Eikö jatkosodan jälkeen tehtyä rauhaa voida kutsua erillisrauhaksi? Olisi oppimisen kannalta hyvä asia, sillä selkeys on puoli oppia.
Lisää aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000039501748
Lisää aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000039501748
Vastaukset 13
Vanhimmat
Siksi koska varsinainen rauhansopimus solmittiin vasta Pariisissa, jossa olivat mukana muutkin Saksan liittolaiset. Kyseessä kun ei edes ollut mikään rauha vielä, vaan aseleposopimus, aivan samoin kuin muidenkin liittolaisten kanssa meneteltiin.
Ei niitä rauhoja aikoinaan nimetty sen mukaan, että koulussa oppilaat oppisivat kunkin rauhan jotenkin paremmin.
koska MINUAKIN! - olikohan Eeva täti joka opasti?
Välirauhanaika - on 1940, vuoden 1941 kesään - mutta vuoden 1944 syksyn aselepoa nimitetään välirauhaksi, joka sovittiin vielä 2MS jatkussa. Talvisodan jälkeistä aikaa ennen varsinaista 2MS:taa, kutsutaan Välirauhanajaksi.
Meikäläiselle on ihan sama, vaikka kutsutaankin talvisodan jälkeistä aikaa välirauhaksi, mutta onhan siinä sellainen sivumaku, että kyseinen termi keksittiin Suomessa jo ennen kuin jatkosota syttyi. Moskovan rauha ei ollut siis mielestämme pysyvä, vaan väliaikainen. Oliko oletus, että Neuvostoliitto hyökkää Suomeen? Vai tietous siitä, että Saksa hyökkää NL:oon?
Mitä tulee Moskovan välirauhaan, se on aivan virallinen termi ja tehtiin erillisesti ennen kuin toinen maailmansota loppui. Mitä tulee siihen, milloin toinen maailmansota osaltamme alkoi, se on aivan selvä asia: kun Stalin hyökkäsi vuonna 1939 Suomeen.
Eikä Moskovan välirauha ollut mikään aselepo, vaan siirryimme yksinkertaisesti liittoutuneiden puolelle akselivaltojen leiristä. Se on mielestäni oikein hyvä peruste liittyä Natoonkin nyt, kun olemme päässeet itänaapurin ikeestä takaisin läntiseen koalitioon. Akselivaltojen hautaaminen oli hyvä asia, sillä niiden olemassaolo jakoi Euroopan sivistysvaltiot kahtia. Enkä tarkoita sitä, etteikö Venäjä ole osaltaan sivistysvaltio.
Rauhan aika jäi tuolloin niin lyhyeksi, että siinä syy nimitykselle välirauha. Käytettiinkö nimitystä jo välirauhan aikana?
Wikissä on tästä asiasta selkeä kirjoitus, missä on nimen syntykin kerrottu. Moni sotkee kyseisiä termejä täälläkin käyttäen nimityksiä väärässä yhteydessä. Sen vuoksi olen ehdotellut, että jatkosodan päätteeksi tehty sopimus olisi erillisrauha.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauhan_aika
Tietysti voidaan ajatella, että Moskovan rauhaa alettiin kutsua välirauhaksi monesta eri syystä. Tuskin voidaan olettaa, että Suomi olisi yksin hyökännyt Neuvostoliittoon. Eikä Neuvostoliitto olisi ilmoittanut hyökkäävänsä meitä kohti, joten jäljelle jää hyvin vähän järkeenkäypiä selityksiä.
Aikamoista haihatusta olisi ollut olettaa, että muut valtiot kuin Saksa tulevat avuksemme, koskapa emme talvisodan aikanakaan saaneet liiemmälti tukea. Koska olimme saksalaisten rinnalla myöhemmin, liittoutuneet hyväksyivät jopa Moskovan rauhaa kehnommat ehdot meidän kannaltamme. Nykyään ainoa toive saada takaisin alueita on rauhanomainen kehitys, mihin myös Venäjä saadaan mukaan.
välirauhaa välirauhan ajaksi, et kait sinäkään.
Enpä ole havainnut sellaisiakaan tekstejä, joissa kirjoitettaisiin jotain tapahtuneen välirauhanajan aikana. Moskovan välirauha totta kai on selkeä ilmaisu, mutta pitkä ja hankala, vaan ohdakkeista on elämän oltava.
Välirauhanajan aika oli varustautumista sotaan. Joopa joo! Moskovan rauhan jälkeinen aika oli välirauhanaikaa! Sopii varmaan ruotsinkielisille tuollainen tapa ilmaista asioita, mutta suomen kielelle tuollaiset ajanajat ovat vieraita.
Hohhoijjaa, valita kielitoimistoon jos on liian hankalaa.
Senpä teen mitä pikimmin - kielitoimistoon vaan valitukset kaikista asioista. Mikä idea!
Kieli siis kieliitoimistoon, heh!
Vuoden 1940 Moskovan rauhaa seurasi välirauhan kausi 1940 - 41. Rauha osoittautui väliaikaiseksi.
Moskovan välirauha 1944 oli Suomen kanssa tehty väliaikainen rauhansopimus, jonka ehdot lopullisesti astuivat voimaan Pariisin rauhassa 1947.