läpeensä paha, kyvytön, surkea, epätäydellinen, epälooginen, sairas, pervo, hullu jne. Ja en jaksa vaivautua edes perustelemaan. On täysin selvää, että Raamatun Jumala on IHMISMIELEN TUOTETTA.
=))
terv:*höpisijä*
=))
terv:*höpisijä*
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täysin samaa mieltä
olet rakastunut ,odotan sinua ,älä hajoa
olet ahdistunut , kuuntelen sinua ,ala janota
olet pakahtua , runtelen sinua , älä pakota
sanotaan että Isä rakastaa lapsiaan niinkuin nämä
rakastavat taivaallista Isäänsä ,eli sen saat mitä
ikinä pyydät ja se toteutuu mitä anot tai janoat.
onko sinun isäsi ihmismielen tuotetta , olet aika
lapsellinen jos et osaa seurata aikaa taaksepäin !
Subjektiivisen idealismin mukaan todellisuus on tiedostavan subjektin oma luomus tai konstruktio.
Rakkaus tähän todellisuuteen vastaisi tällöin Jumalan rakkautta luomakuntaan, isän ja äidin rakkautta lapseen tai jonkin tekiän suhdetta omiin tuotteisiinsa.
Myös tälläisiin tunteisiin liittyy ylpeyden ohella turhamaisuutta ja itserakkautta, isä voi rakastaa lapsessa sitä mikä on "häntä itseään".
Rakastaminen on siis intensionaalinen suhde, eli jos A rakastaa B.tä niin A:n rakkauden kohde ei ole B sinänsä, vaan A:n odotusten, toiveiden ja uskomusten mielikuva B:stä- siis se. millaisena B näyttäytyy A.lle.
Ymmärrätkö?
olkoon rakkaus tarkoituksellista tai ei ,mutta
pyyteetön rakkaus on "rakkautta" eikä siinä ole
tarkoitusperäisyyttä vaan se on tunteiden ja
tuntemisen ja tunteikkuuden ilmentymän kohdentuma
eli siinä molemmat kertovat ja ilmaisevat saman-
suuntaisia tunteita ja tuntemuksia toisiaan koh-
taan , ilmeisesti sinun kohdalla aivan vierasta
asiakokonaisuutta tai olet ymmärtänyt rakkauden
syvimmän merkityksen väärin joko tarkoituksella
tai tietämättömyyttäsi mene ja tiedä ,mutta joka
tapauksessa Rakkaus on enemmän kuin kuvittelet
tai tunnet tietäväsi , olen koko ajan epäillyt
sinun kykyä tunnistaa rakkautta oikein mikä tie-
tysti antaa mahdollisia viitteitä rakkaudettomuu-
desta josta olet saanut kärsiä lapsuudessasi tai
nuoruudessasi mutta toisaalta olkoon se sivuseikka
mitä tunnemme nyt tässä tai tunnistamme ,tärkeintä
on pitää mielessä nuo totuuden tärkeimmät sanat
( "Rakkaus vie voiton jokatapauksessa ja viha joutuu iankaikkiseen häpeään ja kukaan myönteistä sääliä tunteva ihminen ei vihaa jää kaipaamaan"
H.Riatki (c) 2003 )
voi olla että tämä vertauskuvallinenkin teksti on
liian vaikeaselkoinen kokonaisuus sinulle mutta
ainahan riman voi yrittää alittaa jos sattuu niin
ettei kukaan ole sitä näkemässä ja jos joku näkee
niin yrittää välittömästi vaikuttaa todistajaan
ja alkaa manipuloida hänen tunteitaan ja saattaa
hänet hämilleen että sitten saisi uskotella tälle
näkijälle mitä vaan mikä voisi olla totta.
("rakkaus on sana mutta me ihmiset annamme sille
verevän sisällön sillä tunnemme vielä jotakin
jokaa liikuttaa tunteitamme ylös ja alas kuin
keinu jonka liike ei katkea vauhdin puutteeseen"
H.Riatki (c) 2003 )
sehän se selittää rakkauden?
Siksi kysyinkin, että ymmärsitkö ja et näyttänyt ymmärtävän?
"rakkaus on enemmän kun kuvittelet tai tunnet tietäväsi"?
Siis mikä on enemmän rakkautta ja mikä on vähemmän rakkautta ja mistä se on enemmän ja mistä alat laskea sen vähemmän?
Jos kuvittelet, etteen osaisi tuntea rakkautta, niin voisiko vähän perustella?
Minulla on kyllä omastamielestäni useampiakin rakkauden kohteita, mutta saatathan sinä kuvitella, että joku muu rakastaa enemmän lapsiaan tai lapsenlapsiaan kuin minä tai koiraansa enemmän kuin minä, mutta se on sinun kuvitteluasi ja teikäläisethän tuntuvan kuvittelevan paljon muutakin todellisuuden ulkopuolelta?
Katsotaan nyt, koska tuo H. Riatkin toive toteutuu, mutta niinkauan kuin uskonnot hallitsevat ihmisten ajatuksia eikä järkeä käytetä taitaa vihakin vaikuttaa maailmassa joka joskus tuntuu olevan uskovaistenkin vaikutteina, päätellen niistä vastauksista joita saan aina välillä.
Se varmaan on sitä uskovaisten "suurempaa jumalalta saatua rakkautta" joille te uskovaiset viellä annatte sen verevän sisällön?
Rakkautta varmaan olivat ne ristiretketkin, sen verran "vereviä" kuulemma historiankin mukaan olivat.
Ei muut kun verevää rakkautta sinullekkin.
paljon sitä samaa, mitä ihmisistäkin löytyy ja syyhän on siinä, kuten sanoit, onhan se ihmisen luomus.
ihminen loi Jumalan omaksi kuvakseen!
on se ¤.
"Olen lukenut myös jostain, lukenut sellaisesta planeetasta, jota siis käytettiin pallona galaksienvälisessä biljardissa. Se pussitettiin suoraan mustaan aukkoon. Kymmenen miljardia ihmistä kuoli välittömästi."
"Sehän on mielipuolista", HH sanoi.
"Niin, ja siitä sai vain noin kolmekymmentä pistettä."
Miksi sinulla on sitten tuo tarve tulla kertomaan siitä tällaiselle palstalle?
Mistä tulee se tarpeesi saada olla tekemisissä Raamattuun uskovien ihmisten kanssa?
Kielteinen läsnäolokin on läsnsäoloa.
Ja kun se on jatkuvaa, silloin se kertoo kaipauksestasi olla yhteydessä tällaisten Raamattuun uskovien höynien kanssa...
Vai miten?
Tämä Raamatun Jumala merkitsee sinulle erityisen paljon, koska se ei ole sinulle samantekevä.
Kiva, kun olet läsnä tällaisilla palstoilla!
Kaipauksesi ja kysymyksesi tuovat väriä.
Itseasiassa käytän tähän hyvin vähän aikaa. Ja en edes päivittäin. Mutta jos vastaan miksi sitten silloinkin kun sen teen, niin kaipa taustalla on se kun aikoinaan "uskoi"(tai luuli uskovansa) ja sitten ottamalla asioista selvää tipahti niinku tyhjän päälle--seuraus katkeruus jossain muodossa(ei pidä ottaa liian vakavasti, pärjään tämän asian kanssa jo ihan hyvin=). Ja myös siksi ku tykkään höpistä näillä asioilla(haitanneeko tuo?)
Tack ja Palataan myöhemmin..
terv:*Höpisijä*
Kirjoitit "tai luuli uskovansa" ja sen jälkeen tuli katkeruus.
No, en tunne tarkemmin yksityiskohtia sinun kohdallasi.
Kuitenkin kysyn : oliko tämä uskon asia elävä usko Jeesukseen vai olitko muuten vaan mukana uskonnollisissa piireissä ? Oliko kysymys lakipitoinen evankeliumi vai julistettiinko sinulle armon evankeliumi ? Saat itsellesi vastata.
Minullekin tuli jossakin vaiheessa myös kaikenlaisia epäilyksiä uskon asioista. Kirjoitin äskettäin :
Sain nuorena kasvaa maaseudulla uskovaisessa ilmapiirissä, josta olen nykyään kovin kiitollinen. Myöhemmin elämässä rupesin epäillä monia kristinuskoon liittyviä asioita ja hengelliset asiat alkoivat yhä enemmän jäädä taka-alalle. Työnsi ne pois mielestäni. Näin kului useita vuosia. Vähitellen olosuhteet ja tilanteet kärjistyivät siihen pisteeseen, että oli pakko tehdä selkeitä ratkaisuja uskon asioissa. Silloin Jumala ilman ihmisten väliintuloa alkoi avata silmäni ja tarkkailemalla asioita teknisessä ympäristössäni ja arkielämän olosuhteissa päädyin vähitellen siihen varmuuteen, että vaikka järkemme ei pysty täysin käsittämään kaikkia hengellisiä asioita, ne eivät suinkaan silti ole järjettömiä. (Tästä enemmän pakinassa http://www.nic.fi/~jlindell/kristusko.htm )
Käytännön elämässäkin (omassa elämässämme, yhteiskunnassa, elinkeinoelämässä, jne) joudumme tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä, vaikka meillä ei ole täydellisiä tietoja kaikista niihin liittyvistä asioista, jotka ehkä jopa tuntuvat ristiriitaisilta. Silloin teemme valinnan sen perusteella, mikä vaihtoehto KOKONAISUUDEN kannalta näyttää parhaimmilta. Näin olen aikoinaan tehnyt uskon asioissa lukuisten osatekijöiden pohjalta, enkä ole myöhemmin tarvinnut katua. Totesin, että vaikka minulla ei ole vastausta kaikkiin kysymyksiin, niin huomioiden kaikki ne lukuisat osatekijät, joita silloin pohdin, usko Jumalaan, Hänen Sanaansa ja pelastussuunnitelmaansa evankeliumin ilmoituksen kautta on sittenkin kaikkein järkevin vaihtoehto.
Tämä huolimatta siitä, ettei elävä pelastava usko ole suinkaan älyllisen toiminnan tuote, se on Jumalan tarjoama ja antama lahja. Saamme nöyrinä ottaa sen kiitollisena vastaan. Näin se vaan on, vaikka sitä ei kukaan voi sanallisesti tarkkaan selittää. On vähän sama juttu kuin meidän fyysisen elämän suhteen. Jos elämäni edellytys olisi, että ymmärtäisin kaikki ruumiini toiminnot, joutuisin toteamaan, ettei minulla ole tietoa eikä uskoa siihen. Mutta todellisuudessa minä vaan elän ja nautin siitä, vaikka en voi toiselle selittää, mitä elämä itse asiassa on. Samoin on hengellinen elämä eli yhteys Jumalan kanssa. Se myös sittenkin toimii, kun turvaudumme Jeesuksen sovitustyöhön, jota tuskinpa kukaan täysin ymmärtää.
Usko Jeesukseen on antanut sisäistä iloa ja turvallisuutta myös silloin, kun tilanne on ollut vaikea, esim. vakavan sairauden kohdatessa ( http://www.nic.fi/~jlindell/omakokemus.htm). Olen monta kertaa kokenut Jumalan johdatusta jopa yksityiskohtia myötä. En ole aina voinut ymmärtää tätä johdatusta ja joskus olen siinä hetkessä itsekkyyden vallassa jopa voimakkaasti kapinoinut vastaan. Sisäinen ääni on kuitenkin kuiskannut : näin on parasta. En ole silloin voinut tajuta, mihin se johtaa. Vasta paljon myöhemmin olen ymmärtänyt, miten ihmeellisesti Jumala on johdattanut ja olen ollut kovin kiitollinen. Tämä johdatus ei tarvitse välttämättä olla mullistavia tapahtumia. Se voi ilmetä arkipäivän pienissäkin asioissa. "Jumala johdattaa niitä, jotka rukoillen kulkevat."
Ehkä sinä et tipahtanutkaan tyhjän päälle? Jos sinä tipahditkin omille jaloillesi?
Kun saat ajallista ja emotionaalista etäisyyttä "uskovaisaikaasi", sitä vahvemmaksi omat jalkasi käyvät. En tiedä mitä sinun "uskovaisaikaasi" liittyy, mutta ihmisenä rakentuessasi (mitä toivottavasti tapahtuu meillä kaikilla) pystyt siihen suhtautumaan ilman katkeruutta.
Ja toivon, että sitten niistä ajoista olisi jäänyt jotakin positiivistakin takkiin. Jos jäi positiivistä (jos edes jotain pientä), pidä sitä mukanasi - saatat tarvita sitä joskus jossakin
elämäntilanteessasi.
En tiedä pystytkö näin vähästä ymmärtämään (kun minä en enempiä selittele - tai vaistoillani koen sen tarpeettomaksi):
ole aina itsellesi rehellinen.
(En tarkoita, että olisit esim. täällä netissä rehellinen)
Ole oman itsesi kanssa rehellinen.
Jos jokin Jumala on olemassa, hän näkee rehellisyytesi.
Kun olet rehellinen itsesi kanssa itsellesi, ja et voi uskoa Jumalaan, saatat tuossa vilpittömässä rehellisessä epäuskossasi tietämättäsi uskoa puhtaammin kuin monikaan niistä, jotka kutsuvat itseänsä uskovaisiksi.
En tiedä saitko tuosta mitään kiinni, kun en selittänyt paremmin?
Kutakuinkin jokainen meistä, jotka olemme esim. yliopistossa tutkittu yhtäältä Raamatun
kuvaamien tapahtumien todellista historiaa, ja toisaalta Raamatun kirjoittamisen ja kokoamisen historiaa,
on kokenut, että Raamatusta putoaa kaikki jumalallisuus pois. Silloin yleensä
itse Jumalakin tipahtaa pois. Tai sitten se vain on tunne, eikä Jumala olekaan
tipahtanut yhtään minnekkään. Kun tajuaakin, etteivät asiat olekaan niin kuin uskovaiset ovat puhuneet ja julistaneet ja sokeasti uskoneet.
Tämä voi tuntua hullulta (lokkaavalta?), mutta luulen että on tärkeää, että sinulla särkyi paljon
ja tipahdit joko tyhjän päälle tai sitten jaloillesi. En tiedä miksi, mutta niin se on.
Luulen, että sinun elämässäsi "jaloilla oleminen" tulee saamaan jotain aivan erityistä merkitystä. Ja jos vielä pystyt pitämään itsesi itsesi kanssa avoimen rehellisenä (kuten todennäköisesti teet niin), jotain sinulle
on odotettavissa...
Toiset eivät osaa hyödyntää viisaalla tavalla menneitä negatiivisiä kokemuksia
(jäävät katkeriksi, aggressiivisiksi, alkavat vähätellä etc.).
Jos on koko ajan rehellinen itselleen, silloin haluamattaankin tulee viisaalla tavalla hyödyntämään menneisyyden negatiivisetkin kokemukset.
Anna ajan vielä hoitaa itseäsi. Ja hoida itsekin itseäsi.
En tiedä mihin sinun jalkasi sinut vievät, mutta toivon että vilpittömän rehellisesti kuljet ja teet niitä töitä, mitä sinulla on eteesi tulossa!
Jumala ei ole kaukana vilpittömän rehellisestä mielestä - jos se Jumala on olemassa ja jos hän on
hyvä Jumala.
Niin, "höpise" vaan. Niinhän me muutkin tehdään. Ja anteeksi, jos kirjoitukseni vaikuttaa
"kaikkitietävältä". Se ei ole tarkoitukseni.
...Jumala.
And God WILL prevail.