Jotkut täällä elämöivät päivästä toiseen päivittäisiä erolukuja. Josko katsottaisiin hieman tulevaisuuteen pidemmällä perspektiivillä. Kirkosta eroamiset johtavat siihen, että kirkko vähentää sosiaalista työtään, jonka yhteiskunta kompensoi omalla sosiaalisella työllään, jonka veronmaksajat maksavat. Eroavienkin raha menee vain hieman eri kanavia pitkin. Lisäksi kirkottoman kansan arvotyhjyys pahenee, jolloin seuraavat sukupolvet ovat vielä enemmän hukassa kuin nykyinen sukupolvi, mikä lisää hoidettavien määrää ja laskee hoitavia rahoittavien (työhön kykenevien) määrää ... 50 vuoden päästä luemmekin nämä numerotietoina jonkun gradusta.
On siinä Jorikin ihmeissään vanhainkodin kiikkustuolissaan tai sairaalapedissään, kun yhteiskunnan rahat eivät riitä Jorin pissittämiseen vaan vaippaan pitää laskea ... pissit ja kakat, ei kirkosta eronneita.
On siinä Jorikin ihmeissään vanhainkodin kiikkustuolissaan tai sairaalapedissään, kun yhteiskunnan rahat eivät riitä Jorin pissittämiseen vaan vaippaan pitää laskea ... pissit ja kakat, ei kirkosta eronneita.
Vastaukset 52
Vanhimmat
nuo kaikki uhkakuvat ratkeavat, bonuksena vielä ikuinen elämä. Jees!
Kvartaalitaloudessa elävän on vaikea ymmärtää nälkää, sairautta ja köyhyyttä ennen kuin se sattuu omalle kohdalleen. Diakonian merkitys alkuseurakunnassa oli kiistaton. Agnostikkona asun mieluummin kristillisessä kuin ateistisessa maassa. Mitähän mahtaa tarkoittaa "ateistinen rakkaus". Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Jumala olisi oikeasti olemassa.
"bonuksena vielä ikuinen elämä."
Ihminen, joka uskoo Korkeamman johdatukseen, kestää paremmin koettelemukset ja on vanhuksenakin onnellisempi kuin ihminen, jonka päämääränä on toisen onnellisuuden lähteen kieltäminen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000039628187
miksi maksaisin satasen palvelusta jos siitä vain kymppi menee perille, sekin vielä loitsuilla ja riiteillä höystettynä.
Ennemmin lahjoitan ateistisille järjestöille, kuten SPR:lle rahaa.
"minun on vaikea ymmärtää miksi maksaisin satasen palvelusta jos siitä vain kymppi menee perille, sekin vielä loitsuilla ja riiteillä höystettynä."
Kirkon pääasia ei ole hyväntekeväisyys vaan se on uskonnollinen yhteisö. Kukaan ei lahjoita VA-liitollekkaan rahaa jos toivoo auttavansa köyhiä.
Kristityn kannalta tilanne on toinen. Jos haluaa antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, on kirkko heille käyttökelpoinen kanava. Erityisen hyvä kanava se on niille, jotka haluavat _mukaan_ avustustyöhön.
Kirkonperustaja Marttin Lutteri sanoi 300 vuotta
sitten "Juutalaiset pitäisi sulkea synagoogeihinsa ja polttaa" tietysti meni 250 vuotta, ennen kuin kirkosi perustajan toive toteutettiin .Mutta jos tämän tietää ja vielä kuuluu kirkkoon se on hieman moraalisesti arveluttavaa .Papit ovat kyllä nämä kirjoitukset kyllä opiskelleet mutta vaikenevat.
"Kirkonperustaja Marttin Lutteri sanoi 300 vuotta
sitten "Juutalaiset pitäisi sulkea synagoogeihinsa ja polttaa" tietysti meni 250 vuotta, ennen kuin kirkosi perustajan toive toteutettiin"
Luther julkaisi kirjansa Juutalaisista ja heidän valheistaan 1543. Mitä tapahtui Saksassa 1790-luvulla tai 1840-luvulla?
Kiitos nyt kumminkin korjauksesta.Mitä mieltä
olet itse kirjotuksista.
"Mitä mieltä olet itse kirjotuksista."
Joku halusi keskustella asiasta ja joku toinen loukata aloittajan tunteita. Vittuilija ei kuitenkaan ollut niin fiksu, että olisi osannut yhteenlaskua.
Paljolti kirkosta eroamisessa on kyse haluttomuudesta maksaa palveluista joita ei tarvitse. Pääosa on eroajia, jotka eivät tarvitse inhimillistä vanhustenhoitoa. Luterilainen valtionkirkko on vain Pohjoismaissa, joissa on myös pidetty huolta lähimmäisistä. Tuskin kyse on pelkästään sattumasta.
itse vanhukseni eikä ole yksikään pappi eikä diakoni käynyt ostamassa hänelle ruokaa eikä käyttänyt lääkärissä.
Tarkoitatko, että kirkko hoitaa Suomessa vanhukset?
"Tarkoitatko, että kirkko hoitaa Suomessa vanhukset?"
Nykyiset lait ovat kristittyjen säätämiä ja niissä pidetään huoli heikommassa asemassa olevista veljistä. Minkälaisia lakeja on säädetty maissa missä kansanedustajat ovat ateistejä?
Taitaa tosin yleisesti vanhusten hoitoon olla enemmän suuntaamassa valtion varoja vasemmiston edustajat, jotka taas ovat keskimääräistä vähemmän uskonnollisia.
Näin simppelihän asia ei toki ole, vaan valtion varat ovat meidän varojamme. Oikeiston ajama pienempi vero-% jättää käteen enemmän rahaa ostaa yksityisiä palveluita.
eduskunnassa ja kristittyjä siellä on seitsemän.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex3000.sh?EKRJ_KOODI=kd01&kieli=su&otsikko=Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä&vasen=ekr
Eduskunnassa on enemmän kuin 7 kristittyä, onhan niitä monissa muissa pulueissakin kuin KD:ssa.
Heti tulee mieleen kepulaisia, kokkareita, demareita, persuja, ... Kuuleppas Kossonom, sinulla on asioista väärää tietoa, minkä lisäksi päästelet ilmoille vihamielisiä pyrskähdyksiä. Mitäpä, jos ottaisit asioista selvää ja yrittäisit keskustella?
tuosta aivopierustasi?
En ole ylpeä mutta olen tyytyväinen voidessani esittää asiallisen ja harkitun puheenvuoron palstalla, jossa on niin paljon asiattomuuksia, herjauksia jne. Voisivatko eri kantoja edustavat henkilöt keskustella tällä palstalla asiallisesti?
Ateistejä pidetään kylminä, omaneduntavottelijoina, joilta puuttuu kyky suhtautua lähimmäisiin empaattisesti. Oletko koskaan miettinyt, mistä syntyy moinen mielikuva?
Kirjoitit:
"Olet varmaan oikein ylpeä tuosta aivopierustasi?"
on selkeitä vaikeuksia ymmärtää viestintää, jos se ei ole äärimmäisen yksinkertaistettua ja suoraviivaista.
Koska taikauskottomuus ja älykkyys korreloivat, viestinnän vaikeus vain kasvaa.
Siksi hitaat ihmiset näkevät asiat kuvaamallasi tavalla, kun he eivät osaa nähdä kokonaisuuksia.
Voisit itse aloittaa asiallisuuden lopettamalla tuon Jari/Jori Mänty-Salo -nimimerkkisekoilun.
Koko aloituksesi lähtee siitä, että ev.lut-lahkoon kuulumattomat olisivat jotenkin huonompia ihmisiä. Näinhän ei ole. Periaatteessa ateistit pitävät keskimääräistä paremmin huolta omaisistaan, koska eivät usko, että jokin merkillinen yliluonnollinen jumala hoitaisi asiaa. No, käytännössä mitään eroja tuskin voitaisiin havaita, jos asiaa tutkittaisiin.
Muistaakseni olen nähnyt tutkimustuloksen, jossa ateistien moraali oli keskimäärin hieman parempi kuin uskovien. Rikollisistakin osa on uskonnollisuuteen taipuvia; ainakin osa tulee ns. uskoon vankilassa. Onkohan yksikään vapari koskaan ollut vankilassa?
"Katsotaanpa nokkaa pidemmälle
Kirjoittanut: Jori Mänty-Salo 24.11.2008 klo 19.36
Jotkut täällä elämöivät päivästä toiseen päivittäisiä erolukuja. Josko katsottaisiin hieman tulevaisuuteen pidemmällä perspektiivillä. Kirkosta eroamiset johtavat siihen, että kirkko vähentää sosiaalista työtään, jonka yhteiskunta kompensoi omalla sosiaalisella työllään, jonka veronmaksajat maksavat. Eroavienkin raha menee vain hieman eri kanavia pitkin. Lisäksi kirkottoman kansan arvotyhjyys pahenee, jolloin seuraavat sukupolvet ovat vielä enemmän hukassa kuin nykyinen sukupolvi, mikä lisää hoidettavien määrää ja laskee hoitavia rahoittavien (työhön kykenevien) määrää ... 50 vuoden päästä luemmekin nämä numerotietoina jonkun gradusta.
On siinä Jorikin ihmeissään vanhainkodin kiikkustuolissaan tai sairaalapedissään, kun yhteiskunnan rahat eivät riitä Jorin pissittämiseen vaan vaippaan pitää laskea ... pissit ja kakat, ei kirkosta eronneita."
- Suhtaudutko sinä empaattisesti tuohon aloittajaan, jonka kirjoitus on vihamielinen ja vääristelevä?
Myös helluntailaiset, vapaakirkkolaiset , baptistit tekevät hyvää diakoniatyötä, mutta niiden jäsenmäärä on pieni. Vaikka monet heistä antavat lähetys- ja diakoniatyöhön monin verroin enemmän kuin monet luterilaiset, niin taitaa olla niin, että lut-kirkon diakoniatyö o n laajempaa. En missään vaiheessa väittänyt toisin, taisit poimia jatuksen omasta päästäsi?
Mielestäni ajatusviivan sisältävä nimimerkki oli paikallaan, kun tarkoitus oli hieman ajatella nokkaansa pidemmälle.
Vihamielinen????
Kuka on Jori Mänty-Salo? Veikkaan , että nimimerkki, ei oikea nimi.
Todella tympeä juttu:moni helposti luulee, että kyseessä on "oikea" Jori Mäntysalo.
Haiskaltaa melkein rikolliselta toiminnalta, huijausyritykseltä.
Vai mitä mieltä olet, Jori Mäntysalo?
Tällä poalstalla osataan kirjoittaa mutta ei lukea? Kyllä Mänty-Salo (välimerkillä ja isolla S:llä) on eri asia kuin Mäntysalo (ei välimerkkiä, pieni s)! Pitäisikö palstalaisten myös tietää Mäntysalon alati toistamat ajatukset ja Mänty-Salon ajatusten totaalisen erilaisuuden perusteella havaita, että eri henkilö on kyseessä. Mänty-Salo on ihan sallittu nimimerkki. Mäntysalolla puolestaan on mahdollisuus luoda pysyvä ikioma suomi24-nimimerkki.
päätehtävä ja diakoniatyö on osa tuota sananjulistusta.
Verovaroin kustannetaan sosiaalitoimintaa enemmän kuin tuolla satunnaisella avunantamisella.
Nykykirkko voisi tänä päivänä lopettaa sananjulistamisen ja se silti tulisi hyvin toimeen keskitasoa suurempana vakavaraisena kiinteistö- ja tonttialan monitoimiyrityksenä kymmeniä vuosia eteenpäin.
"Kirkosta eroamiset johtavat siihen, että kirkko vähentää sosiaalista työtään." Se kertoo karua kieltä kirkon prioriteeteista, eli siitä mikä kirkon mielestä on tärkeää. Kirkosta eroamiset eivät vaikuta käytännössä millään tavalla kirkon mahdollisuuksiin auttaa hädässä olevia. Ei ainakaan muutamaan vuosikymmeneen, ellei sitten aivan poikkeuksellista eroaaltoa tule. Kyllä kirkolla verotuloja ja omaisuutta ja omaisuustuloja, pääomatuloja on aivan riittämiin. Mutta onko tahtoa?
Kirkko vähentää, kun sillä ei ole varaa jatkaa.
Se ei silloin ole arvokysymys, tyhjästä on paha nyhjästä. Kuinka monta euroa sinä pystyt nyhjäsemään tyhjältä pankkitililtä? Monellako eurolla per päivä sinä tuet hädänalaisia? Vapaa-ajattelijat eivät kerää jäsenmaksuja toimintaansa, vaan tekevät kaiken tekemänsä rahatta?
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/12675F60BFDE56B8C22574B200239D6C/$file/2007 info medialle.pdf
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?OpenDocument&lang=FI
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/E27226C5F410E733C22572E5003C4A4E?OpenDocument&lang=FI
Kuten avauksessakin, katson tulevaisuuteen sitä ennakoiden enkä vain rieku tässä päivässä. Kas kun kirkosta eroaminen yleistyy, niin pian kirkon verotulot eivät riitä kattamaan menoja. Silloin kuluja ryhdytään maksamaan pääomaa realisoimalla. Siitä seuraa pääoman asteittainen hupeneminen nollaan. Nolla on tyhjä, josta ei nyhjästä, vaikka hyvää tahtoa olisi kuinka paljon. Vapaa-ajattelijatkaan, tuo uusi uljas eliitti, eivät toimi ilman rahaa? Ajattele sinäkin, jos vihamielisyyksissä suinkin pystyt!
Sitten tulevaisuudessa kirkko on tiensä päässä. Jos kerran porukka eroaa kirkosta, niin mitä itkemistä kirkon kaatumisessa on?
Kuka on itkenyt? Miksi sinä luet ihmisten kirjoituksista asioita, joita siellä ei ole? Minä luulen, että pieni lapsi sinussa itkee jotakin ...
"On siinä Jorikin ihmeissään vanhainkodin kiikkustuolissaan tai sairaalapedissään, kun yhteiskunnan rahat eivät riitä Jorin pissittämiseen vaan vaippaan pitää laskea ..."
Ev. lut. kirkkommeko on tähän asti vanhainkodin vaipat maksanut?
Ei varmaan, muuten niissä olisi risti seurakunnan mainoksena jommallakummalla puolella.
Kirkko lienee päättänyt, että jos joku saa kärsiä kirkon varojen vähenemisestä, niin se saa olla vähäosaiset. Arkkipiispan, piispojen ja pappien palkkoihin ei kosketa, eikä kirkon tuottaviin kiinteistö- ja maaomaisuussijoituksiin.
Kirkko on monessa paikassa korjaillut yhteiskunnan laiminlyöntejä...
On hassua puhu koko kirkon taloudesta yhdellä kertaa. Pieni syrjäalueen seurakunta ei hyödy siitä, jos ison kaupungin rikkaalla seurakunnalla on jotain sijoituksia. Kirkon yhteisistä rahastoista sama seurakunta ei voi saada kovin montaa vuotta avustusta.
Useimpien seurakuntien suurin kustannuserä ovat palkkakustannukset. Itsenäisellä seurakunnalla on pakko olla pappi, diakoni tai diakonissa ja kanttori. Ja kirkkoherranvirasto ja taloushallinto pitää hoitaa jollain tavalla, joko yksin tai yhdessä naapuriseurakunnan kanssa. Suntio ja haudankaivaja voivat olla tuntityöläisiä, jos seurakunnalla ei ole varaa maksaa kuukausipalkkaa.
Kun seurakunnan jäsenmäärä vähenee ja palkkakuluissa yritetään säästää, luultavasti eka säästökohde ovat päiväkerhot, ne ovat hyvin työvoimavaltaista toimintaa. Ja seuraavaksi menee nuorisotyöntekijä, veikkaan.
Voisiko jokin seurakunta säästää tilakustannuksissa? Joo, jotkut ovat myyneet pappiloita tai sivukylien rukoushuoneita tms. Leirikeskukset ovat kalliita, mutta useimmat seurakunnat haluavat järjestää joitain leirejä ja niitä leirikeskuksia on myös vaikea saada kaupaksi. Kirkkoja myydään vain poikkeustapauksissa.
kirkon oma asia järjestää rahojensa jakamisen eri seurakunnille. Miksi kirkko sitä ei tee niin että kaikki seurakunnat pärjäävät, sitä pitää kysyä kirkolta.
Kössönöm perehtyä kunnolla kirkon talouteen kun jatkuvasti kirjoitat siitä aivan puuta heinää :-)
"Se on kyllä kirkon oma asia järjestää rahojensa jakamisen eri seurakunnille. Miksi kirkko sitä ei tee niin että kaikki seurakunnat pärjäävät, sitä pitää kysyä kirkolta."
Samasta syystä kun on köyhiä ja rikkaita ihmisiä, köyhiä ja rikkaita kuntia ja köyhia ja rikkaita valtioita. Rikkaat haluavat pitää rikkautensa ja lait estävät köyhiä ottamasta itselleen rikaiden omaisuuutta.
että on köyhiä seurakuntia. Kirkko voi ihan vapaasti korjata tilanteen.
Mitä puutaheinää minä muka kirjoitan? Näinhän se on, että kirkolla on valtuudet tehdä rahoilla mitä haluaa ja jos se ei halua köyhien seurakuntien pärjäävän, niin sitten se ei tee asian korjaamiseksi mitään. Kuten ei nähtävästi teekään.
"Mitä sitä täällä valitetaan että on köyhiä seurakuntia. Kirkko voi ihan vapaasti korjata tilanteen."
Luulen, että valtiovalta puuttuisi asiaa, jos kirkon eläkerahastojen varoilla alettaisiin tukemaan Sallan seurakunnan lapsityötä.
Laske huviksesi kuinka paljon kirkolla on oikeasti käytettävissä vapaasti siirrettäviä varoja. Kirkon tiedot ovat julkisia, joten voit pyytää tarpeelliset tiedot seurakunnista, mutta varaudu 50 senttiä/sivu hintaan kopioista?
Asiat pitää tuntea kunnolla ennenkuin valittaa toisen toimivan väärin. Muuten miksi VA-liiton paikallisosastoilla on hyvin erilainen taloudellinen tilanne. Osan omaisuus on muutama euro osa omistaa asuntoja tai hautausmaita. Miksei ateistit ole veljiä keskenään?
voisihan siitä siirrellä jos halua olisi.
Viimeksi kai siirrettiin 300t€ tuonne Kauhajoelle, vaimikäsenytoli, mutta kai se tilinpäätöksessä kirjataan mainoskuluiksi.
"800 M€ likvidejä kassavaroja voisihan siitä siirrellä jos halua olisi."
Et vastanut, miksi VA-liiton paikallisyhdistykset eivät myy omaisuuttaan ja tasaa varoja kaikkien paikallisyhdistysten kesken. He voisivat tehdä sen, mutta kirkko ei voisi.
Sinulla on samanlainen suhtautuminen kirkon rikkauteen kuin uskovaisilla kuolleista nousemiseen: miksi pitäisi selvittää itsestään selvää asiaa.
voi tasata tulojaan. Onhan sillä vaikka minkälaista rakennustoimintaa ja osaketuloja.
Vapaa-ajattelijoiden tuloista en tiedä, mutta eipä ne yhdistykset ainakaan julkisuudessa ole valitelleet, toisin kuin kirkko, joka joka käänteessä itkee seurakuntiensa köyhyyttä.
VA paikallisyhdistykset että heidän pitäisi keskenään tasata hillot?
Sun logiikkas on tuttua Faktiota, kun kaveri putoaa heikkoihin jäihin, niin ratkaisumalli ongelmaan on hypätä sinne itsekin.
jakaa tulojaan miten haluaa? Mikä sen estää?
En ole kauheasti perehtynyt kirkon taloudenhoitoon, mutta ymmärtääkseni ns. kirkon varoista suurin osa on itsenäisten seurakuntien tai seurakuntayhtymien varoja. Ne maksavat jonkin osan tuloistaan kirkon keskusrahastoon, mutta periaatteessa jokaisen seurakunnan pitäisi pärjätä omillaan.
Keskusrahastosta kustannetaan sitten kirkon yhteisiä menoja kuten kirkon keskushallinnon ja tuomiokapitulien menot. Ja seurakunnille voidaan antaa jotain avustuksia esim. kirkon korjaamiseen tai kriisityöhön (Tuusula/Jokela ja Kauhajoki) tai muihin erityiskohteisiin.
Jotain lakipykäliä pitäisi varmaan muuttaa, jos haluttaisiin, että keskusrahastosta voitaisiin auttaa kaikkia köyhiä seurakuntia. Isojen kaupunkien rikkaammat seurakunnat eivät ainakaan ilahtuisi kirkollisveron noususta.
Eläkerahastot ovat ilmeisesti melko isot, koska eläkkeelle jääviä työntekijöitä on paljon. Niitä rahastoja ei ymmärtääkseni voi minkään lain mukaan käyttää köyhien seurakuntien auttamiseen.
miten se rahansa jakaa. Jos muuttavat sääntöjään, niin ei se muille kuulu.
Suomen laki ei rajoita kirkon toimintaa.
"Suomen laki ei rajoita kirkon toimintaa."
:-)
Suomen laki rajoittaa kirkon taloutta?
Kirjoitit " Suomen laki rajoittaa kirkon taloutta?"
Samalla tavalla valtiovalta rajoittaa kirkon toimintaa kuin kaikkien muidenkin yhteisöjen toimintaa.. Laki rajoittaa keinoja hankkia varoja (kuten hautapaikka pitää myydä kirkkoon kuulumattomille samaa hintaan kuin seurakunnan jäsenille) ja määrää leijonanosan kuluista. Kirkon pitää palkata jokaiseen seurakuntaan pappi, kanttori ja diakoni. Yleensä seurakunnissa on myös talouspäällikkö, suntio, konttoristi … ja ateistitkin haluavat valmiiksi kaivetun haudan. Työntekijöille on lain mukaan maksettava palkka ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Kuinka kukaan kirjoitustaitoinen voi olla niin tyhmä, ettei tiedä, että meillä on laaja ja monimutkainen lainsäädäntö, joka koskee myös kirkkoa.
Kirkolla on paljon varoja erilaisissa rahastoissa. Testamenttilahjoituksina saaduilla varoilla pitää toteuttaa vainajan toivomus. Hautaustoimen kuluja varten on monessa seurakunnassa rahasto, mutta niiden varat pitää käyttää hautausmaiden hoitamiseen. Seurakuntien omaisuudenhoidosta on tarkat säännökset, jotta kirkon varoille ei kävisi kuten entisissä sosialistimaissa, jossa ateistisen koulutuksen saaneet varastivat yhteisen omaisuuden
Rahastoista keskeisimmät määräykset löytyvät laista evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista ja Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki.
Laki evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista 25.2.1966/106
"13 § (13.12.2001/1248)
Varojen hankkimiseksi seurakunnan talousarvioon otettujen menojen suorittamiseen on, jolleivät seurakunnan varsinaiset tulot ja käytettäviksi otetut pääomat riitä, määrättävä kannettavaksi kirkollisvero, jonka suorittamiseen ottavat osaa kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen mukaan kaikki, joiden maksettavaksi on pantu kunnallisveroa, ei kuitenkaan henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, eikä muu uskonnollinen yhdyskunta ja sen seurakunta.
13 a § (23.12.1982/1009)
Seurakunnalla on oltava veroäyrin hinnan vakaana pitämistä sekä seurakunnan maksuvalmiuden turvaamista varten verontasausrahasto.
Verontasausrahasto on kartutettava niin suureksi, että se vastaa vähintään 0,25 penniä kutakin sellaista veroäyriä kohti, jonka perusteella seurakunta on edellisenä vuonna maksuunpannut kirkollisveroa. Vähimmäismäärä voi olla tätä pienempi, jos veroäyrin hinnan vakaana pitäminen tai seurakunnan maksuvalmiuden ylläpitäminen sitä edellyttää.
Jollei rahasto ole saavuttanut 2 momentissa säädettyä vähimmäismäärää tai se on vähentynyt sitä pienemmäksi, on rahaston kartuttamiseksi otettava talousarvioon vuosittain määräraha, joka on vähintään kaksi ja enintään kymmenen prosenttia edellisenä vuonna maksuunpantujen verojen määrästä, kunnes säädetty määrä saavutetaan. Lisäksi rahastoon voidaan siirtää edellisen vuoden rahoitussäästö.
Verontasausrahaston varojen käytöstä päättää kirkkovaltuusto.
14 §
Seurakunnalla tulee olla pääomarahasto, jollei tuomiokapituli ole myöntänyt sen perustamisesta vapautusta.
Tämän lisäksi seurakunnalla voi olla muitakin rahastoja, joita kartutetaan, käytetään ja hoidetaan niin kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
15 §
Pääomarahastoon on pantava kiinteän omaisuuden luovutuksesta kertyvät varat ja lakkautetun kirkonrakennusrahaston pääoma. (11.12.1987/1005)
Pääomarahasto on kartutettava niin suureksi, että se vastaa vähintään 0,25 penniä kutakin sellaista veroäyriä kohti, jonka perusteella seurakunta on edellisenä vuonna maksuunpannut kirkollisveroa. (23.12.1982/1009)
Jollei rahasto ole saavuttanut 2 momentissa säädettyä vähimmäismäärää tai jos se on vähentynyt sanottua määrää pienemmäksi, on rahaston kartuttamiseksi, kunnes säädetty määrä saavutetaan, vuosittain otettava talousarvioon määräraha, joka vastaa 1–5 prosenttia edellisenä vuonna maksuunpantujen verojen määrästä.
16 §
Pääomarahaston varoja saa käyttää kirkon, kellotapulin, seurakuntatalon ja siunauskappelin rakentamiseen, hautausmaan perustamiseen, muun seurakunnalle tarpeellisen kiinteän omaisuuden ja huonetilojen, urkujen sekä kirkon lämmitys- ja valaistuslaitteiden hankkimiseen sekä muihin sellaisiin suurehkoja varoja vaativiin seurakunnan menoihin. Jos seurakunnan varsinaiset tulot eivät riitä, pääomarahaston varoja voidaan käyttää myös rakennusten korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin sekä seurakunnan metsien perusparannuksista ja hoidosta aiheutuviin menoihin. (27.4.1990/393)
Pääomarahaston varojen käytöstä päättää kirkkovaltuusto. Jos päätöksestä johtuu rahaston 15 §:n 2 momentissa, säädetyn vähimmäismäärän alittaminen tai se koskee rahaston varojen käyttämistä, kun rahasto on sanottua vähimmäismäärää pienempi, on päätös alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi.
Kirkkohallituksen suostumuksella rahastoa voidaan käyttää myös muihin kuin 1 momentissa mainittuihin menoihin. Edellytyksenä tässä tarkoitetulle rahaston käytölle on kuitenkin, että rahastoon edelleen jää 15 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäismäärä. (23.12.1982/1009)"
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki 18.4.2008/261
" 25 §
Eläkerahasto
«Kirkon» keskusrahaston eläkerahaston tehtävänä on tasoittaa «Kirkon» keskusrahastolle eri vuosina kannettavan eläkemaksun määrää sekä turvata eläkkeiden rahoitus tulevaisuudessa.
Eläkerahastoon siirretään vuosittain se osa työnantajilta ja työntekijöiltä perityistä eläkemaksuista ja muista tuotoista, joita ei käytetä eläkkeiden maksuun ja muihin eläketoiminnan kuluihin. Eläketoiminnan kuluihin kuuluviksi luetaan myös vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) 1 §:n 1 momentin nojalla määrätty valvontamaksu, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 16 §:n mukainen oikeushallintomaksu sekä Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 5 §:n mukainen kustannusosuus ja toimintokohtainen palvelumaksu.
Eläkerahaston varojen sijoitustoiminnasta vastaavat kirkkohallitus ja «Kirkon» keskusrahaston eläkerahaston johtokunta siten kuin siitä erikseen säädetään ja määrätään. Eläkerahaston sijoitustoimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto."
Kirkon taloudesta hyvän yleiskuvan saa kirkon uudesta nelivuotiskertomuksesta "Monikasvoinen kirkko". Siinä on oma luku talousasioista, selostus sekä seurakuntien että kirkon keskusrahaston taloudesta vuosilta 2003-2007. Kiintoisia yksityiskohtia.
Eläkerahaston markkina-arvo oli vuoden 2007 lopussa 792 milj. € (e.m. teos, s.365).
Vuoden 2006 toimintakertomus on julkaistu. Tietääkseni seuraava ei ole netissä
http://kappeli.evl.fi/KKHAsha.nsf/7b71ae23c1dcb5bcc22572980062dd0b/ccff93bcaa9ce18ec225714f0023cec7/$FILE/Toimintakertomus 2006.pdf