Hesarissa tänään sunnuntaina oli Ahlrothin mielipide/kirjallisuusartikkeli Hitchensin God is not Great teoksen tiimoilta. Artikkelin kirjoittaja ei pitänyt teoksesta ollenkaan, koska siinä arvostelijan mielestä muka samaistettiin ääri-ilmiöt kuten terrorismi ja kaikenlainen suvaitsematttomuus hänen omien vanhempiensa sekä tuttavapiirinsä kautta kokemansa hyväntahtoisen kristillisyyden kanssa. Ahlroth tiedostaa kyllä että Hitchens on tahallaan poleeminen, haluaa silti haastaa hänet älyllisesti mutta epäonnistuu pahemman kerran. Uskonto myrkyttää. Kalevassa oli myös joku viikko sitten samanhenkinen pohjanoteeraus.
Mutta miksi jokseenkin älylliset ihmiset eivät ihmettele uskontojen peruspilareita, puhuvia käärmeitä eli syntiinlankeemusta, neitseellistä siittämistä tai paratiisissa odottelevaa 72 neitsyttä, reinkarnaatiota tai mitä tahansa höpöoppia mitä ihmiskunta on ikänä keksinyt.
Itse lueskelin Hitchensin opusta katsoen laajemmasta perspektiivistä sillä mitä hyvää yksikään jumala on tehnyt ihmisten eteen.
Mutta miksi jokseenkin älylliset ihmiset eivät ihmettele uskontojen peruspilareita, puhuvia käärmeitä eli syntiinlankeemusta, neitseellistä siittämistä tai paratiisissa odottelevaa 72 neitsyttä, reinkarnaatiota tai mitä tahansa höpöoppia mitä ihmiskunta on ikänä keksinyt.
Itse lueskelin Hitchensin opusta katsoen laajemmasta perspektiivistä sillä mitä hyvää yksikään jumala on tehnyt ihmisten eteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jumalaan uskominen on irrationaalista ja aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa.
Jumala on tyranni, joka suhtautuu seksiin
pakkomielteisesti, kuten joku pedofiili.
Valistuksenkin ajalla oli lempeämpiä ajattelijoita, mutta hekin ajattelivat irrationaalisesti jostain taivaallisesta kellosepästä.
Jumala on äärimmäisen epätodennäköinen elikko.
Uskonto on sotien, kiihkoilun ja lasten kaltoin kohtelun käyttövoima.
Jumalharha on potentiaalisesti kuolemanvaarallista.