Tuossapa onkin hyvin motto meille tervettä elämää viettäville bodareille. On kaunis talviaamu, kello on kahdeksan ja on aika aamurahkalle sekä ruisvoileviälle (kurkkua, 9% leikettä sekä 4% juustoa ohuella margariinilevityksellä) teen kera. Elämä voittaa.
Voi niitä raukkoja, jotka raiskasivat kehonsa viime yönä ja "nukkuvat" nyt humalaansa pois ja heräävät kauheaan krauplaan. Kuvittelevat, että kehitystä tulee, vaikka unen laatu on todella huonoa ja testosteronitasot olemattomat alkoholin jäljiltä. Ei vain voi ymmärtää, miten kukaan voisi olla tietätämätön seurauksista. Mutta miten joku silti pilaa kehityksensä juomalla?
Heltä ei vain voi vaan pitääkin nyt kysyä: kannattiko raiskata kroppa viinalla? Ehkä he krapulan tuskassa hikoillessaan herisivät tuon kysymyksen ansiosta ja alkavat elää oikein.
Voi niitä raukkoja, jotka raiskasivat kehonsa viime yönä ja "nukkuvat" nyt humalaansa pois ja heräävät kauheaan krauplaan. Kuvittelevat, että kehitystä tulee, vaikka unen laatu on todella huonoa ja testosteronitasot olemattomat alkoholin jäljiltä. Ei vain voi ymmärtää, miten kukaan voisi olla tietätämätön seurauksista. Mutta miten joku silti pilaa kehityksensä juomalla?
Heltä ei vain voi vaan pitääkin nyt kysyä: kannattiko raiskata kroppa viinalla? Ehkä he krapulan tuskassa hikoillessaan herisivät tuon kysymyksen ansiosta ja alkavat elää oikein.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sulla on siis kehitys mielessä ensimmäisenä ku heräät aamulla? mee hoitoon
Olet kyllä kieltämättä palstan sairain tyyppi. Kannattaisi hankkiutua hoitoon tai puhua edes jollekkin noista sun ongelmistasi... tai sitten olet vain trolli.
Noita tyyppejä näkee aina palstoilla. Tulee heti mieleen yksi netissä pyörivä hulkkijunnu jolla voi hyvin olla tällainen pakkomielle ja jota se nimettömänä sitten purkaa täällä.
Mielenkiintoinen näkemys, mutta melkoisen virheellinen. Mahtaako sua enää naurattaa, kun mä porskutan vielä 80 vuotiaana terveenä ja voimakkaana ja teillä nykyisillä alkoholistin aluilla on maksa ja muut paikat ihan hajalla, jos olette enää edes hengissä.
Aktiiviaikanani oli alkoholin käyttöni melko vähäistä.
Kerran, pari kuukaudessa.
Mömmöistä ei ollut tietoakaan.
Eikä sapuska-asioista.
Vedettiin lyhyttä pyramidia.
40:n vuoden huiliaikaan mahtui sekä tupakkaa että viinaa.
Nyt ikääntyneempänä kun olen hieman terhistäytynyt niin terveyteni veriarvojen valossa on erinomainen.
Luulisin sen osittain johtuvan "puhtaasta" liikuntataustastani.
Fysiikka kesti epäterveelliset vuosikymmenet vanhalla pohjalla.
Voimista en tiedä.
60 - 80%:n taso muinaiseen nähden palautui kolmessa vuodessa.
Rytmi 2kk raitista kuntoilua, 3 - 5vko tasaista tissuttelua tuntuu sopivan kun ei ole terveyttä kummempia tavoitteita.
Täysraittiuden kanssa ei mielestäni kannata vauhkoilla mutta pohjat on luotava terveellä järjellä.
Vielä ikääntyneempänäkin kaikki toimii ja olo on suhteellisen kevyttä.
Toukokuussa leikattu, myöhäisheränneen tempauksilla tuhottu olkapääkin alka olla kunnossa.
Se ei ollut elintapavamma vaan seurausta harkitsemattomuudesta.
Vai että terveet elämäntavat. Sun näkemyksesi terveistä elämäntavoista on kyllä vääristynyt ääripäähän.
Kaikki jotka eivät tee kuten sinä, ovat alkoholisteja tai niiden alkuja... turha sun kanssas on edes keskustella.
Itse en ole käynyt juomassa moneen kuukauteen eikä ole nyt tarvettakaan mutta silti joskus on ihan hyvä rentoutua vaikkapa kaveriporukalla säädyllisyyden rajoissa. Ei tarkoita että vedetään perseet; sit oksennetaan tubaan ja herätään munasilteen jossain siperian aroilla yms... ei nyt tule kuin joskus saunakaljaa otettua.
tuskimpa se kehitys siitä miksää muuttuu jos joskus joku treenaaja ottaa kuppii ja pitää hauskaa. Kerran täällä vain eletään. En kyllä itsekkää juo, mutta syy on ihan muu kun kehitystä silmälläpitäen. Mutta muita paheita kyllä löytyy ja kerran viikkoon ratkeen niitä mässyttämään esim. suklaa, limu, sipsit, pizza. Ja varsinki jos jotain hyvää leffaa kattoo niin ei edes kunnolla huomaa mitä tulee suuhun tungettuu :(
on se varmaan kiva sit vanhana miettii et "ois sitä voinu joskus kuppostaki ottaa tai muutaman pizzan syödä,nyt ei hampaita ni ei enää raaski" ;)
niinku sanoit kerran täällä eletään.
Kuntoilun ja muun elämän laadun järkevän suhteen hakeminen on täysin yksilöllistä.
Nyt tässä iltaruskovaiheessa olen hyvilläni aikanaan harrastetusta kohtuudesta ja liikunnasta joka on antanut mahdollisuuden "uudelleen heräämiseen" sekä myös siihen liittyen elämän nautintojen ja toimintojen säilymiseen.
Kaksi liikuntafanaatikkotuttavaani kuoli ennenaikaisesti.
Toisella oli pakkomielteenä sulan maan aikaan päivittäinen 10km:n lenkki tavoiteaikaan aamuisin ennen töihin lähtöä.
Jos aika ei toteutunut niin veitikka rankaisi itseään tekemällä saman lenkin uudelleen illalla.
Lumien aikaan sama 15km:ä hiihtäen.
Ei tupakoinut eikä kaljoitellut.
Kuoli hyväkuntoisena 41-vuotisena.
En tiedä oliko geneettisiä sairauksia.
Hullu, stressaantunut lenkkeilijä kuitenkin.
Toinen hyväkuntoinen raitis kuoli uima-altaaseen vakiotreenissään noin 50-vuotisena.
Tuo lenkkeilijä oli hoikka.
Uimrailla laardia jonkin verran.