tuokin jo pahasti saastunut alue kuului suomelle ja kuuluu vieläkin, osa vienankarjalaa vaikkakin unohdettu alue...silti paljon muistoja petsamosta, onko teillä?
jäämerikin, pykenessillä vieläkin sukua......
jäämerikin, pykenessillä vieläkin sukua......
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tarton rauhan rajahan on päämäärämme.
Tarton rauhan raja plus Aunus, koska se lienee ainoa alue, jossa karjalaiset edelleen ovat enemmistönä.
niin loppuu nurkissa ainainen kitinä ja vinkuna, sekä Suomen älykkyysosamäärä nousee.
Suomi nousuun lamasta!
Tuo helmi Suomen maakuntien joukossa, joka ehti loistaa vain pari vuotta ennen kuin sekin meiltä voimalla ja vääryydellä vietiin.
kysy paikallisilta aitokarjalaisilta kummanko Valtion, Neuvostoliiton vai Suomen hallinnon alaisuudessa oli miellyttävämpi elää vuosilukujen v.1920-1960 välisenä aikana?
Kysy sinä huviksesi suomalaisten keskitysleireiltä Itä-Karjalassa hengissä selvineiltä kummassa oli mukavampaa nähdä nälkää, suomalaisten leirillä vai Stalinin kolhoosissa.
Kysyin asiaa ja vastaaja kertoi näin:
Meidän perheemme kuului neuvostobolshevistiseen järjestöön ja me muutimme Petroskoin ja Suomen rajan välillä olevalle paikkakunnalle.
Saimme käyttöömme kommunistipuolueen avulla suomensukuisilta takavarikoidun kiinteistön.
"Entinen" talonomistaja oli viety pakolla Siperiaan vankileirille, hänen vaimonsa oli siirretty pakkosiirrolla keski-Neuvostoliittoon, heidän kolme lastaan oli siirretty kaikki eri paikkoihin tuntemattomiin olosuhteisiin.
Kun muutimme heidän taloon oli siellä kaikki valmiina koska "entiset" omistajat eivät saaneet ottaa mitään mukaansa.
Se oli loistoaikaa kun mitään ei tarvinnut itse tehdä, neuvostobolshevikit olivat järjestäneet kaiken meille.
Sitten muutaman vuoden päästä tulivat roistosuomalaiset ja selittivät että meidän pitäisi muuttaa pois koska olimme varastaneet toisille kuuluvan kiinteistön itsellemme, se oli paha isku sillä aiemmin olimme saaneet ilmaiseksi lisäomaisuutta kun suomensukuisia oli karkoitettu lisää pois kodeistaan.
Suomalaiset selittivät että meidän pitäisi palata takaisin sinne mistä olimme lähteneetkin koska tilallemme tulisi asumaan sitä sukua joka oli pakkosiirretty Siperiaan, mikäli nyt heitä löytyisi hengissä.
Poissiirtoa varten meidät yhdistettiin kaikki samalle alueelle koska oli eipäilys että me ryhtyisimme suorittamaan sabotaaseja koska olimme neuvostobolshevikkejä ja äärikommunisteja.
Nyt jälkeenpäin ymmärrämme että me olimme rikollisia jonka vuoksi meitä kohdeltiin näin.
Siitäs saitte. Miksi pitää täälläkin aukoa päätään?
Siinäpä tyypillenen juhamainen valehteluvastaus ja vielä perään omakehut itse keksimästään "vastauksesta". Sääliksi käy kun tyypillä ei ole keskusteluun enää mitään muuta annettavaa kuin sairas poloinen mielikuvituksensa :)
Oman sairaan mielikuvituksesi tuotokselta tuo "vastaus" vaikutti.
Tässääpä kuitenkin ihan oikea kysymys ja oikea vastaus aiheesta.
Tarkistettu versio 2.0 KK 107/2005 vp - Jaakko Laakso /vas
Suomalaisilla siirtoleireillä olleille siviilihenkilöille maksettavat korvaukset
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa oli jatkosodan aikana 1941-1944 neljätoista siirtoleiriä, joissa Suomi piti vankina 25 000 venäläistä siviiliä. Leirien nimi muutettiin lokakuussa 1943 keskitysleireistä siirtoleireiksi. Sodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvaukset Neuvostoliitolle, mutta ei korvausta siviilivangeille.
Äskettäin Petroskoissa toimiva Suomen keskitysleirien alaikäisten vankien liitto haki korvauksia Suomelta, mutta tuloksetta. Kieltävän vastauksen ovat saaneet myös yksityishenkilönä korvausvaatimuksen Valtiokonttorille lähettäneet vangit. Entisiä vankeja on elossa noin 8 000.
Ainakin alaikäisten vankien yhdistys aikoo valittaa asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Lisäksi ongelma pyritään saamaan Venäjän duuman käsittelyyn.
Saksa on maksanut korvauksia omien leiriensa vangeille ja lisäksi humanitäärisenä apuna korvauksia myös suomalaisten leirien vangeille. Maksua voidaan pitää moraalisena tukena sekä korvauksena henkisistä ja fyysisistä vaurioista.
Suomen kielteinen kanta perustuu tämänhetkiseen lainsäädäntöön, jonka mukaan valtion varoista ei ole mahdollista maksaa korvausta siviileille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus selvittää tarpeen muuttaa lainsäädäntöä siten, että suomalaisilla siirtoleireillä sodan aikana olleille siviilihenkilöille voidaan maksaa korvauksia?
Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2005
Jaakko Laakso /vas
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jaakko Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 107/2005 vp:
Aikooko hallitus selvittää tarpeen muuttaa lainsäädäntöä siten, että suomalaisilla siirtoleireillä sodan aikana olleille siviilihenkilöille voidaan maksaa korvauksia?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1947 tehdyn rauhansopimuksen mukaan Suomi velvoitettiin korvaamaan Neuvostoliitolle sotatoimista aiheutuneet tai sotatoimilla aiheutetut vahingot ja palauttamaan sopimuksessa erikseen mainitut omaisuuserät. Nämä korvaukset Suomi on suorittanut täysimääräisesti.
Muista yksityisille henkilöille suoritettavista korvauksista rauhansopimuksessa ei ole sovittu.
Suomessa ei ole valmisteilla uutta lainsäädäntöä, jolla mahdollistettaisiin korvausten suorittaminen kansanedustaja Laakson kirjallisessa kysymyksessä tarkoittamille henkilöille.
Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2005
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
muistoissa eletään