väkiluku oli 4000 henkeä. Suojeluskuntaan kuului 500 miestä. Siis käytännössä kaikki kylän miehet. Metsäpirtin suojeluskunnan hallussa oli rauhanaikana mm. Kiinalaisia vuoritykkejä ja kraneetinheittimiä, joilla se harjoitteli. Paras anti tuli siis paikallisesn tulenjohtajan nimeä en muista joka kunnostautui sittemmin Taipaleen joen taistelussa. Sotahulluus oli ainakin hurja. Naapuria oli osattu odottaa jo pitkään.
Tarkemmat tiedot saa Taipaleen historia, ja metsäoirtin paikallishistoria kisrjasta.
niin olisivat karjalaiset tehneet pistinhyökkäyksen maaliskuun alussa 1940, mutta Mannerheim nimenomaan kielsi moisen. Kuulema pienen maan ei ollut varaa harrastaa moista muslimimaissa kovin suosittua itsemurha takstiikkaa