Tuet ja kuluttajan valinnat

Eilen käytiin vilkasta keskustelua maatalouden tukipolitiikasta. Siinä kuitenkin mielestäni sotkettiin hiukan asioita keskenään, hoten on paikallaan, että omalta kohdin yritän selventää asian eri puolia.

Otin itse esille sen, että kuluttajat voisivat protestoida aktiivisemmin maatalouden tukipolitiikkaa eli kuluttajien ja veronmaksajien kustannuksella tapahtuvaa politiikkaa vastaan. Tehokkain tapa on esittää vastalauseensa rahalla eli kuluttajavalinnoilla. Tämä liittyi sitten siihen, että palstalla oli muiden kuin minun toimesta aiemmin esitetty tanskalaisen kinkun ostamista kotimaisen sijaan. Minä taas havaitsin, että tässähän olisi todellinen mahdollisuus hieman vaikuttaa maatalouspolitiikkaan juuri kuluttajavalinnoilla.

Kun kuluttaja siis valitsee joidenkin muiden maiden kansalaisten verovaroilla tukemaa sianlihaa kotimaisen sijaan, tämän seurauksena kotimaisen sianlihan kysyntä vähenee. Näinhän on tämän tuotteen osalta myös käynytkin. Tästä taas seuraa vaikeuksia sianlihantuottajille ja paineita vaatia lisää tukea tulotason säilyttämiseksi. Tällä mekanismillä päästään lopulta tilanteeseen, missä koko sianlihatuotanto on 100-prosenttisesti tuettu, mutta varsinainen tuote jää myymättä. Tällä tavoinhan on paljossa jo käynytkin sokerijuurikkaan osalta.

Vastaavanlainen tilanne syntyi myös Ruotsissa kananmunien osalta. Siellä enemmän tuettu suomalainen tuotanto ajoi ruotsalaisten edelle kilpailussa, jolloin ruotsalaisten munat jäivät ostajia vaille.

Tämä on juuri tukijärjestelmän yksi suurimmista järjettömyyksistä. Tuetaan jotain tuotantoa, vaikka sen aikaansaamat tuotteet eivät menisi edes kaupaksi. Ja se etteivät ne mene kaupaksi, on taas lisäperuste tukemiselle. Kuluttajat voisivat edesauttaa tällaisen järjettömyyden esilletuloa tietoisilla kuluttajavalinnoilla. Tässä mielessä halvemman ulkomaisen sianlihan valinta on hyvä kuluttajapoliittinen ratkaisu. Kuluttajat ajavat tässä vain omaa etuaan, kun mikään poliittinen taho ei oikein ole siihen halukas.

Kuluttajavalinnat voisivat ennen pitkää johtaa siihen, että tukijärjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Toistuvat maatalouspolitiikan terveystarkastukset ja neuvottelut johtuvat paljossa siitä, että suunnitelmatalouden hallinta on horjunut. Tuet yhtäällä voivat aiheuttaa vaikeuksia toisaalla ja sitten pitää yrittää tehdä korjausoperaatioita. Tämä taas aiheuttaa pysyvän ennustettavuuden puutteen ja epävarmuuden alalla.

Eräät halusivat sitten sotkea tähän keskusteluun kuluttajien eettiset ja ekologiset valinnat. Tämä on sinänsä tärkeä asia, mutta kinnitti huomion väärään asiaan siinä yhteydessä. Se lienee ollut tarkoituskin.

Tässä kohdin voikin kysyä, miten maatalouden tukipolitiikka muka parantaisi kuluttajien mahdollisuuksia tehdä eettisiä ja ekologisia valintoja. Minun mielestäni ei mitenkään. Päinvastoin tukipolitiikka nimenomaan vaikeuttaa sellaisten valintojen tekemistä, koska kaikki huomio kiinnitetään yrittäjien tulotasoon eikä näihin valintoihin. Tämä koskee yhtälailla tansakalaista sianlihan tuotantoa kuin norjalaista lohen kasvatusta. Tukipolitiikan varjolla näistä asioista halutaan vaieta, koska omakin pesä voi olla suttuinen.

Jos kaikkea huomiota ei kohdistettaisi maatalouden ja muun elinkeinon (kalanviljelyn) tukemiseen, esiin voitaisiin paremmin nostaa tuotannon eettiset ja ekologiset aspektit. Niille olisi silloin tilaa ja kilpailua voitaisiin käydä niiden avulla. Valtiot voisivat myös silloin paremmin asettaa tuontikieltoon sellaisia tuotteita, jotka vaarantavat selvästi ekologisen tasapainon tai ovat epäeettisesti tuotettuja.

Maatalouden tukipolitiikan vastustamiseen on siis useampia syitä. Yhtäältä kyse on veronmaksajien ja kuluttajien maksattamisesta ja toisaalta tukipolitiikan huonoista ekologisista ja eettisistä seurannaisvaikutuksista. Sen vuoksi tuntuu hieman omituiselta, että jotkut pyrkivät tyrmäämään ajatuksen tukipolitiikan horjuttamiselta yhdestä näkökulmasta väittäen sen olevan ristiriidassa toisen näkökulman kanssa. Kuitenkin näissä on selkeä yhteinen tavoite: maataloustukipolitiikka aiheuttaa ongelmia kummassakin suunnassa ja siksi sitä kannattaa vastustaa.

Joku pahoitti taas keskustelussa mielensä siitä, että v-uilen muka toisten elannon kustannuksella. Jos jonkun elanto tarkoittaa tosiaan samaa kuin veronmaksajien ja kuluttajien uhrimielen varassa eläminen, myönnäm v-uilleeni. Ja ansaitusti. Ikään kuin veronmkasajilla ja kuluttajilla ei olisi mitään sananvalantaa rahojensa suhteen. Tällä perusteella Oivakin on halunnut minua estää ottamasta tukipolitiikan asioita esille. Kepulaisten mielestä ne eivät muka kuulu systeemin rahoittajille, vaan ainostaan saajilla on riittävä asiantuntemus lausua niistä jotakin.

92

1661

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minä vaan

      Kommenton jo eilen vastaava asiaa, mutta toisto ei haitanne mitään.

      On hyvä muistaa ketkä ovat kinkkuja hinnoittelemssa: S-ryhmän ja Keskon päivittäistavarakaupan keskusjohdon talousmiehet. Heille merkitsee kaikkea vain kustannustehokkuus; ei hintakilpailua varten, vaan tuottojen maksimoitia varten. Kaupan harvat ketjut kilpailevat kustannustehokkuudella maksimoidkseen voittonsa, mutta eivät hinnalla. Kustannuksia nämä saavat alas myös kiristämällä tavarantoimittajien myyntihinnan täysin kannattamattomalle tasolle.

      Kannattaa katsoa, onko kinkkujen hinnoilla suurtakaan eroa eri ketjuissa. Luulisin, että tanskalaistn hinnat ovat aika samoissa. Niin vastaavasti myös suomalaisten kinkkujen hinnat eivät juuri muutu ketjusta toiseen siirryttäessä..

      Se, että molempia myydään rinnan, tanskalaisia halvemmalla kuin suomalaisia, on pelkkää kaupan hintapolitiikkaa ja katetuoton maksimointia.

      Molemman maalaisista kinkuist peritään "markkinahinta", eli niin kova hinta, mikä uskotaan kuluttajalta ikinä heltiävän. Kotimainen on kalliimpaa vain siksi, ettei tanskalainen muuten menisi ollenkaan kaupaksi, jos se olisi samanhintaista. Sen verran isänmaallinen suomalainen aina on, että kahdesta samanhintaisesta valitsee kotimaisen.

      Tällaisella kaksijakoisella hintapolitiikalla keskusjohdetut ketjut tarjoavat kuluttajalle valikoimaa, "vaihtoehtoja", mutta eivät kuitenkaan kilpaile keskenään aidosti hinnoilla, vaan rahastavat kuluttajalta niin korkean hinnan kuin suinkin kehtaavat, koska uusien kauppakeskusten ja ideaparkkien rakennusprojekteja varten tarvitaan miljoonatolkulla pätäkkää eikä muuta maksumiestä ole kuin hölmö kuluttaja.

      Suomalaista kuluttajaa siis vedätetään raskaasti, viedään kuin pässiä narussa sen varjolla, että lihateollisuudella maksatetaan kaupan ketjujen hintamainokset ja pannaan kuluttajaparka uskomaan, että isolla painettu hinta on muka edullisempi kuin normaali hinta.

      On hyvin surkeaa, ettei kansa ymmärrä mitään markkinataloudesta, kun sitä voi näin raskaasti kusettaa vuodesta toiseen. Hyvä, että kilpiluasiamiehen virasto on vihdoinkin tutkimassa kaupan keskusliikkeiden liian hallitsevaa kilpailuasemaa. Toivotaan vaan, ettei tutkimus hautaudu tärkeämpien töiden alle.

      • En eilen kommentoinut kirjoitustasi, koska olemme tässä asiassa nähdäkseni jokseenkin samaa mieltä. Kaupan keskittyminen on yksi asia ja maataloustukien järjettömyys toinen. Toki niillä on myös kytkentänsä.


      • MPP ja Jäbä

        Molemmat ovat koklippejä ja MPP enemmän vasemmalta kuin Jäbä.

        Ukot ovat jo osittain dementoituneita ja horisevat samoja asioita päivästä päivään. Ovat muka politiikan asiantuntijoita, mutta eivät ymmärrä enempää kuin sika lusikasta. Luulevat ja valehtelevat kilpaa. Näille ukoille pitäisi keksiä oma osasto, jossa voisivat leikkiä. Heillähän on oma leikkikalu housussa. Molemmat ovat kovin ikästyttäviä ja vanhanaikaisia tyyppejä. Voisivat menna mummoja työntelemään vanhainkoteihin.


      • osmium
        MPP ja Jäbä kirjoitti:

        Molemmat ovat koklippejä ja MPP enemmän vasemmalta kuin Jäbä.

        Ukot ovat jo osittain dementoituneita ja horisevat samoja asioita päivästä päivään. Ovat muka politiikan asiantuntijoita, mutta eivät ymmärrä enempää kuin sika lusikasta. Luulevat ja valehtelevat kilpaa. Näille ukoille pitäisi keksiä oma osasto, jossa voisivat leikkiä. Heillähän on oma leikkikalu housussa. Molemmat ovat kovin ikästyttäviä ja vanhanaikaisia tyyppejä. Voisivat menna mummoja työntelemään vanhainkoteihin.

        todellista kepulaista asiantuntiaa, korkea tietotasosi ja hyvä kirjoitustapasi tulee loistavasti esille, olet aivan Sonnimiehen ja kumppaneiden tasoa.

        Kirjoituksessasi ei ollut sanaakaan alottajan aiheesta!

        Eikö ole valmiuksia asialliseen keskusteluun? Henkilökohtaista ja hänkilöihin menevää ala-arvoista jutustelua.

        Se, että änkyrälehdet valehtelevat ja kertovat puolitotuuksia, ei teen niistä asioista totta vaikka niitä päivästä toiseen toistetaan


      • Minä vaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        En eilen kommentoinut kirjoitustasi, koska olemme tässä asiassa nähdäkseni jokseenkin samaa mieltä. Kaupan keskittyminen on yksi asia ja maataloustukien järjettömyys toinen. Toki niillä on myös kytkentänsä.

        Kuluttajan kannalta ikävin kytkentä on siinä, ettei maataloustuki hyödytä maataloustuottajaa eikä juuri elintarviketeollisuuttakaan, kun kaupan vahva markkina-asema saa aikaan, että halvan raaka-aineen hyöty imetään kaupan keskusliikkeiden suureellisiin uusien kauppakeskusten tarpeettomiin rakennusprojekteihin.

        Tässä massa ei tarvita yhtään myymäläneliötä lisää, kun väkiluku ei kasva, mutta siitä huolimatta keskusliikkeet korvaavat lähimyymälöitään kauppakeskusten hypermarketeilla, koska isommat yksiköt takaavat kaupalle suurimmat voitot.

        Olet varmaan seurannut viimeaikaisia uutisia siitä, miten elintarvukkeiden hinnat ovat alentuneet muualla Euroopassa, mutta ei Suomessa. Uutiset kertovat myös, mten maataloustuottajat taistelevat tappiuoidensa ja kannattamattoman elinkeinonsa kanssa, kun tukia ei tule niin paljoa, että kannattavuus turvattaisi, kun tuotannsta saatava hinta ei nouse. Samaan aikaan kauppa tahkoaa komeita taseita ja suuria voittoja.

        Maataloustuen ja elintarvikekaupan kartellirakenteen suhteessa on niin paljon mätää, että ihmettelen suuresti keskustan saamattomuutta asian korjaamisessa.


      • Olet tunnettu valehtelija
        osmium kirjoitti:

        todellista kepulaista asiantuntiaa, korkea tietotasosi ja hyvä kirjoitustapasi tulee loistavasti esille, olet aivan Sonnimiehen ja kumppaneiden tasoa.

        Kirjoituksessasi ei ollut sanaakaan alottajan aiheesta!

        Eikö ole valmiuksia asialliseen keskusteluun? Henkilökohtaista ja hänkilöihin menevää ala-arvoista jutustelua.

        Se, että änkyrälehdet valehtelevat ja kertovat puolitotuuksia, ei teen niistä asioista totta vaikka niitä päivästä toiseen toistetaan

        ja paskanpuhuja punikkirotta.


      • kytkykauppaa
        Minä vaan kirjoitti:

        Kuluttajan kannalta ikävin kytkentä on siinä, ettei maataloustuki hyödytä maataloustuottajaa eikä juuri elintarviketeollisuuttakaan, kun kaupan vahva markkina-asema saa aikaan, että halvan raaka-aineen hyöty imetään kaupan keskusliikkeiden suureellisiin uusien kauppakeskusten tarpeettomiin rakennusprojekteihin.

        Tässä massa ei tarvita yhtään myymäläneliötä lisää, kun väkiluku ei kasva, mutta siitä huolimatta keskusliikkeet korvaavat lähimyymälöitään kauppakeskusten hypermarketeilla, koska isommat yksiköt takaavat kaupalle suurimmat voitot.

        Olet varmaan seurannut viimeaikaisia uutisia siitä, miten elintarvukkeiden hinnat ovat alentuneet muualla Euroopassa, mutta ei Suomessa. Uutiset kertovat myös, mten maataloustuottajat taistelevat tappiuoidensa ja kannattamattoman elinkeinonsa kanssa, kun tukia ei tule niin paljoa, että kannattavuus turvattaisi, kun tuotannsta saatava hinta ei nouse. Samaan aikaan kauppa tahkoaa komeita taseita ja suuria voittoja.

        Maataloustuen ja elintarvikekaupan kartellirakenteen suhteessa on niin paljon mätää, että ihmettelen suuresti keskustan saamattomuutta asian korjaamisessa.

        Kaavoja ostetaan, että kauppa kannattaisi.


    • kananmuna...

      siis kepulaisen logiikan mukaan;-) OLet harvinaisen oikeassa ja harvoja joka ymmärtää
      tämän asian kokonaisuutena. Ensimmäinen todellinen parannus olisi se, että kansalliset tuet poistettaisiin jokaisessa Eu´maassa ja eurooppassa oltaisiin silloin samalla viivalla, samoilla markkinoilla. Toisaalta olisiko jo aika hyväksyä sama asia kuin teollisuudessa, että kilpailukykyä pitäisi kehittää?

    • Kokoomuksen riistäjät

      Taantuma on markkinatalouden ja ahneiden kokoomusveijareiden syytä. Kokoomus on saatava oppositioon ja pian. Jakelevat vain rahoja jo rikkaille kokoomuslaisille pampuille.

    • "Paalipidevinkki"

      Tyhjänpäiväistä vittuilua,kuten tavallista...
      eli aina, kun voit potkaista maajussia, niin siitä vaan...
      Mikä mättää, ettet ota potkittavaksesi esim. opettajia tai vaikkapa sairaanhoitajia...hehän sitä vasta "tuettuja" ovatkin.

      Ei taida olla yhtä mediaseksikästä, kuin maajussin monottaminen....
      ooonhan se...ooon toki raukkamaisempaa potkia suurimmalta osalta naisvaltaisia "aloja", kuin "polleita" maajusseja...

      Tässä on minun "veikkaukseni"...viidestä kymmeneen vuoteen eteenpäin ruoan hinta tulee nousemaan kaupassa 30-40%, ja viimeaikaisten kokemusten perusteella meille maajusseille n.10-30%, eli myös tulevaisuudessa kuluttajat joutuvat tukemaan ruoan tuotantoa, että sen hinta pysyisi edes jonkinlaisissa aisoissa.

    • kaupan kassalla

      Tukipolitiikalla ei tehdä eettisiä valintoja, tuskin sitä on kukaan väittänytkään, valinnat tekee kuluttaja ostaessaan tuotteita.

      Tyypillinen epä-eettinen valinta on Espanjalaiset tomatit, joiden tuottaminen perustuu ihmisten riistoon ja huonoon kohteluun lähtömaassa.
      Kenenkään ihmisarvoa kunnioittavan ei tule hyväksyä tällaista menettelyä ainoastaan siksi, että hinta on halpa, päin vastoin tällainen ostaja on halpamainen.

      • Tukipolitiikalla tehdään ihan varmasti myös eettisiä valintoja. Tukipolitiikan logiikkahan suosii suuria tehomaatalouksia, minkä seurauksena esim. eläimiä käsitellään herkemmin tuotantotavaroina eikä elävinä olentoina. Tästähän juuri on ollut seurauksena se, että tuotantoeläinten huonosta kohtelusta on meilläkin käyty keskustelua.

        Espanjalainen tomaatti on epäeettinen ja epäekologinen valinta. Olen tästä samaa mieltä. Espanjalaisen tomaatin viljemallin on mahdollistanut nimenomaan maatalouden tukipolitiikka. Siinä haetaan vaan lisää tuotavuutta käyttämällä afrikkalaista laitonta halpatyövoimaa. Tosin asia on kyllä niin, että nämä ihmiset hakeutuvat Espanjaan omasta halustaan, koska olot omassa maassa ovat vielä paljon kurjemmat. Se miksi ne ovat siellä kurjemmat, selittyy puolestaan osaksi kehittyneiden maiden tukimaatalouspolitiikalla, jonka yhtenä tarkoituksena on tappaa kehitysmaiden suunnasta tuleva kilpailu. Tämä esimerkkisi kertoo ennen muuta siitä, että kehittyneiden maatalousmaiden tukipolitiikan tukeminen on epäeettinen valinta. Tällaisen politiikan tukija on halpamainen.

        Kun tomaateista tuli puhe, suomalainen talvitomaatti on puolestaan oikein hyvä esimerkki epäekologisesta valinnasta. Sen tuottamiseen käytetään jopa enemmän energiaa kuin lentorahdilla Espanjasta tuotuihin tomaatteihin. Tätä epäekologista tuotantoa me tuemme. Onko se mielestäsi eettisesti kestävää?


      • Totuus.
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tukipolitiikalla tehdään ihan varmasti myös eettisiä valintoja. Tukipolitiikan logiikkahan suosii suuria tehomaatalouksia, minkä seurauksena esim. eläimiä käsitellään herkemmin tuotantotavaroina eikä elävinä olentoina. Tästähän juuri on ollut seurauksena se, että tuotantoeläinten huonosta kohtelusta on meilläkin käyty keskustelua.

        Espanjalainen tomaatti on epäeettinen ja epäekologinen valinta. Olen tästä samaa mieltä. Espanjalaisen tomaatin viljemallin on mahdollistanut nimenomaan maatalouden tukipolitiikka. Siinä haetaan vaan lisää tuotavuutta käyttämällä afrikkalaista laitonta halpatyövoimaa. Tosin asia on kyllä niin, että nämä ihmiset hakeutuvat Espanjaan omasta halustaan, koska olot omassa maassa ovat vielä paljon kurjemmat. Se miksi ne ovat siellä kurjemmat, selittyy puolestaan osaksi kehittyneiden maiden tukimaatalouspolitiikalla, jonka yhtenä tarkoituksena on tappaa kehitysmaiden suunnasta tuleva kilpailu. Tämä esimerkkisi kertoo ennen muuta siitä, että kehittyneiden maatalousmaiden tukipolitiikan tukeminen on epäeettinen valinta. Tällaisen politiikan tukija on halpamainen.

        Kun tomaateista tuli puhe, suomalainen talvitomaatti on puolestaan oikein hyvä esimerkki epäekologisesta valinnasta. Sen tuottamiseen käytetään jopa enemmän energiaa kuin lentorahdilla Espanjasta tuotuihin tomaatteihin. Tätä epäekologista tuotantoa me tuemme. Onko se mielestäsi eettisesti kestävää?

        ..kaupassa (Lidl) esim. tomaattien hintoja ja siinä tiskillä oli vierekkäin kotimaista ja Espanjalaista tomaattia kotimainen oli kolme kertaa kalliimpaa mutta ostin siitä huolimatta niitä kun olivat paremman näköisiäkin mausta en tiedä kun en Espanjalaisia ostanut mutta ainakin epäilen ostaa ulkomaisia juuri maun ja egoligian perusteella.

        Lidl pitää panna boikottiin noiden asioiden vuoksi.


      • Minä vaan

        Kuluttaja valitsee kaupan kassalla vain niistä vaihtoehdoista, joita kaupan ketjujen sisäänostajat kaupan hyllylle ovat kelpuuttaneet.

        Eettiset valinnat tehdään siis S-ryhmän ja Keskon eri ketjujen osto-osastoilla.

        Siksi marketeista ei saa mm. suomalaisten kalastajien pyytämää kalaa, ei luomua, ei lähiruokaa eikä pienten kotimaisten elintarvikejalostajien tuotteita.

        Nämä joudutaan myymään suoramyyntinä tuottajan omilta tiloilta, tai toreilta ja kauppahalleista, koska kaupan ketjut eivät noita tuotteita valikoimiinsa ota.

        Eettisiä valintona ei siis tee kuluttaja kaupan kassalla, vaan kaupan ketjujen johto määritellessään, mitä kaupoissa yleensä myydään.


    • Köyhälla on toista

      Tuomarit ja johtajat ovat tämän maan riistäneet taantumaan.

    • Kansa saa kärsiä

      Tuomarit vetävät kohtuuttomat korvaukset. Ovat ansiottomasti saaneet riistettyä kovat palkat yhteiskunnalta.

      • joilla on....

        samat motiivit kuin kettu-tytöillä?


      • Yhteiskunnan palkkaamien tuomarien palkkataso on ihan kohtuullinen. Valtiovallan ongelma lienee tässä kohdin lähinnä siinä, että pätevin porukka valikoituu yksityiselle sektorille, missä palkkataso on paljon korkeampi. Yksityisellä sektorilla lakimiehet voivat saada todellisia ökypalkkoja. Minusta tuntuu, että sillä puolella maksetaan kyllä kohtuuttoman korkeita palkkoja sillä alalla. Toisaalta niistä maksetut verotkin ovat sitten korkeampia, joten kyllä yhteiskunta saa huomattavan paljon hyötyä lakimieskoulutuksesta. Tämä sinulta varmaan jäi tässä yhtälössä huomaamatta.


      • verot ylös
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Yhteiskunnan palkkaamien tuomarien palkkataso on ihan kohtuullinen. Valtiovallan ongelma lienee tässä kohdin lähinnä siinä, että pätevin porukka valikoituu yksityiselle sektorille, missä palkkataso on paljon korkeampi. Yksityisellä sektorilla lakimiehet voivat saada todellisia ökypalkkoja. Minusta tuntuu, että sillä puolella maksetaan kyllä kohtuuttoman korkeita palkkoja sillä alalla. Toisaalta niistä maksetut verotkin ovat sitten korkeampia, joten kyllä yhteiskunta saa huomattavan paljon hyötyä lakimieskoulutuksesta. Tämä sinulta varmaan jäi tässä yhtälössä huomaamatta.

        Kuten olet niin moneen kertaan vaatinut, juuri nuo juristien korkeat palkat pitää saada vielä paljon kovemman verotuksen kohteeksi. Ja estää näiden ketkujen kikkailu pääomatuloilla


      • verot ylös kirjoitti:

        Kuten olet niin moneen kertaan vaatinut, juuri nuo juristien korkeat palkat pitää saada vielä paljon kovemman verotuksen kohteeksi. Ja estää näiden ketkujen kikkailu pääomatuloilla

        Tästä emme ole eri mieltä.


    • ekologi...

      Sanoppas miksi suomalainen kuluttajan ei tulisi ostaa täällä tuotettua ja täkäläiset tuet saanutta sianlihaa, vaan hänen tulisi ostaa tanskalaista siellä vielä rankemmin tuettua lihaa? Samainen EU sielläkin säääntelee tukia, mutta kun siellä on saatu aikaan järjestelmä jossa jalostajille maksetaan vientitukea, voi tanskalaiset dumpata lihaa polkuhinnalla tännekin.

      Jos tukipolitiikkaa vastaan halutaan protestoida , eikös silloin tulisi ostaa sianlihaa vaikkapa Venäjältä jossa tuet ovat pieniä jos niitä on ollenkaan.

      Eettisten ja ekologisten kysymysten esillä olo näyttää sitten tukipolitiikan kääntöpuolen, sen mihin tulematon maataloustuotanto johtaisi. Sademetsien hvitykseen, kehitysmaiden riistämiseen jne. Myös tuetussa tuotannossa on paljon eettisiä ongelmia, kuten se että Tanska joutuu tuomaan suurimman osan sikojen sa rehusta ulkoa, paljon myö skehitysmaissa tuotettua soijaa ja maissia joka tulisi käyttää näiden köyhien maiden aliravittujen kansalaisten ravinnoksi, ei markkinoille suurillal tuille dumpattavien sikojen rehuksi.

      Norjalaisen kalankasvatusteollisuuden ongelmat, ravinnepäästöt ja luonnonkalakantoihin tarttuvat taudit sekä niiden perimän heikentäminen, eivät nekään ole pikku juttu joka voidaan noin vain ohittaa.

      Ruokatuotanto pitää nähdä kokonaisuutena, kestävän kehityksen kriteerit täyttävänä, ekologisesti ja eettisesti kestävänä. Tanskalainen lihantuotanto on siinä ja siinä, brasilialainen jo selkeästi epäeettistä, eikä norjalainen kalakaan läpäise kriittisen kuluttajan valintaseulaa.

      Kotimaisesta tulipolitiikasta ja tuotannosta meillä on kuitenkin selkeä käsitys joten tietämättömyydestä johtuvat virhevalinnat, tai epäeeettisen tuotteen hinnalla houkuttelu, on helpompi havaita.

    • Olisin iloinen

      enkä kateellinen jos sitä sinulle annettaisin.

    • eettinen keko

      "Maatalouden tukipolitiikan vastustamiseen on siis useampia syitä. Yhtäältä kyse on veronmaksajien ja kuluttajien maksattamisesta ja toisaalta tukipolitiikan huonoista ekologisista ja eettisistä seurannaisvaikutuksista."

      Lähdetään nyt aluksi siitä liikkeelle, että loppukuluttaja viime kädessä maksaa kaiken. Tuilla on haluttu helpottaa vähempiosaisten taakkaa ja näin mahdollistaa myös heidän jokapäiväinen ateriansa. Tämä on se tukien punainen lanka.

      Maataloustuet on paras ja tehokkain tapa ohjata tuotantoa, niin määrällisesti kuin ekologisesti.
      Määrällinen ohjaus tapahtuu tuotantokattojen asettamisella, jolloin ylimenevälle osalle ei tukia makseta.

      Tukipolitiikan avulla on luotu maahamme korkeat eettiset toimintatavat, jotka hakee vertaistaan mistä päin maailmaa tahansa.
      Kotieläintuotannolle on luotu tiukat normistot ja teuraseläinten kuljetuksissa olemme tiukimmin säännelty maa EU:n alueella.

      Suomessa ei myöskään käytetä riistoon perustuvaa työvoimaa maataloudessa.
      Muualta EU:n alueelta kantautuu tämän tästä tietoja mitä eriskummallisemmista tapahtumista kotieläintuotannossa tai jatkojalostuksessa.
      Milloin on syotetty naudoille toisia eläimiä, tosin jo kuolleita, hormooneista puhumattakaan. Hanhien pakkosyöttö on yleistä eläinten kidutusta Kaski-Euroopassa.
      Oman osansa eettisyyteen tunnusmerkkeihin vaatii myös erilaiset elintarvikeskandaalit, joista viimeisimmät suuren luokan uutiset olivat pilaantuneen juuston uudelleen käsittely.

      Tarkasteltuna kaikkia edellä mainittuja näkökohtia, maassamme on erittäin eettinen ja ekologinen maatalous ja elintarviketuotanto.

      • Tosi on.

        ..kun kerrot hyvin tiivistäen ei tuohon ole mitää lisättävää katsotaan miten MPP alkaa luikerrella.


      • Tuilla on voitu ehkä joskus hamassa menneisyydessä helpottaa vähempiosaisten taakkaa. Tämä peruste on olut jokseenkin pohjaa vailla jo pitkään. Elintarvikkeiden vähittäishinnoista valtaosa on teollisuuden ja kaupan kustannuksia. Ei niissä eli tässä valtaosassa mitään heikompiosaisten tukea ole helpottamassa tilannetta. Tukimaatalouden ikuinen riesa on ollut ylituotanto. Tuotannon ylimitoituksen ovat maksaneet veronmaksajat ja kuluttajat. Tästä ovat saaneet osansa myös heikompiosaiset ainakin kuluttajan roolissa. Tukein punainen lankasi on jokseenkin täyttä fuulaa.

        Maataloustukipolitiikka on osoittautunut erittäin toimimattomaksi tuotannon ohjauskeinoksi. Meillä oli Suomessa pahimmillaan valtava ylituotanto joissain tuotteissa. Kahdessa vuodessa saatettiin tuottaa jopa kolmen vuoden koko tuotanto. EU:ssa ylituotanto on ollut jatkuva riesa ja tukiehtojen toistuvien muutosten perussyy. Jos tikipolitiikka olisi paras ekologinen tapa hoitaa asioita, niin miksi sellaiseen yhteyteen on sitten päässyt pesiytymään tanskalaista sianlihan tuotantoa ja espanjalaista tomaatin viljelyä, joista tässäkin ketjussa muut valittavat.

        Tukimaatalouden erikoisuus eettisyyden suhteen nähtiin vastikään Brysselissä. Siellä suurimmat mielenosoittajaryhmät tulivat eräistä itäisistä jäsenmaista. Heidän suurin huolen aiheensa oli tupakan viljelyn tukemisen jatkuminen ja mieluiten ehtojen parantaminen. Kylteissä luki Tobacco=Jobs. Tämä siitä eettisyydestä ja ekoloogisuudesta.

        Suomalaisten tuotantoehtojen taso ei voi olla mitenkään riippuvainen tukipolitiikasta. Päinvastoin ilman tukia olisi enemmän varaa käyttää resursseja esim. eläinsuojelumääräysten valvontaan. Normistot voimme säätää luultavasti paljon tiukemmiksi, jos Suomi ei olisi mukana EU:n maatalouspolitiikassa, joka juuri sietää heikompaa tasoa, mitä on muissa jäsenmaissa nähty.

        Suomessa voi toki olla jossain kohdin eettisesti parempi maataloustuotanto kuin muualla. Tämä ei kuitenkaan ole minkään tukipolitiikan ansiota. Työväen riiston estäminen perustuu työsuojelulainsäädäntöön ja koskee kaikkia työaloja. Maataloudessa on kyllä havaittu sellaista työvoiman tuontia, missä on ollut riistämisen piirteitä mukana. Työvoimaahan on tuotu mansikan poimintaan ja marja-alalla metsämarjojen poimintaan, mikä ei kylläkään ole tukimaatalouden piirissä.


      • Minä vaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tuilla on voitu ehkä joskus hamassa menneisyydessä helpottaa vähempiosaisten taakkaa. Tämä peruste on olut jokseenkin pohjaa vailla jo pitkään. Elintarvikkeiden vähittäishinnoista valtaosa on teollisuuden ja kaupan kustannuksia. Ei niissä eli tässä valtaosassa mitään heikompiosaisten tukea ole helpottamassa tilannetta. Tukimaatalouden ikuinen riesa on ollut ylituotanto. Tuotannon ylimitoituksen ovat maksaneet veronmaksajat ja kuluttajat. Tästä ovat saaneet osansa myös heikompiosaiset ainakin kuluttajan roolissa. Tukein punainen lankasi on jokseenkin täyttä fuulaa.

        Maataloustukipolitiikka on osoittautunut erittäin toimimattomaksi tuotannon ohjauskeinoksi. Meillä oli Suomessa pahimmillaan valtava ylituotanto joissain tuotteissa. Kahdessa vuodessa saatettiin tuottaa jopa kolmen vuoden koko tuotanto. EU:ssa ylituotanto on ollut jatkuva riesa ja tukiehtojen toistuvien muutosten perussyy. Jos tikipolitiikka olisi paras ekologinen tapa hoitaa asioita, niin miksi sellaiseen yhteyteen on sitten päässyt pesiytymään tanskalaista sianlihan tuotantoa ja espanjalaista tomaatin viljelyä, joista tässäkin ketjussa muut valittavat.

        Tukimaatalouden erikoisuus eettisyyden suhteen nähtiin vastikään Brysselissä. Siellä suurimmat mielenosoittajaryhmät tulivat eräistä itäisistä jäsenmaista. Heidän suurin huolen aiheensa oli tupakan viljelyn tukemisen jatkuminen ja mieluiten ehtojen parantaminen. Kylteissä luki Tobacco=Jobs. Tämä siitä eettisyydestä ja ekoloogisuudesta.

        Suomalaisten tuotantoehtojen taso ei voi olla mitenkään riippuvainen tukipolitiikasta. Päinvastoin ilman tukia olisi enemmän varaa käyttää resursseja esim. eläinsuojelumääräysten valvontaan. Normistot voimme säätää luultavasti paljon tiukemmiksi, jos Suomi ei olisi mukana EU:n maatalouspolitiikassa, joka juuri sietää heikompaa tasoa, mitä on muissa jäsenmaissa nähty.

        Suomessa voi toki olla jossain kohdin eettisesti parempi maataloustuotanto kuin muualla. Tämä ei kuitenkaan ole minkään tukipolitiikan ansiota. Työväen riiston estäminen perustuu työsuojelulainsäädäntöön ja koskee kaikkia työaloja. Maataloudessa on kyllä havaittu sellaista työvoiman tuontia, missä on ollut riistämisen piirteitä mukana. Työvoimaahan on tuotu mansikan poimintaan ja marja-alalla metsämarjojen poimintaan, mikä ei kylläkään ole tukimaatalouden piirissä.

        >>Elintarvikkeiden vähittäishinnoista valtaosa on teollisuuden ja kaupan kustannuksia.


    • Hinta vs eettisyys

      Olet vastustanut kotimaista tukipolitiikkaa ottamalla esimerkiksi Brasiliassa tuotetun naudanlihan, Tanskassa kasvatetun sianlihan ja norjalaisen kalan.

      Kaikkilla noilla tuotteilla on kovin epämääräinen eettinen maine, ne kaikki ovat pitkälle viedyn tehotuotannon ja luonnon riistämisen malliesimerkkejä. Luonnonsuojelujärjestöt kautta maailman kampanjoivat Brasilian sademetsiä tuhoavaa karjankasvatusta vastaan, Tanskan kehitysmaista rehunsa hankkivaa tehosikataloutta vastaan, ja Norjan lohenkasvatuksen luonnonkaloille aiheuttamaa uhkaa vastaan.

      On valitettavaa että haet esimerkkisi kaiken epäeettisimmästä päästä, mutta toisaalta se osoittaa kuinka keskivertokuluttajakin ajattelee. Heillä on kolme tekijää jotka ratkaisevat, hinta, hinta ja hinta. Toki kotimaisuuus painaa joissakin tapauksissa jos hinta on lähellä näitä tehotuotettuja tuotteita.

      Yrität sysätä eettiset valinnat taustalle Suomen tukipolitiikkaa vastustaessasi, mutta ei niitä voida, eikä tule erottaa. Elintarvikkeiden tuki kun ei ole pelkkää maatalouspolitiikkaa, vaan siihen liittyy teollisuuden tukea ja kauppapolitiikkaa (vientitukea) joilla hintaa painetaan keinotekoisesti alas.

      Eettisin perustein kulutuspäätöksiä tekevien ihmisten määrä kasvaa koko ajan, niinpä näiden arvojen esillä olo tulee olemaan merkittävä tekijä jatkossa. Näillle ihmisille on tärkeämpää että tuotantoketjun kokonaisuus on kestävän kehityksen kriteereillä kunnossa kuin se miten sitä on tuettu. Tanskalaisen kinkun tuotantoketjussa on heikkoja lenkkejä, brassilihan ketujussa ei oikeastaan vahvaa lenkkiä olekkaan, eikä juuri norjalaisen lohenkaan.

      Suomalaiseen tehomaatalouteen liittyy myös joitain eettisesti arveluttavia seikkoja, mutta ne ovat kuitenkin selkeämmin havaittavissa ja korjattavissa kuin ulkomaalaisten tuotteiden osalla.

      • Me olemme osa suurempaa tukipolitiikkaa. Osaltamme pidämme yllä tanskalaista sianlihantuotantoa ja norjalaista kalankasvatusta, kun omankin tuotantomme perusta on tukeminen. Kun me sovimme EU:ssa jostain omasta tukipaketista, me olemme toisaalla pakotettuja hyväksymään tanskalaisen sianlihan tukipaketti. Me olemme myös pakotettuja hyväksymään EU:n suuret vientituet, joilla kehitysmaiden maatalous on ajettu alas. Eivät ne tietysti ole vientituen nimellä, mutta maatalouden ylimitoituksen tukeminen tarkoittaa käytännössä juuri sitä.

        Kun pääsisimme irti tuesta maataloudesta, voisimme keskittää kaiken tarmomme eettisten ja ekologisten valintojen tekemiseen. Minulla ei olisi silloin mitään sitä vastaan, että asettaisimme esim. brasialialaisen naudanlihan tuontikieltoon ja valitsimme vaikkapa tilalle Argnetiinassa tai Australiassa tuotettua lihaa, jos niissä ei ole eettisiä ja ekologisia ongelmia.


      • joka ei ajattele
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Me olemme osa suurempaa tukipolitiikkaa. Osaltamme pidämme yllä tanskalaista sianlihantuotantoa ja norjalaista kalankasvatusta, kun omankin tuotantomme perusta on tukeminen. Kun me sovimme EU:ssa jostain omasta tukipaketista, me olemme toisaalla pakotettuja hyväksymään tanskalaisen sianlihan tukipaketti. Me olemme myös pakotettuja hyväksymään EU:n suuret vientituet, joilla kehitysmaiden maatalous on ajettu alas. Eivät ne tietysti ole vientituen nimellä, mutta maatalouden ylimitoituksen tukeminen tarkoittaa käytännössä juuri sitä.

        Kun pääsisimme irti tuesta maataloudesta, voisimme keskittää kaiken tarmomme eettisten ja ekologisten valintojen tekemiseen. Minulla ei olisi silloin mitään sitä vastaan, että asettaisimme esim. brasialialaisen naudanlihan tuontikieltoon ja valitsimme vaikkapa tilalle Argnetiinassa tai Australiassa tuotettua lihaa, jos niissä ei ole eettisiä ja ekologisia ongelmia.

        Vastaa nyt yhteen sinulle esitettyyn kysymykseen tuon venkoillun sijaan. Kapulakielesi jurismeineen ei vakuuta, sen tarkoitus lieneekin vain pelastaa kasvosi.

        Siis miksi olet käyttänyt noita kolmea esimerkkiä, Brasiliaa, Tanskaa ja Norjaa? Kuulutko siihen eettisiä kysymyksiä tiedostamattomaan massaan joka ei tuollaisia ole aiemmin pohtinut, vai?

        Näyttää nimittäin vahvasti siltä, että olet havahtunut näiden esimerkkinä käyttämiesi tuottajien ongelmiin vasta kun ne täällä on sinulle osoitetttu


      • joka ei ajattele kirjoitti:

        Vastaa nyt yhteen sinulle esitettyyn kysymykseen tuon venkoillun sijaan. Kapulakielesi jurismeineen ei vakuuta, sen tarkoitus lieneekin vain pelastaa kasvosi.

        Siis miksi olet käyttänyt noita kolmea esimerkkiä, Brasiliaa, Tanskaa ja Norjaa? Kuulutko siihen eettisiä kysymyksiä tiedostamattomaan massaan joka ei tuollaisia ole aiemmin pohtinut, vai?

        Näyttää nimittäin vahvasti siltä, että olet havahtunut näiden esimerkkinä käyttämiesi tuottajien ongelmiin vasta kun ne täällä on sinulle osoitetttu

        En ole kiinnittänyt huomiota mainitsemiisi eettisiin kysymyksiin, kun olen arvostellut maataloustukipolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, etten halua sekoittaa asioita keskenään. Maataloustukipolitiikka on jo sinällään epäeettinen valinta. Tästä näkökulmasta keskusteltaessa voimme minun puolestani hyvin rinnastaa siihen myös Brasilian, Tanskan ja Norjan.

        Tosin en ole käyttänyt esim. Norjaa minään esimerkkinä. Joku kyseli kalan syömisestäni ja mainitsin yhtenä kalana ehkä noin 12 joukossa norjalaisen lohen, jota ole kyllä syönyt. Tätä minun henkilökohtaista valintaani sitten sinäkin mainostat täällä minun käyttämänä esimerkkinä. Sellainenkin vääristely on jonkin sortin eettinen valinta. Mikset ota tässä samalla sitten esille suomalaista muikkua, jota kehuin syöväni vähintään yhtä paljon. Olen myös ottanut esille ns. reilun kaupan tuotteet vaihtoehtona. Mikset sinä ota niitä tässä mukaan, kun olet niin eettinen? Ettei vaan olisi niin, että kepulainen eettisyys on ihan joku oma lajinsa.


      • valintani
        Mielipidepankki kirjoitti:

        En ole kiinnittänyt huomiota mainitsemiisi eettisiin kysymyksiin, kun olen arvostellut maataloustukipolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, etten halua sekoittaa asioita keskenään. Maataloustukipolitiikka on jo sinällään epäeettinen valinta. Tästä näkökulmasta keskusteltaessa voimme minun puolestani hyvin rinnastaa siihen myös Brasilian, Tanskan ja Norjan.

        Tosin en ole käyttänyt esim. Norjaa minään esimerkkinä. Joku kyseli kalan syömisestäni ja mainitsin yhtenä kalana ehkä noin 12 joukossa norjalaisen lohen, jota ole kyllä syönyt. Tätä minun henkilökohtaista valintaani sitten sinäkin mainostat täällä minun käyttämänä esimerkkinä. Sellainenkin vääristely on jonkin sortin eettinen valinta. Mikset ota tässä samalla sitten esille suomalaista muikkua, jota kehuin syöväni vähintään yhtä paljon. Olen myös ottanut esille ns. reilun kaupan tuotteet vaihtoehtona. Mikset sinä ota niitä tässä mukaan, kun olet niin eettinen? Ettei vaan olisi niin, että kepulainen eettisyys on ihan joku oma lajinsa.

        Itse olen ratkaissut eettisen problematiikan sillä, että lihan metsästän pitkälle itse suoraan luonnosta. Joku pitää hirvenmetsästystä eläinten tappamisena, mutta se on kuitenkin laillista ja kulttuuriimme vahvasti kuuluvaa. Lisäksi ostan kerran vuodessa puolikkaan poron suoraan erotuksesta. Porotalous saa tukea mutta tuotanto on takuulla luonnonmukaista.

        Sianlihaa en käytä kuin tosiaan joulukinkkuna pari-kolme kiloa, se on aina ollut kotimaista.

        Kasvatettua kalaa en syö, ellei muutamaa ravintolassa nautittua annosta oteta huomioom. Kalastan itse kesät talvet ja syön tuota villiä kalaa kolme neljä kertaa vuodessa. Muikku nuotalla, kuhat, siiat, ahvenet verkolla ja taimenet (myös osa kuhista) usitelemalla.

        Kasvikset ja juurekset tulee lunnollisesti omasta maasta. Maitotuotteet ostan ja joitain lihajaloisteita (makkaroita).

        Tiedän että maaseudulla on paljon kaltaisiani, ja väitän meidän olevan niin tukipolitiikan, ekologisuuden kuin eettisyydenkin suhteen paljon sinua valistuneempia


      • kalan kohdalla
        valintani kirjoitti:

        Itse olen ratkaissut eettisen problematiikan sillä, että lihan metsästän pitkälle itse suoraan luonnosta. Joku pitää hirvenmetsästystä eläinten tappamisena, mutta se on kuitenkin laillista ja kulttuuriimme vahvasti kuuluvaa. Lisäksi ostan kerran vuodessa puolikkaan poron suoraan erotuksesta. Porotalous saa tukea mutta tuotanto on takuulla luonnonmukaista.

        Sianlihaa en käytä kuin tosiaan joulukinkkuna pari-kolme kiloa, se on aina ollut kotimaista.

        Kasvatettua kalaa en syö, ellei muutamaa ravintolassa nautittua annosta oteta huomioom. Kalastan itse kesät talvet ja syön tuota villiä kalaa kolme neljä kertaa vuodessa. Muikku nuotalla, kuhat, siiat, ahvenet verkolla ja taimenet (myös osa kuhista) usitelemalla.

        Kasvikset ja juurekset tulee lunnollisesti omasta maasta. Maitotuotteet ostan ja joitain lihajaloisteita (makkaroita).

        Tiedän että maaseudulla on paljon kaltaisiani, ja väitän meidän olevan niin tukipolitiikan, ekologisuuden kuin eettisyydenkin suhteen paljon sinua valistuneempia

        Anteeksi. Piti sanoa että villiä kalaa syön kolme neljä kertaa viikossa, ei vuodessa


    • mvv

      ..pidä pitää omia mielipiteitämme yleisinä, enemmistön mielipiteinä. Niin näyttää nyt mpp:lle käyneen. Hänen mielestään maatalouden tukeminen on asia jota Suomalaiset vastustaa. Eihän se suinkaan pidä paikkaansa, jos niin olisi tuki olisi loppunut jo ajat sitten.

      Jos ihmisiä kaduilla ja toreilla haasatellaan ja kysytään mitä mieltä he ovat maataloustuista, ihmiset yleensä suhtautuvat niihin myönteisesti. Joten en minä ainakaan ole huomannut mpp ajatusten olevan yleisiä kuluttajien mielipiteitä.

      Mitä siihen tulee kannattaako ostaa kotimainen vai Suomalainen kinkku, niinehdottomasti kotimainen. Se työllistää Suomalaisia niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Nyt on Tanskassa kova ylituotanto sianlihasta, kinkkuja ei siellä jouluruokana juuri käytetä, joten tokihan he pilkkahintaan niitä tänne yrittävät tuoda.

      Peltohehtaaria kohden Tanskan maataloutta tuetaan paljon suuremma euromäärällä kuin Suomen maataloutta, johtuen näistä vientituista. Jos maatalouden tukia halutaan vähentääsilloin pitää ottaa keskusteluun myös nämä vientituet.

      Myöskään vesistöjen likaamiseen ei juuri euroopan maatalousmaissa kiinnitetä huomiota. Hollanissa paska valuu suoraa ojiin ja kanaviin . Pumpuilla se sitten siirretään niistä Atlantiin. Sieltä pohjavirrat tuovat nämä saasteet osaksi myös Suomenlahteen ja täällä saadaan maatalous taas saastuttajaksi.

      Jos maatalouden tuki kokonaan lopetettaisiin yhteisellä koko maapalloa koskevalla päätöksellä tulisi ruuan hinta nousemaan todella paljon. Sillä olisi tietysti myönteisiäkin vaikutuksia, kuten viljelysmaan hinnan aleneminen. Mutta kyllä siitä vaikea kriisi köyhimälle osalle ihmisiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin tulisi.

      • Obs1

        Omat melko suppeat kokemuksesi kallistuvat tuossa suomalaisten näkemyksissä enemmän sinun kuin MPP:n kannalle. Mitä taas tuohon suomalaisen työn suosintaan tulee, siin olen MPP:n kannalla. Olen täällä muutaman kerran todennut, että minun palkkani ja pitkälti eläkkeeni ovat ainakin 80 - 90 %:sti maksaneet palvelemani vientiteollisuuden ulkomaiset ostajat. Minusta olisi epäloogista ja epäeettistä, jos en vastaavasti arvostaisi ja ostaisi tuontituotteita.

        En tiedä, ostavatko tanskalaiset merkittävästi Valtratraktoreita ja onko heillä omaa traktorituotantoa. Mielestäsi olisi kai kohtuullista, jos tanskalaiset boikotoisivat Valtroja ja muitakun suomalaisia tuotteita.


      • runsaasti
        Obs1 kirjoitti:

        Omat melko suppeat kokemuksesi kallistuvat tuossa suomalaisten näkemyksissä enemmän sinun kuin MPP:n kannalle. Mitä taas tuohon suomalaisen työn suosintaan tulee, siin olen MPP:n kannalla. Olen täällä muutaman kerran todennut, että minun palkkani ja pitkälti eläkkeeni ovat ainakin 80 - 90 %:sti maksaneet palvelemani vientiteollisuuden ulkomaiset ostajat. Minusta olisi epäloogista ja epäeettistä, jos en vastaavasti arvostaisi ja ostaisi tuontituotteita.

        En tiedä, ostavatko tanskalaiset merkittävästi Valtratraktoreita ja onko heillä omaa traktorituotantoa. Mielestäsi olisi kai kohtuullista, jos tanskalaiset boikotoisivat Valtroja ja muitakun suomalaisia tuotteita.

        Kyse on siitä, että mmp kiihottaa kansalaisia protestoimaan suomalaista maataloutta, kehottamalla ostamaan tanskalaista kinkkua.
        Tanskassa saattaa hyvinkin olla samanlainen kiihottaja.


      • mvv
        Obs1 kirjoitti:

        Omat melko suppeat kokemuksesi kallistuvat tuossa suomalaisten näkemyksissä enemmän sinun kuin MPP:n kannalle. Mitä taas tuohon suomalaisen työn suosintaan tulee, siin olen MPP:n kannalla. Olen täällä muutaman kerran todennut, että minun palkkani ja pitkälti eläkkeeni ovat ainakin 80 - 90 %:sti maksaneet palvelemani vientiteollisuuden ulkomaiset ostajat. Minusta olisi epäloogista ja epäeettistä, jos en vastaavasti arvostaisi ja ostaisi tuontituotteita.

        En tiedä, ostavatko tanskalaiset merkittävästi Valtratraktoreita ja onko heillä omaa traktorituotantoa. Mielestäsi olisi kai kohtuullista, jos tanskalaiset boikotoisivat Valtroja ja muitakun suomalaisia tuotteita.

        ..muissakaan pohjoismaissa kuin Suomessa ei valmisteta traktoreita eikä puimereita. En muista mikä on Valtran osuus Tanskan traktoreista, mutta kyllä se kohtuullisen suuri muistini mukaan on. Samoin Ruotsissa ja Norjassa. Mutta Valtran menestys kyllä perustuu hyvään tuotteeseen.

        Tanskalainen kinkku sensijaan on yhtä hyvä kun Suomalainen vastaava, joten laadulla se ei voi Valtran lailla kilpailla. Ei varmasti mitään ostoboikottia pidä tehdä vapaassa markkintaloudessa. Ymmärrän sen ,että viennillä Suomi elää ja tuontikin tänne on elintärkeää. Kaikissa koneissa on paljon ulkomailta tuotuja kokonaisuuksia, ei mikään merkki esim. traktoria kokonaan valmista.

        Siitä halusta maatalouden tukemiseen. SDP on usein rintojaan röyhistellyt kuinka se on ollut maatalousmyönteinen ja auttanut EU:ssa maataloutta. Kehuskelleet joskus toimineensa tukien puolesta paremmin kun Keskusta, joten kyllä oudolta tuntuu tuo mpp:n vihjailu siitä, että tuet on vain Keskustan syytä.


      • En ole väittänyt, että suomalaiset vastustaisivat yleisesti maatalouden tukemista. Sen sijaan sanoin, että asiaa on aivan liian vähän tarkasteltu veronmaksaja- ja kuluttajaperspektiiveistä. Vastustaminen ja yhtälailla tukeminen ovat asioita, jotka perustuvat liian vähäiselle tiedolle. Minun tavoitteeni on lisätä tietoa ja lisätä keskustelua. En ymmärrä, miksi sellainen koetaan demokratiassa pahaksi. Tottakai asioiden tilaa kritisoi aina ensimmäisenä sellaiset, joilla on halu ja taito tonkia asioita syvemmältä. Niiden mielestä, joilla on halu pitää asiat entisellään, kaikenlainen asioiden tonkiminen on epämieluista.

        Jos meiltä suomalaisilta olisi kysytty, että onko oman vaatetusteollisuuden jatkaminen silloisessa laajuudessa meille tarpeen ja välttämätöntä, uskon, että moni olisi sanonut, että on ja olisi ollut valmis sitä vaikka tukemaan. Kun nyt vuosien päästä tarkastelee asiaa, oli onni, että meiltä loppui senkaltainen kilpailukyvytön teollisuus ja sen tilalle tuli kilpailukykyistä elektroniikkateollisuutta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita ihmisten enemmistö ei suinkaan herkästi huomaa ajassa, vaan vasta jälkeenpäin. Sen vuoksi toreilla ja kaduilla haastatellut sanovat mitä sanovat. Vasta kun heille tarjotaan perustultuja vastanäkemyksiä, aukeaa mieli myös muille mahdollisuuksille.

        Kuluttajat siis kyllä puoltavat kysyttäessä suomalaista maataloutta ja voivat mennä heti tällaisen kyselyn jälkeen kauppaan ja valita siellä muitta mutkitta sitä norjalaista lohta ja espanjalaista tomaattia. Minä saatan tehdä tietoisesti sen vuoksi, että vastustan tukipolitiikkaa ja haluan saattaa omalta pieneltä osaltani tukijärjestelmän sekasortoon, he tekevät sen sen vuoksi, että hinta on halvempi. Toki moölemmat siinä autamme toinen toisiamme.

        Minusta ei pidä ostaa suomalaista kinkkua sen vuoksi, että se suomalainen. Minusta ei kannattanut ostaa suomalaisia vaatteita sen vuoksi, että ne olivat suomalaisia. Jälkeenpäin tämä ratkaisu oli meiltä kaikilta järkevä, koska saimme sen myötä kannattavan suomalaisen elektroniikkateollisuuden kannattamattoman suomalaisen vaatetusteollisuuden tilalle. Ostamalla vähemmän kotimaista sianlihaa, voimme saada tilalle esim. kannattavamman suomalaisen kalastuselinkeinon, mikä on lisäksi terveellinen vaihtoehto. Maatalouden edunvalvojathan yrittävät aikoinaan hintapolitiikalla ohjata ihmisiä esim. kaikkein rasvaisimman maidon suosimiseen rasvatoman sijaan.

        Itse otat sitten esiemerkkejä muualta tukipolitiikan kirouksista. Niihin minulla ei ole paljon lisättävää. Sellaistahan se yhteinen maatalouspolitiikka EU:ssa saa aikaan.

        Tukipolitiikalla ja ruuan hinnalla ei ole paljon tekemistä keskenään. Monet teistä kepulaisistahan ovat nimenomaan väittäneet, että tuotantokustannukset ovat vain marginaalinen osa kuluttajahinnoissa. Minun on pakko uskoa tässä teitä asiantuntijoita. Olette myös monasti (ainakin oiva) sanoneet, että maataloustukipolitiikka ei ole mitään sosiaalipolitiikkaa. Uskon siinäkin teitä. Ei se toden totta kuluttajaperspektiivistä sitä olekaan. Tullittoman maatalouselintarvikkeiden tuonnin salliminen EU:n ulkopuolelta tekisi gutaa hinnoille. Mutta sitähän te ette halua sallia, koska hintataso pitää pitää korkealla. Tähän jotaa se, että maatalouspolitiikan näkökulmana on tuottajien elinkeinon turvaaminen eikä kansalaisten ruokahuollon turvaaminen.


      • runsaasti kirjoitti:

        Kyse on siitä, että mmp kiihottaa kansalaisia protestoimaan suomalaista maataloutta, kehottamalla ostamaan tanskalaista kinkkua.
        Tanskassa saattaa hyvinkin olla samanlainen kiihottaja.

        En ole kehottanut ketään ostamaan nimenomaan tanskalaista kinkkua. Eri mieltä täällä olleet ovat panneet sanoja suuhuni ja sinä uskot ja kepulaiseen tapaan annat valheiden levitä edelleen. Se on kepulaisen eettistä, näin kai voi sanoa.

        Koko ajatukseni on lähtöisin siitä, että kehotan ihmisiä kannattamaan täysin rinnoin markkinataloutta. Ainoa missä Tanskan kinkku tuli esille oli se, että sanoin saaneeni kimmokkeen asian esille ottamiseen siitä, että eräät muut olivat kehottaneet ostamaan tanskalaista kinkkua suomalaisen sijaan. Tämä on tarkistettavissa eilisestä avauksestani. Minusta kuluttajien tulee markkintaloudessa valita parhaan hintalaatusuhteen omaavia tuotteita riippumatta siitä, missä maassa ne on tehty. Markkinatalouden kilpailu pitää huolta siitä, että laatu kehittyy ja hinta alenee. Tuotannon ekologisista ja eettisistä reunaehdoista pitää sopia kansainvälisesti ja kansallisesti.


      • Obs1
        mvv kirjoitti:

        ..muissakaan pohjoismaissa kuin Suomessa ei valmisteta traktoreita eikä puimereita. En muista mikä on Valtran osuus Tanskan traktoreista, mutta kyllä se kohtuullisen suuri muistini mukaan on. Samoin Ruotsissa ja Norjassa. Mutta Valtran menestys kyllä perustuu hyvään tuotteeseen.

        Tanskalainen kinkku sensijaan on yhtä hyvä kun Suomalainen vastaava, joten laadulla se ei voi Valtran lailla kilpailla. Ei varmasti mitään ostoboikottia pidä tehdä vapaassa markkintaloudessa. Ymmärrän sen ,että viennillä Suomi elää ja tuontikin tänne on elintärkeää. Kaikissa koneissa on paljon ulkomailta tuotuja kokonaisuuksia, ei mikään merkki esim. traktoria kokonaan valmista.

        Siitä halusta maatalouden tukemiseen. SDP on usein rintojaan röyhistellyt kuinka se on ollut maatalousmyönteinen ja auttanut EU:ssa maataloutta. Kehuskelleet joskus toimineensa tukien puolesta paremmin kun Keskusta, joten kyllä oudolta tuntuu tuo mpp:n vihjailu siitä, että tuet on vain Keskustan syytä.

        asiaa hieman tanskalaisten kannalta. Luuletko heidän uskovan kinkkujensa huonoon laatuun? Enpä usko. Uskoisin heidän pikemminkin loukkaantuvan näistä moitteista. Tanskalaiset ovat sen verran kansainvälistä porukkaa, että tuskin seuraavat suomalaisten haukkumisia heidän ruuistaan. Mutta, jos ottaisivat ne tosissaan, kyllä kunnon traktoreita varmaan löytyisi muualtakin.

        Vaikka itse syönkin suomalaista kinkkua erityisesti siksi että, sitä saa valmiina, mutta pienimpääkään epäilemättä syön Tanskassa smörrebrödiä hyvällä ruokahalulla.

        Muuten lampaanlihassa ostan aina uusiseelantilaista. Olen täysin kyllästynyt suomalaisiin lampaan viuluihin, olen jopa Reinin lihasta saanut suomalaisen lampaanviulun, jossa puolet oli luuta, liha sitkeää ja hinta uusiseelantilaiseen nähden kolminkertaista. Uskallan vielä todeta, että erinomaisessa tamperelaisessa ravintolassa oli siirrytty uusiseelantilaiseen lampaaseen, kun teiskolainen ei täyttänyt laatuvaatimuksia.


      • mvv
        Mielipidepankki kirjoitti:

        En ole väittänyt, että suomalaiset vastustaisivat yleisesti maatalouden tukemista. Sen sijaan sanoin, että asiaa on aivan liian vähän tarkasteltu veronmaksaja- ja kuluttajaperspektiiveistä. Vastustaminen ja yhtälailla tukeminen ovat asioita, jotka perustuvat liian vähäiselle tiedolle. Minun tavoitteeni on lisätä tietoa ja lisätä keskustelua. En ymmärrä, miksi sellainen koetaan demokratiassa pahaksi. Tottakai asioiden tilaa kritisoi aina ensimmäisenä sellaiset, joilla on halu ja taito tonkia asioita syvemmältä. Niiden mielestä, joilla on halu pitää asiat entisellään, kaikenlainen asioiden tonkiminen on epämieluista.

        Jos meiltä suomalaisilta olisi kysytty, että onko oman vaatetusteollisuuden jatkaminen silloisessa laajuudessa meille tarpeen ja välttämätöntä, uskon, että moni olisi sanonut, että on ja olisi ollut valmis sitä vaikka tukemaan. Kun nyt vuosien päästä tarkastelee asiaa, oli onni, että meiltä loppui senkaltainen kilpailukyvytön teollisuus ja sen tilalle tuli kilpailukykyistä elektroniikkateollisuutta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita ihmisten enemmistö ei suinkaan herkästi huomaa ajassa, vaan vasta jälkeenpäin. Sen vuoksi toreilla ja kaduilla haastatellut sanovat mitä sanovat. Vasta kun heille tarjotaan perustultuja vastanäkemyksiä, aukeaa mieli myös muille mahdollisuuksille.

        Kuluttajat siis kyllä puoltavat kysyttäessä suomalaista maataloutta ja voivat mennä heti tällaisen kyselyn jälkeen kauppaan ja valita siellä muitta mutkitta sitä norjalaista lohta ja espanjalaista tomaattia. Minä saatan tehdä tietoisesti sen vuoksi, että vastustan tukipolitiikkaa ja haluan saattaa omalta pieneltä osaltani tukijärjestelmän sekasortoon, he tekevät sen sen vuoksi, että hinta on halvempi. Toki moölemmat siinä autamme toinen toisiamme.

        Minusta ei pidä ostaa suomalaista kinkkua sen vuoksi, että se suomalainen. Minusta ei kannattanut ostaa suomalaisia vaatteita sen vuoksi, että ne olivat suomalaisia. Jälkeenpäin tämä ratkaisu oli meiltä kaikilta järkevä, koska saimme sen myötä kannattavan suomalaisen elektroniikkateollisuuden kannattamattoman suomalaisen vaatetusteollisuuden tilalle. Ostamalla vähemmän kotimaista sianlihaa, voimme saada tilalle esim. kannattavamman suomalaisen kalastuselinkeinon, mikä on lisäksi terveellinen vaihtoehto. Maatalouden edunvalvojathan yrittävät aikoinaan hintapolitiikalla ohjata ihmisiä esim. kaikkein rasvaisimman maidon suosimiseen rasvatoman sijaan.

        Itse otat sitten esiemerkkejä muualta tukipolitiikan kirouksista. Niihin minulla ei ole paljon lisättävää. Sellaistahan se yhteinen maatalouspolitiikka EU:ssa saa aikaan.

        Tukipolitiikalla ja ruuan hinnalla ei ole paljon tekemistä keskenään. Monet teistä kepulaisistahan ovat nimenomaan väittäneet, että tuotantokustannukset ovat vain marginaalinen osa kuluttajahinnoissa. Minun on pakko uskoa tässä teitä asiantuntijoita. Olette myös monasti (ainakin oiva) sanoneet, että maataloustukipolitiikka ei ole mitään sosiaalipolitiikkaa. Uskon siinäkin teitä. Ei se toden totta kuluttajaperspektiivistä sitä olekaan. Tullittoman maatalouselintarvikkeiden tuonnin salliminen EU:n ulkopuolelta tekisi gutaa hinnoille. Mutta sitähän te ette halua sallia, koska hintataso pitää pitää korkealla. Tähän jotaa se, että maatalouspolitiikan näkökulmana on tuottajien elinkeinon turvaaminen eikä kansalaisten ruokahuollon turvaaminen.

        ..kotimaista sen usein sentakia kun se on kotimaista. Varsinkin silloin jos tuotteet ovat hinaltaan lähellä toisiaan on minulle valmistusmaalla paljon merkitystä.

        Teet oudon rinnastuksen, mielestäsi siksi Suomessa on voimakas elekroniikkateollisuus kun vaateteollisuus on lähes loppunut. Minun käsitykseni mukaan näillä kahdekka asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos maatalous täällä loppuisi tai supistuisi, ei ole mitään takeita jos jotain tulisi tilalle. Asian tapahduttava niin päin, että se uusi raivaa tilan itselleen vaikka sitten tämän maatalouden kustannuksella.

        Jos Suomeen tulee se voimakas kalastusteollisuus, on sekin jotakin tehokasvatusta jossa kalat ruokitaan keinotekoisella ruualla. Tuskin luonnonkaloista täällä kovin suurta teollisuuden alaa tulee. Jokuhan tv:ssä mainitsi kysyttäessä parasta hauen reseptiä-että paras on takaisin järveen.

        Maatalous on pohja monelle teollisuustyöpaikalle, ei täällä traktoreita ja puimureita ilman kotimaista maataloutta valmitettaisi. Nytkin Sampo-puimureista on tehty Afrikkaan tuhansien kappaleiden kaupat. Maatalou ja elintarviketeollisuus eivät ole niin suhdanneherkkiä kun muut alat, ruokaa tarvitaan aina, siksi kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden puolesta pitää ja kannattaa taistella.

        On hyvin lyhytnäköistä ajatella myös ruokaa pelkkänä markkinatuotteena, markkinoilta ostetaan jos sopivaa löytyy, ruokaa pitää löytyä joka päivä.


      • mvv
        Obs1 kirjoitti:

        asiaa hieman tanskalaisten kannalta. Luuletko heidän uskovan kinkkujensa huonoon laatuun? Enpä usko. Uskoisin heidän pikemminkin loukkaantuvan näistä moitteista. Tanskalaiset ovat sen verran kansainvälistä porukkaa, että tuskin seuraavat suomalaisten haukkumisia heidän ruuistaan. Mutta, jos ottaisivat ne tosissaan, kyllä kunnon traktoreita varmaan löytyisi muualtakin.

        Vaikka itse syönkin suomalaista kinkkua erityisesti siksi että, sitä saa valmiina, mutta pienimpääkään epäilemättä syön Tanskassa smörrebrödiä hyvällä ruokahalulla.

        Muuten lampaanlihassa ostan aina uusiseelantilaista. Olen täysin kyllästynyt suomalaisiin lampaan viuluihin, olen jopa Reinin lihasta saanut suomalaisen lampaanviulun, jossa puolet oli luuta, liha sitkeää ja hinta uusiseelantilaiseen nähden kolminkertaista. Uskallan vielä todeta, että erinomaisessa tamperelaisessa ravintolassa oli siirrytty uusiseelantilaiseen lampaaseen, kun teiskolainen ei täyttänyt laatuvaatimuksia.

        Tanskalaisen kinkun laatua, vaan mainitsin ettei sillä ole mitään laatuetua, siis se on saman laatuinen kun Suomalainenkin.

        Minä taas en osta mitään lampaanlihaa, voihan niitä villasukkia haistella jos ne jonkin mielestä hyvältä tuoksuvat.

        Nämä uusiseelantilaiset lampaat ovat varmasti lihaksikaampia kun Suomalaiset, kysymys on varmasti rotukysymys. Täällä taitaa paremmin pärjätä ne laihat luuviulut kun lihavat ja laiskat auringossa makoilijat.


      • Obs1
        mvv kirjoitti:

        Tanskalaisen kinkun laatua, vaan mainitsin ettei sillä ole mitään laatuetua, siis se on saman laatuinen kun Suomalainenkin.

        Minä taas en osta mitään lampaanlihaa, voihan niitä villasukkia haistella jos ne jonkin mielestä hyvältä tuoksuvat.

        Nämä uusiseelantilaiset lampaat ovat varmasti lihaksikaampia kun Suomalaiset, kysymys on varmasti rotukysymys. Täällä taitaa paremmin pärjätä ne laihat luuviulut kun lihavat ja laiskat auringossa makoilijat.

        maistu eikä haise villa lampaanlihassa, ei ainakaan uusiseelantilaisessa. Tietosi on täysin vanhebtunut.


      • venkoilua taas
        Mielipidepankki kirjoitti:

        En ole kehottanut ketään ostamaan nimenomaan tanskalaista kinkkua. Eri mieltä täällä olleet ovat panneet sanoja suuhuni ja sinä uskot ja kepulaiseen tapaan annat valheiden levitä edelleen. Se on kepulaisen eettistä, näin kai voi sanoa.

        Koko ajatukseni on lähtöisin siitä, että kehotan ihmisiä kannattamaan täysin rinnoin markkinataloutta. Ainoa missä Tanskan kinkku tuli esille oli se, että sanoin saaneeni kimmokkeen asian esille ottamiseen siitä, että eräät muut olivat kehottaneet ostamaan tanskalaista kinkkua suomalaisen sijaan. Tämä on tarkistettavissa eilisestä avauksestani. Minusta kuluttajien tulee markkintaloudessa valita parhaan hintalaatusuhteen omaavia tuotteita riippumatta siitä, missä maassa ne on tehty. Markkinatalouden kilpailu pitää huolta siitä, että laatu kehittyy ja hinta alenee. Tuotannon ekologisista ja eettisistä reunaehdoista pitää sopia kansainvälisesti ja kansallisesti.

        Taas alkoi selittely. Venkoilet nyt tuon tanskankikkulausuntosi kanssa.

        Älä aina mokaa näillä jälkiselityksillä asiaasi.


      • venkoilua taas kirjoitti:

        Taas alkoi selittely. Venkoilet nyt tuon tanskankikkulausuntosi kanssa.

        Älä aina mokaa näillä jälkiselityksillä asiaasi.

        Riittää, kun luet eilisen avaukseni. Jos siellä sanotaan jotain sellaista, mikä on toisin kuin edellä kerroin, tuonet sen esille. Vai jatkatko kepulaisen eettistä keskustelutapaasi?


      • tässä...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Riittää, kun luet eilisen avaukseni. Jos siellä sanotaan jotain sellaista, mikä on toisin kuin edellä kerroin, tuonet sen esille. Vai jatkatko kepulaisen eettistä keskustelutapaasi?

        "Tanskalaisen kinkun tietoinen osto voisi olla kuluttajien keino äänestää asioista rahoillaan...
        "
        Tuossahan tuon sanot. Tanskalaisesta kinkusta puhut

        Koeta nyt jurismillasi venkoilla siitä eroon.


      • tässä... kirjoitti:

        "Tanskalaisen kinkun tietoinen osto voisi olla kuluttajien keino äänestää asioista rahoillaan...
        "
        Tuossahan tuon sanot. Tanskalaisesta kinkusta puhut

        Koeta nyt jurismillasi venkoilla siitä eroon.

        Sinä puhut muutamasta puun kalikasta erikseen, kun minä puhun metsästä. Tässä avaukseni alku kokonaisuudessaan:

        "Alempena on kehotuksia ostaa tanskalainen joulukinkku suomalaisen sijaan. Ymmärrän, että tällaiset kehotukset on tarkoitettu ärsyttämään täällä liikkuvia kepulaisia. Asialla on kuitenkin ehkä myös vakavampi ja perustellumpi puolensa.

        Tanskalaisen kinkun tietoinen osto voisi olla kuluttajien keino äänestää asioista rahoillaan. Se on todettu usein paljon tehokkaammaksi tavaksi vaikuttaa muin moni muu tapa.

        Halvan ulkomaisen kinkun ostaminen voisi kuluttajien joukkokäyttäytymisenä kieliä siitä, että kuluttajat vastustavat tukiaismaataloutta. Kuluttajat ja veronmaksajat voisivat osoittaa olevansa kyllästyneitä siihen, että heitä ja vain heitä aina rahastetaan. Silloin on ymmärrettävää, että kuluttaja haluaa edes jossain kohdin päästä edullisemmalla. Tietysti tämä on ensi vaiheessa juuri tätä halvemmalla selviämistä, mutta jos asia tiedostettaisiin laajemmin, siitä voisi tulla myös kuluttajien protestiliike. Tässä olisi kuluttajien edunvalvojilla paljon tekemistä. Valitettavasti näitä edunvalvojia ei vain oikein ole tai sitten ne ovat turhankin nyhveröitä."

        Yllä olevasta selviää, että käytin muiden kehotusta ostaa tanskalaista kinkkua kimmokkeena jutulleni, jonka pääpointti oli ylipäänsä oli halvan ulkomaisen tuotteen ostaminen, mikä kielisi maataloustukipolitiikan vastustamista. Ostetaan siis hinnan perusteella eikä maataloustukiohjauksen perusteella. Näinhän asia on alkanut myös todellisuudessa mennä.

        Tietysti jos tavallasi haluaa nostaa esiin pääasian sijasta joitain yksityiskohtia, joilla ei ole tässä suurta merkitystä, saa asiat näyttämään toiselta kuin ne todellisuudessa ovat. En ole kehottanut siis ostamaan nimenomaan tanskalaista kinkkua vaan pohtimaan ylipäänsä sitä, että halvemmalla ostaminen on paitsi edullista myös mahdollinen tapa vaikuttaa asioihin ja vastustaa tukipolitiikkaa. Tämä oli kirjoitukseni selkeä pääsanoma, jonka sinä pyrit kepulaisen etiikan nojalla sivuuttamaan.


      • halpa kinkku
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Sinä puhut muutamasta puun kalikasta erikseen, kun minä puhun metsästä. Tässä avaukseni alku kokonaisuudessaan:

        "Alempena on kehotuksia ostaa tanskalainen joulukinkku suomalaisen sijaan. Ymmärrän, että tällaiset kehotukset on tarkoitettu ärsyttämään täällä liikkuvia kepulaisia. Asialla on kuitenkin ehkä myös vakavampi ja perustellumpi puolensa.

        Tanskalaisen kinkun tietoinen osto voisi olla kuluttajien keino äänestää asioista rahoillaan. Se on todettu usein paljon tehokkaammaksi tavaksi vaikuttaa muin moni muu tapa.

        Halvan ulkomaisen kinkun ostaminen voisi kuluttajien joukkokäyttäytymisenä kieliä siitä, että kuluttajat vastustavat tukiaismaataloutta. Kuluttajat ja veronmaksajat voisivat osoittaa olevansa kyllästyneitä siihen, että heitä ja vain heitä aina rahastetaan. Silloin on ymmärrettävää, että kuluttaja haluaa edes jossain kohdin päästä edullisemmalla. Tietysti tämä on ensi vaiheessa juuri tätä halvemmalla selviämistä, mutta jos asia tiedostettaisiin laajemmin, siitä voisi tulla myös kuluttajien protestiliike. Tässä olisi kuluttajien edunvalvojilla paljon tekemistä. Valitettavasti näitä edunvalvojia ei vain oikein ole tai sitten ne ovat turhankin nyhveröitä."

        Yllä olevasta selviää, että käytin muiden kehotusta ostaa tanskalaista kinkkua kimmokkeena jutulleni, jonka pääpointti oli ylipäänsä oli halvan ulkomaisen tuotteen ostaminen, mikä kielisi maataloustukipolitiikan vastustamista. Ostetaan siis hinnan perusteella eikä maataloustukiohjauksen perusteella. Näinhän asia on alkanut myös todellisuudessa mennä.

        Tietysti jos tavallasi haluaa nostaa esiin pääasian sijasta joitain yksityiskohtia, joilla ei ole tässä suurta merkitystä, saa asiat näyttämään toiselta kuin ne todellisuudessa ovat. En ole kehottanut siis ostamaan nimenomaan tanskalaista kinkkua vaan pohtimaan ylipäänsä sitä, että halvemmalla ostaminen on paitsi edullista myös mahdollinen tapa vaikuttaa asioihin ja vastustaa tukipolitiikkaa. Tämä oli kirjoitukseni selkeä pääsanoma, jonka sinä pyrit kepulaisen etiikan nojalla sivuuttamaan.

        Mistä sinä sitten sen halvan kinkun aiot tuoda jos ei Tanskasta.

        Tai mistä sinä ylipäätään aiot tuoda ne halvat vaihtoehtolihat?

        Muista myös ne ongelmat joita vaikkapa Brasilian, Argentiinan tai muun Etelä-Amerikan tuontantoon liittyy, tai Uuden-Seelannin lammaslaidunten ekologinen nykytila.


      • Obs1
        halpa kinkku kirjoitti:

        Mistä sinä sitten sen halvan kinkun aiot tuoda jos ei Tanskasta.

        Tai mistä sinä ylipäätään aiot tuoda ne halvat vaihtoehtolihat?

        Muista myös ne ongelmat joita vaikkapa Brasilian, Argentiinan tai muun Etelä-Amerikan tuontantoon liittyy, tai Uuden-Seelannin lammaslaidunten ekologinen nykytila.

        miiä ongelmia on Uuden-Seelannin lammaslaidunten nykytilassa ja mieluiten lähdeviitteillä.


      • selvitys
        Obs1 kirjoitti:

        miiä ongelmia on Uuden-Seelannin lammaslaidunten nykytilassa ja mieluiten lähdeviitteillä.

        Ilmastonmuutoksen seurauksena kesät ovat kuivuneet sielläkin ja laidunmaat eivät kasva enää entiseen malliin vaan ovat muuttumassa autiomaaksi. Siksi uutta laidunmaata raivataan joka taasen vähentää metsien määrää ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.

        Riittikö selvitykseksi?


      • Obs1
        selvitys kirjoitti:

        Ilmastonmuutoksen seurauksena kesät ovat kuivuneet sielläkin ja laidunmaat eivät kasva enää entiseen malliin vaan ovat muuttumassa autiomaaksi. Siksi uutta laidunmaata raivataan joka taasen vähentää metsien määrää ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.

        Riittikö selvitykseksi?

        vielä lähdeviittaukasen. Tietysti ilmastomuutos, jos sitä ei saada kuriin, vaikeuttaa tilannetta monilla seuduilla. Mutta, jos Uusi-Seelanti yrittää suojella lammastalouttaan, ei se minusta sinänsä ole epäeettistä ainakaan siinä määrin kuin Espanja, jonka golfkentät vaativat yhä suuremman osan käytettävissä olevasta vedestä maatalouden kustannuksella tai Las Vegas, joka älyttömällä veden käytöllään lisää aavikoitumista. Kyllä minä syön hyvällä omalla tunnolla muutaman kilon erinomaista uusiseelantilaista lampaanlihaa vuodessa kun samalla lupaan olla pois Espanjan golfkentiltä ja Las Vegasin pelikasinoilta.


      • Obs1 kirjoitti:

        vielä lähdeviittaukasen. Tietysti ilmastomuutos, jos sitä ei saada kuriin, vaikeuttaa tilannetta monilla seuduilla. Mutta, jos Uusi-Seelanti yrittää suojella lammastalouttaan, ei se minusta sinänsä ole epäeettistä ainakaan siinä määrin kuin Espanja, jonka golfkentät vaativat yhä suuremman osan käytettävissä olevasta vedestä maatalouden kustannuksella tai Las Vegas, joka älyttömällä veden käytöllään lisää aavikoitumista. Kyllä minä syön hyvällä omalla tunnolla muutaman kilon erinomaista uusiseelantilaista lampaanlihaa vuodessa kun samalla lupaan olla pois Espanjan golfkentiltä ja Las Vegasin pelikasinoilta.

        Erittäin hyvä kirjoitus asioiden suhteellistamisesta. Jos haluamme nähdä syömisessä ja ruuan tuotantossa epäeettisia ja epäekologisia piirteitä, siihen ei näy loppua ennen kuin loppuu syöminen kokonaan.

        Onhan myös aika epäekologista asua Suomessa, kun täällä tarvitaan niin paljon lämmitysenergiaa talvella. Ekologinen vaihtoehto voisi olla esim. mennä pelaamaan talvella golfia Espanjaan. :)


      • jos löytyy
        Obs1 kirjoitti:

        vielä lähdeviittaukasen. Tietysti ilmastomuutos, jos sitä ei saada kuriin, vaikeuttaa tilannetta monilla seuduilla. Mutta, jos Uusi-Seelanti yrittää suojella lammastalouttaan, ei se minusta sinänsä ole epäeettistä ainakaan siinä määrin kuin Espanja, jonka golfkentät vaativat yhä suuremman osan käytettävissä olevasta vedestä maatalouden kustannuksella tai Las Vegas, joka älyttömällä veden käytöllään lisää aavikoitumista. Kyllä minä syön hyvällä omalla tunnolla muutaman kilon erinomaista uusiseelantilaista lampaanlihaa vuodessa kun samalla lupaan olla pois Espanjan golfkentiltä ja Las Vegasin pelikasinoilta.

        Googlaa, eiköhän sieltä jotain löydy.

        Itse olen tuon jutun lukenut National Geograpic lehdestä. Jutussa kerrottiin myös kuinka maa on siirtymässä maidontuottajaksi kysynnän maailmalla nyt noustua. Se taas merkitsee entistä suurempaa kulutusta laidunmaille jos kuivuus lisääntyy kuten on ennustettu


      • lyhyesti...
        Obs1 kirjoitti:

        vielä lähdeviittaukasen. Tietysti ilmastomuutos, jos sitä ei saada kuriin, vaikeuttaa tilannetta monilla seuduilla. Mutta, jos Uusi-Seelanti yrittää suojella lammastalouttaan, ei se minusta sinänsä ole epäeettistä ainakaan siinä määrin kuin Espanja, jonka golfkentät vaativat yhä suuremman osan käytettävissä olevasta vedestä maatalouden kustannuksella tai Las Vegas, joka älyttömällä veden käytöllään lisää aavikoitumista. Kyllä minä syön hyvällä omalla tunnolla muutaman kilon erinomaista uusiseelantilaista lampaanlihaa vuodessa kun samalla lupaan olla pois Espanjan golfkentiltä ja Las Vegasin pelikasinoilta.

        Kysymys on siitä, että aiemmin suosiolliset olosuhteet ovat johtaneet ylituotantoon ja luonnon kannalta liian suureen resurssien kulutukseen, joka ilmastonmuutoksen myötä eskaloituu entisestään.

        Jotta tuo kehitys kääntyy, Uuden Seelannin on vähennettävä tuotantoa, se voidaan vallan hyvin korvata suomaiaisella lammastuotannolla jos niin halutaan ja kuluttajat sen ymmärtävät ja sitä vaativat.


      • Minä vaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        En ole kehottanut ketään ostamaan nimenomaan tanskalaista kinkkua. Eri mieltä täällä olleet ovat panneet sanoja suuhuni ja sinä uskot ja kepulaiseen tapaan annat valheiden levitä edelleen. Se on kepulaisen eettistä, näin kai voi sanoa.

        Koko ajatukseni on lähtöisin siitä, että kehotan ihmisiä kannattamaan täysin rinnoin markkinataloutta. Ainoa missä Tanskan kinkku tuli esille oli se, että sanoin saaneeni kimmokkeen asian esille ottamiseen siitä, että eräät muut olivat kehottaneet ostamaan tanskalaista kinkkua suomalaisen sijaan. Tämä on tarkistettavissa eilisestä avauksestani. Minusta kuluttajien tulee markkintaloudessa valita parhaan hintalaatusuhteen omaavia tuotteita riippumatta siitä, missä maassa ne on tehty. Markkinatalouden kilpailu pitää huolta siitä, että laatu kehittyy ja hinta alenee. Tuotannon ekologisista ja eettisistä reunaehdoista pitää sopia kansainvälisesti ja kansallisesti.

        >>Markkinatalouden kilpailu pitää huolta siitä, että laatu kehittyy ja hinta alenee.


      • Mistä kinkku
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Erittäin hyvä kirjoitus asioiden suhteellistamisesta. Jos haluamme nähdä syömisessä ja ruuan tuotantossa epäeettisia ja epäekologisia piirteitä, siihen ei näy loppua ennen kuin loppuu syöminen kokonaan.

        Onhan myös aika epäekologista asua Suomessa, kun täällä tarvitaan niin paljon lämmitysenergiaa talvella. Ekologinen vaihtoehto voisi olla esim. mennä pelaamaan talvella golfia Espanjaan. :)

        Tiedostavana kuluttajana haluan ostaa tuettoman tai vähän tuetun kinkun.

        Kerro nyt mistä sen saan.


      • Minä vaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        En ole väittänyt, että suomalaiset vastustaisivat yleisesti maatalouden tukemista. Sen sijaan sanoin, että asiaa on aivan liian vähän tarkasteltu veronmaksaja- ja kuluttajaperspektiiveistä. Vastustaminen ja yhtälailla tukeminen ovat asioita, jotka perustuvat liian vähäiselle tiedolle. Minun tavoitteeni on lisätä tietoa ja lisätä keskustelua. En ymmärrä, miksi sellainen koetaan demokratiassa pahaksi. Tottakai asioiden tilaa kritisoi aina ensimmäisenä sellaiset, joilla on halu ja taito tonkia asioita syvemmältä. Niiden mielestä, joilla on halu pitää asiat entisellään, kaikenlainen asioiden tonkiminen on epämieluista.

        Jos meiltä suomalaisilta olisi kysytty, että onko oman vaatetusteollisuuden jatkaminen silloisessa laajuudessa meille tarpeen ja välttämätöntä, uskon, että moni olisi sanonut, että on ja olisi ollut valmis sitä vaikka tukemaan. Kun nyt vuosien päästä tarkastelee asiaa, oli onni, että meiltä loppui senkaltainen kilpailukyvytön teollisuus ja sen tilalle tuli kilpailukykyistä elektroniikkateollisuutta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita ihmisten enemmistö ei suinkaan herkästi huomaa ajassa, vaan vasta jälkeenpäin. Sen vuoksi toreilla ja kaduilla haastatellut sanovat mitä sanovat. Vasta kun heille tarjotaan perustultuja vastanäkemyksiä, aukeaa mieli myös muille mahdollisuuksille.

        Kuluttajat siis kyllä puoltavat kysyttäessä suomalaista maataloutta ja voivat mennä heti tällaisen kyselyn jälkeen kauppaan ja valita siellä muitta mutkitta sitä norjalaista lohta ja espanjalaista tomaattia. Minä saatan tehdä tietoisesti sen vuoksi, että vastustan tukipolitiikkaa ja haluan saattaa omalta pieneltä osaltani tukijärjestelmän sekasortoon, he tekevät sen sen vuoksi, että hinta on halvempi. Toki moölemmat siinä autamme toinen toisiamme.

        Minusta ei pidä ostaa suomalaista kinkkua sen vuoksi, että se suomalainen. Minusta ei kannattanut ostaa suomalaisia vaatteita sen vuoksi, että ne olivat suomalaisia. Jälkeenpäin tämä ratkaisu oli meiltä kaikilta järkevä, koska saimme sen myötä kannattavan suomalaisen elektroniikkateollisuuden kannattamattoman suomalaisen vaatetusteollisuuden tilalle. Ostamalla vähemmän kotimaista sianlihaa, voimme saada tilalle esim. kannattavamman suomalaisen kalastuselinkeinon, mikä on lisäksi terveellinen vaihtoehto. Maatalouden edunvalvojathan yrittävät aikoinaan hintapolitiikalla ohjata ihmisiä esim. kaikkein rasvaisimman maidon suosimiseen rasvatoman sijaan.

        Itse otat sitten esiemerkkejä muualta tukipolitiikan kirouksista. Niihin minulla ei ole paljon lisättävää. Sellaistahan se yhteinen maatalouspolitiikka EU:ssa saa aikaan.

        Tukipolitiikalla ja ruuan hinnalla ei ole paljon tekemistä keskenään. Monet teistä kepulaisistahan ovat nimenomaan väittäneet, että tuotantokustannukset ovat vain marginaalinen osa kuluttajahinnoissa. Minun on pakko uskoa tässä teitä asiantuntijoita. Olette myös monasti (ainakin oiva) sanoneet, että maataloustukipolitiikka ei ole mitään sosiaalipolitiikkaa. Uskon siinäkin teitä. Ei se toden totta kuluttajaperspektiivistä sitä olekaan. Tullittoman maatalouselintarvikkeiden tuonnin salliminen EU:n ulkopuolelta tekisi gutaa hinnoille. Mutta sitähän te ette halua sallia, koska hintataso pitää pitää korkealla. Tähän jotaa se, että maatalouspolitiikan näkökulmana on tuottajien elinkeinon turvaaminen eikä kansalaisten ruokahuollon turvaaminen.

        Suomlainen tekstiiliteollisuushan eli kekkosajan suljetun talouden maailmassa pelkän bilateraalikaupan ansiosta, kun neukkuihin piti saada vientituotteita öljyntuonnin vastapainoksi.

        Niinpä meillä tehtiin teryleenihousija ja nailonpaitoja sekä muuta epäkuranttia kulutustavaraa, joka ei olisi länsimarkkinoille kelvannut laadulktaan, vaikka niitä olisi osattu markkinoida, mitä ei osattu.

        Valtio - silloiset punamultahallitukset - tukivat tätä tekstiiliteollisuutta mittavilla vientituilla ja valtio jopa perusti Valvillan Hyvinkäälle tuottamaan tappolla lankaa suomalaiselle teollisuudelle, jottei se olisi ollut ihan kokonaan valtion tukiaisten varassa.

        Kun neukkula sitten sortui, niin koko TEVANAKE (tekstiili, vaatetus, nahka) -teollisuus ajautui konkursseihin, kun niissä ei ystytty tekemään länteen kelpaavaa laatua eikä edes markkinoimaan sitä, kun neullulaan ei mitään ollut tarvinnut markkinoida.

        On todella ollut hyvä, että markkinat hoitavat kelvottomasti johdetut yritykset nurin. Nyt näyttäisi sama olevan käynnissä metsäklusterin osalta. Saa nähdä mitä sen tilalle keksitään. Palvelutuotannossa olisi mahdollisuuksia, jos meillä vain osattaisi tuotteistaa palvelukonseptit sellaisiin muotoihin, ettät niiden franchising-oikeuksia voisi markkinoida ulkomaille kohtuullisia rojalteja vastaan.

        En nimittäin näe mitään eroa siin. miten vaikkapa McDonald's tai Pizza Hut on tuotteistettu siihen, miten vaikkapa terveyskeskuspalvelu voitaisi tuotteistaa ja markkinoida laatyupalvelua tuottavana franchising-ketjuna vaikkapa Venäjälle.


      • Minä vaan
        mvv kirjoitti:

        ..kotimaista sen usein sentakia kun se on kotimaista. Varsinkin silloin jos tuotteet ovat hinaltaan lähellä toisiaan on minulle valmistusmaalla paljon merkitystä.

        Teet oudon rinnastuksen, mielestäsi siksi Suomessa on voimakas elekroniikkateollisuus kun vaateteollisuus on lähes loppunut. Minun käsitykseni mukaan näillä kahdekka asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos maatalous täällä loppuisi tai supistuisi, ei ole mitään takeita jos jotain tulisi tilalle. Asian tapahduttava niin päin, että se uusi raivaa tilan itselleen vaikka sitten tämän maatalouden kustannuksella.

        Jos Suomeen tulee se voimakas kalastusteollisuus, on sekin jotakin tehokasvatusta jossa kalat ruokitaan keinotekoisella ruualla. Tuskin luonnonkaloista täällä kovin suurta teollisuuden alaa tulee. Jokuhan tv:ssä mainitsi kysyttäessä parasta hauen reseptiä-että paras on takaisin järveen.

        Maatalous on pohja monelle teollisuustyöpaikalle, ei täällä traktoreita ja puimureita ilman kotimaista maataloutta valmitettaisi. Nytkin Sampo-puimureista on tehty Afrikkaan tuhansien kappaleiden kaupat. Maatalou ja elintarviketeollisuus eivät ole niin suhdanneherkkiä kun muut alat, ruokaa tarvitaan aina, siksi kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden puolesta pitää ja kannattaa taistella.

        On hyvin lyhytnäköistä ajatella myös ruokaa pelkkänä markkinatuotteena, markkinoilta ostetaan jos sopivaa löytyy, ruokaa pitää löytyä joka päivä.

        Suomalaisen kalastuselinkeinon pelastaisi se, jos kunin paikkakunnan kauppa saisi ostaa oman paikkakuntansa kalastajien saaliit.

        Nyt ei saa, koska ketjujen keskusjohdot helsingoissä ostavat kassilohta vain sellaisilta kalankasvattajilta, jotka pystyvät yhdellä sopimuksella toimittamaan koko ketjun vuositarpeen. Tämä kun on logistisesti kustannustehokkaampaa ja takaa kaupalle isommat voitot kuin se, että kala ostettaisi kauppaan naapurijärven kalastajilta - tuoreena eikä pakasteena.


      • vähän lisää
        Minä vaan kirjoitti:

        Suomalaisen kalastuselinkeinon pelastaisi se, jos kunin paikkakunnan kauppa saisi ostaa oman paikkakuntansa kalastajien saaliit.

        Nyt ei saa, koska ketjujen keskusjohdot helsingoissä ostavat kassilohta vain sellaisilta kalankasvattajilta, jotka pystyvät yhdellä sopimuksella toimittamaan koko ketjun vuositarpeen. Tämä kun on logistisesti kustannustehokkaampaa ja takaa kaupalle isommat voitot kuin se, että kala ostettaisi kauppaan naapurijärven kalastajilta - tuoreena eikä pakasteena.

        Suomalaisen kalastuselinkeinon pelastaisi se, jos ihmiset opettelisivat käsittelemään kalaa. Nythän ostetaan vain ruodotonta kirjolohifilettä jolle ei tarvitse tehdä kuin heittää pannulle tai uuniin.

        Jos ihmiset osaisivat perata ja laittaa myös kokonaisena myytäviä haukia, kuhia, ahvenia jne, kauppiaat voisivat ottaa niitä valikoimiinsa sellaisia määriä joista kalastajallekin riittäisi jotain tuloa. Nyt vain joku Helsingin (Hakaniemen) kauppahallin kauppias pystyy pitämään riittävän laajan valikoiman erilaisia kaloja, ja hankkimaan muutamalle kalastajalle tuloa.


      • Mistä kinkku kirjoitti:

        Tiedostavana kuluttajana haluan ostaa tuettoman tai vähän tuetun kinkun.

        Kerro nyt mistä sen saan.

        välillä jotain vaihtoehtoa. Osta vaikka savolainen muikkukukko. Siinä ei ole tukea ainakaan muikkujen osalta. Tai jatka välillä keskeytynyttä laihdustuskuuria. Silloin et tarvitse tukia vanhanakaan. Siinä olisi sitä tiedostamista.


      • löytää...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        välillä jotain vaihtoehtoa. Osta vaikka savolainen muikkukukko. Siinä ei ole tukea ainakaan muikkujen osalta. Tai jatka välillä keskeytynyttä laihdustuskuuria. Silloin et tarvitse tukia vanhanakaan. Siinä olisi sitä tiedostamista.

        Miksi sitten kehotit avauksessasi suosimaan muunmaalaisia tuotteita?????

        Koeta nyyt vääntää se vaihtoehto, jouluna syödään kinkkua. Koko loppuvuosi on sitten aikaa Partasen Hannan muikkukukoille ja muille kevytherkuille


      • joka paikkaan
        Minä vaan kirjoitti:

        >>Markkinatalouden kilpailu pitää huolta siitä, että laatu kehittyy ja hinta alenee.

        Opettele jo uusi värssy Jäbä.


      • Minä vaan
        joka paikkaan kirjoitti:

        Opettele jo uusi värssy Jäbä.

        Kerroin edellä faktoja, jotka ovat jokaisen todennettavissa, jos vain vaivautuu ottamaan asioista selvän.

        Jään odottelemaan, että sinä tuot esiin faktoja, jotka kumoavat sen, mitä edellä sanoin kilpailun puutteesta ja kaupan hallitsevasta asemasta.

        Niitä ei vaan taida tulla, koska minä TIEDÄN, miten asiat ovat. Olen nimittäin ollut mukana päivittäistavarakaupan kuvioissa hyvin, hyvin korkealla tasolla.

        Minä siis tiedän, miten elintarvikeketju ja kauppa toimii. Sinä et ole osoittanut tietäväsi aiheesta mitään - toistaiseksi.

        Odottelen siis, että paljastat tietosi.


      • löytää... kirjoitti:

        Miksi sitten kehotit avauksessasi suosimaan muunmaalaisia tuotteita?????

        Koeta nyyt vääntää se vaihtoehto, jouluna syödään kinkkua. Koko loppuvuosi on sitten aikaa Partasen Hannan muikkukukoille ja muille kevytherkuille

        Minusta on kuluttajien etu myös Suomessa, kun tukijärjestelmä saadaan toimimattomaan tilaan. Kun ostamme ulkomaista kinkkua ja ehkä mieluiten juuri tuettua, maksatamme ruokamme näillä ulkomaalaisilla, kun he tukevat omaa maatalouttaan. Se puolestaan vähentää kotimaisen kysyntää ja lisää vaatimuksia kohottaa tukia. Tällaisia paineitahan Suomessa on jo ollut sianlihan suhteen. Lopulta pääsemme tilanteeseen, missä maksetaan täysi toimeentulotuki yrittäjälle, joka ei saa myydyksi ainuttakaan porsastaan. Se on sitten jo se sosiaalituki ilman sarvia ja hampaita. Näin tulee näytetyksi systeemin järjettömyys. M.o.t.

        Osta siis hyvin tuettua ulkomaista kinkkua, jos haluat kinkkua syödä. Varastat silloin kepulaisena ainakin muiden maiden veronmaksajien rahoja etkä meidän suomalaisten.


      • mvv
        vähän lisää kirjoitti:

        Suomalaisen kalastuselinkeinon pelastaisi se, jos ihmiset opettelisivat käsittelemään kalaa. Nythän ostetaan vain ruodotonta kirjolohifilettä jolle ei tarvitse tehdä kuin heittää pannulle tai uuniin.

        Jos ihmiset osaisivat perata ja laittaa myös kokonaisena myytäviä haukia, kuhia, ahvenia jne, kauppiaat voisivat ottaa niitä valikoimiinsa sellaisia määriä joista kalastajallekin riittäisi jotain tuloa. Nyt vain joku Helsingin (Hakaniemen) kauppahallin kauppias pystyy pitämään riittävän laajan valikoiman erilaisia kaloja, ja hankkimaan muutamalle kalastajalle tuloa.

        ..mennä kaupan enemmän mitä sitä tarjotaan. Edes näitä puusilohia ei ainakaan täällä meilläpäin ole läheskään joka päivä kaupoissa. Halpa_halli ketjulta sitä parhaiten löyttyy ja edullisemmin. Primassa ja Citymestarissa on lohta vain silloin tällöin.

        Pakasteseitä on kyllä monenlaista tarjolla, mutta eihän ne maistu kalalta, sama kun puuta järsis.

        Mutta jos kaikki ruoka oli vastaavan hintaista ja saatavuus lohen tasoa niin millä me eläisimme, pakko olis lähteä itse ongelle.

        On se tämä tuettu maatalous sittenkin hyvä asia, saa syödä joka päivä edullisesti vatsan täyteen, eikä tarvitse kytätä mistä suupalan kulloinkin saisi.


      • hyllyyn
        Minä vaan kirjoitti:

        Kerroin edellä faktoja, jotka ovat jokaisen todennettavissa, jos vain vaivautuu ottamaan asioista selvän.

        Jään odottelemaan, että sinä tuot esiin faktoja, jotka kumoavat sen, mitä edellä sanoin kilpailun puutteesta ja kaupan hallitsevasta asemasta.

        Niitä ei vaan taida tulla, koska minä TIEDÄN, miten asiat ovat. Olen nimittäin ollut mukana päivittäistavarakaupan kuvioissa hyvin, hyvin korkealla tasolla.

        Minä siis tiedän, miten elintarvikeketju ja kauppa toimii. Sinä et ole osoittanut tietäväsi aiheesta mitään - toistaiseksi.

        Odottelen siis, että paljastat tietosi.

        Et ole ollut kovin korkealla jos olet hintalappuja mainosmiehenä kirjoitellut. Sinähän olet kohta kuin kapi. Korkeasti oppinut.


      • kysymykseen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Minusta on kuluttajien etu myös Suomessa, kun tukijärjestelmä saadaan toimimattomaan tilaan. Kun ostamme ulkomaista kinkkua ja ehkä mieluiten juuri tuettua, maksatamme ruokamme näillä ulkomaalaisilla, kun he tukevat omaa maatalouttaan. Se puolestaan vähentää kotimaisen kysyntää ja lisää vaatimuksia kohottaa tukia. Tällaisia paineitahan Suomessa on jo ollut sianlihan suhteen. Lopulta pääsemme tilanteeseen, missä maksetaan täysi toimeentulotuki yrittäjälle, joka ei saa myydyksi ainuttakaan porsastaan. Se on sitten jo se sosiaalituki ilman sarvia ja hampaita. Näin tulee näytetyksi systeemin järjettömyys. M.o.t.

        Osta siis hyvin tuettua ulkomaista kinkkua, jos haluat kinkkua syödä. Varastat silloin kepulaisena ainakin muiden maiden veronmaksajien rahoja etkä meidän suomalaisten.

        Onko vika ymmärryksessä vai missä kun et vastaa esitettyyn kysymykseen.

        Siis mistä löytyy sellainen tueton tai vähätukinen kinkku jota voisi syödä ryöväämättä minkään maan verorahoja?


      • mvv
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Minusta on kuluttajien etu myös Suomessa, kun tukijärjestelmä saadaan toimimattomaan tilaan. Kun ostamme ulkomaista kinkkua ja ehkä mieluiten juuri tuettua, maksatamme ruokamme näillä ulkomaalaisilla, kun he tukevat omaa maatalouttaan. Se puolestaan vähentää kotimaisen kysyntää ja lisää vaatimuksia kohottaa tukia. Tällaisia paineitahan Suomessa on jo ollut sianlihan suhteen. Lopulta pääsemme tilanteeseen, missä maksetaan täysi toimeentulotuki yrittäjälle, joka ei saa myydyksi ainuttakaan porsastaan. Se on sitten jo se sosiaalituki ilman sarvia ja hampaita. Näin tulee näytetyksi systeemin järjettömyys. M.o.t.

        Osta siis hyvin tuettua ulkomaista kinkkua, jos haluat kinkkua syödä. Varastat silloin kepulaisena ainakin muiden maiden veronmaksajien rahoja etkä meidän suomalaisten.

        ..viennin maksaa EU, ei Tanska, joten kyllä siihen Suomalaiset osallistuvat. Mutta Suomeen tuotava ei tietysti vientitukia saa, joten on sulla jokin logiikka. Sen Tanskan kinkun oikeaa hintaa tosin emme tiedä, sehän voi olla sellainen houkutin jolla kaltaisesi houkutellaan kauppaan kinkun perään ja siinä sivussa menee vähän muutakin.

        Kauppaketjujen asiakkaissa näyttää tutkimukseni perusteella olevan myös eroja, itse olen huomannut Lidlin asiakkaiden olevan paikkakunnan kitupiikkejä. Niitä jotka valittavat joka asiasta, itselle vain kaikki ja muille ei mitään.

        Itse en ole vielä sen kaupan ovea avannut, ja olen ehdottomasti kieltänyt sen kaikilta perheenjäseniltä.


      • Minä vaan
        hyllyyn kirjoitti:

        Et ole ollut kovin korkealla jos olet hintalappuja mainosmiehenä kirjoitellut. Sinähän olet kohta kuin kapi. Korkeasti oppinut.

        Ei muuta.


    • suomalaisten mielipiteitä.
      • Näin on siis toreilla ja turuilla, kun ihmisiltä kysellään asioista. Oli hienoa, että toit tämän esille, kun mvv tässä juuri pyrki väittämään, että ihmisten näkemykset ovat jotenkin muuttumattomia.


      • ihmisten ymmärrystä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Näin on siis toreilla ja turuilla, kun ihmisiltä kysellään asioista. Oli hienoa, että toit tämän esille, kun mvv tässä juuri pyrki väittämään, että ihmisten näkemykset ovat jotenkin muuttumattomia.

        maataloudesta, tukemisesta, ruuan hinnalla pelaamisesta (biowatit jne..) ja tukien käyttämisestä tuotannon rajoittamiseen osassa maailmaa. Säälittävää on se, että ilmastokin on valjastettu perusteeksi tukien korotuksille ja kenenkäs muun toimesta, kuin kepulaisten..


      • mvv
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Näin on siis toreilla ja turuilla, kun ihmisiltä kysellään asioista. Oli hienoa, että toit tämän esille, kun mvv tässä juuri pyrki väittämään, että ihmisten näkemykset ovat jotenkin muuttumattomia.

        ..kannatatko maatalouden tukemista kehitysmaissa, minä ainakin vastaisin että kyllä kannatan. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että se raha otetaan pois Suomen maataloudelta.


      • millä mällätä
        ihmisten ymmärrystä kirjoitti:

        maataloudesta, tukemisesta, ruuan hinnalla pelaamisesta (biowatit jne..) ja tukien käyttämisestä tuotannon rajoittamiseen osassa maailmaa. Säälittävää on se, että ilmastokin on valjastettu perusteeksi tukien korotuksille ja kenenkäs muun toimesta, kuin kepulaisten..

        ja maha täynnä, voi puhua sitä mitä "tuottaakin"...

        kun katsoo mikä porukka on ollut "kyselyä" tekemässä, ei ole ihme että tuonkaltainen "ulostus" on aikaiseksi saatu...

        Ihmettelen näissä "tutkimuksissa" sitä ,ettei niiden kysymysmuotoja juuri koskaan paljasteta uutisoinneissa....
        eli kun "oikein" kysyy ,saa "oikean" tuloksen....

        Jos tuolla heitollasi ilmastonmuutoksen suuntaan ja siihen liittyviin tukiin tarkoitat, että metsänomistajien, urakoitsijoiden, maanviljelijöiden jne. tulisi tuottaa "biowattinsa" sinulle, ilmaiseksi, niin siinähän ei ole mitään uutta....
        sama "virsi" on ollut demujen "vaalikikkana" ruoan osalta jo vuosikymmeniä....eli verot valtion maksettavaksi ja ruoka ilmaiseksi.


      • mvv kirjoitti:

        ..kannatatko maatalouden tukemista kehitysmaissa, minä ainakin vastaisin että kyllä kannatan. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että se raha otetaan pois Suomen maataloudelta.

        Kysymys oli seuraava (lähde: Kepa):

        Haastatelluilta kysyttiin: "Maataloustuet vaikuttavat paitsi Suomen myös kehitysmaiden maataloustuotantoon. Maataloudesta saa Suomessa elantonsa noin neljä prosenttia väestöstä, kehitysmaissa 60–70 prosenttia. Suomessa maataloustuotanto tarvitsee tukia. Joitain tukimuotoja, erityisesti vientitukia, kuitenkin kritisoidaan polkumyynnin lisäämisestä kehitysmaiden markkinoille. Pitäisikö teollisuusmaiden maataloustukia uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan?"
        Tulokset: 69 % vastasi kyllä, 13 % ei ja 18 % ei osaa sanoa.
        Eri puolilla Suomea asuvien vastaajien välillä oli erittäin vähän eroja.
        Uudistamista kannattavat kaikkien puolueiden äänestäjät: vihreistä 81 % (vastustus 11 %), vasemmistoliitosta 80 % (5 %), SDP:stä 80 % (10 %), kristillisdemokraateista 77 % (14 %), perussuomalaisista 76 % (20 %), kokoomuslaisista 73 % (14 %), RKP:stä 62 % (19 %) ja keskustasta 62% (21%)
        Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä."

        Maatalouden ylimitoitus tarkoittaa sitä, että maataloustuilla viedään kehitysmaihin polkumyyntituotteita. Sokeri on tästä kuuluisin esimerkki. EU vähensi sokerintuotantoaan ja tästähän meillä nousi heti suuri äläkkä MTK:n taholta. Se oli nimenomaan kehitysmaiden hyväksi tarkoitettua tuotannon supistamista, jotta oman käytön ulkopuolelle jäävän sokerin osuus pienenisi.


      • mvv
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kysymys oli seuraava (lähde: Kepa):

        Haastatelluilta kysyttiin: "Maataloustuet vaikuttavat paitsi Suomen myös kehitysmaiden maataloustuotantoon. Maataloudesta saa Suomessa elantonsa noin neljä prosenttia väestöstä, kehitysmaissa 60–70 prosenttia. Suomessa maataloustuotanto tarvitsee tukia. Joitain tukimuotoja, erityisesti vientitukia, kuitenkin kritisoidaan polkumyynnin lisäämisestä kehitysmaiden markkinoille. Pitäisikö teollisuusmaiden maataloustukia uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan?"
        Tulokset: 69 % vastasi kyllä, 13 % ei ja 18 % ei osaa sanoa.
        Eri puolilla Suomea asuvien vastaajien välillä oli erittäin vähän eroja.
        Uudistamista kannattavat kaikkien puolueiden äänestäjät: vihreistä 81 % (vastustus 11 %), vasemmistoliitosta 80 % (5 %), SDP:stä 80 % (10 %), kristillisdemokraateista 77 % (14 %), perussuomalaisista 76 % (20 %), kokoomuslaisista 73 % (14 %), RKP:stä 62 % (19 %) ja keskustasta 62% (21%)
        Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä."

        Maatalouden ylimitoitus tarkoittaa sitä, että maataloustuilla viedään kehitysmaihin polkumyyntituotteita. Sokeri on tästä kuuluisin esimerkki. EU vähensi sokerintuotantoaan ja tästähän meillä nousi heti suuri äläkkä MTK:n taholta. Se oli nimenomaan kehitysmaiden hyväksi tarkoitettua tuotannon supistamista, jotta oman käytön ulkopuolelle jäävän sokerin osuus pienenisi.

        ..ei koeta kilpailevaksi meidän oman maatalouden kanssa. Ihmisillä on käsitys kehitysmaiden maataloudesta joka tuottaa banaania, kahvia ja muita hedelmiä ja kasviksia. Ei niinkään lihaa ja viljoja Suomen markkinoille.

        Jos kehitysmaiden maatalous alkaa toden teolla nousta edellyttää se valtavia investointeja. Pitää koneellistaa, pantava maat tuttavaan kuntoon, siihen tarvitaan paljon rahaa. Tuollainen toiminta antaisi kyllä mahdollisuuksia myös Suomen teollisuudelle. Tästä Sampo-kaupat ovat kyllä hyvä esimerkki.

        Suomen ruokahuoltoon tällä kehitysmaiden maatalouden kehityksellä tuskin on juuri merkitystä.

        Kehitysmaihin Suomalaisilla on myönteinen kanta, onhan vaikkapa lähetystyöllä jo pitkät perinteet.


      • Etkö ymmärrä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kysymys oli seuraava (lähde: Kepa):

        Haastatelluilta kysyttiin: "Maataloustuet vaikuttavat paitsi Suomen myös kehitysmaiden maataloustuotantoon. Maataloudesta saa Suomessa elantonsa noin neljä prosenttia väestöstä, kehitysmaissa 60–70 prosenttia. Suomessa maataloustuotanto tarvitsee tukia. Joitain tukimuotoja, erityisesti vientitukia, kuitenkin kritisoidaan polkumyynnin lisäämisestä kehitysmaiden markkinoille. Pitäisikö teollisuusmaiden maataloustukia uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan?"
        Tulokset: 69 % vastasi kyllä, 13 % ei ja 18 % ei osaa sanoa.
        Eri puolilla Suomea asuvien vastaajien välillä oli erittäin vähän eroja.
        Uudistamista kannattavat kaikkien puolueiden äänestäjät: vihreistä 81 % (vastustus 11 %), vasemmistoliitosta 80 % (5 %), SDP:stä 80 % (10 %), kristillisdemokraateista 77 % (14 %), perussuomalaisista 76 % (20 %), kokoomuslaisista 73 % (14 %), RKP:stä 62 % (19 %) ja keskustasta 62% (21%)
        Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä."

        Maatalouden ylimitoitus tarkoittaa sitä, että maataloustuilla viedään kehitysmaihin polkumyyntituotteita. Sokeri on tästä kuuluisin esimerkki. EU vähensi sokerintuotantoaan ja tästähän meillä nousi heti suuri äläkkä MTK:n taholta. Se oli nimenomaan kehitysmaiden hyväksi tarkoitettua tuotannon supistamista, jotta oman käytön ulkopuolelle jäävän sokerin osuus pienenisi.

        Sokeri kommenttisi osoittaa ettet seuraa asioita alkuunkaan.

        Sokerituotannon supistus Suomessa oli tanskalaisen sokeriteollisuuden tahto, näin se sai säilytettyä tehtaansa Tanskassa ja vähentää tuotantoa täällä.

        Samatenhan tanskalainen maatalous on neuvotellut Euroopan korkeimmat tuet itselleen, osa vienti- ja yritystukien nimellä, jotta se voi ylläpitää suurta ylituotantoaan ja dumpata tuotteitaan muualle.


      • Etkö ymmärrä kirjoitti:

        Sokeri kommenttisi osoittaa ettet seuraa asioita alkuunkaan.

        Sokerituotannon supistus Suomessa oli tanskalaisen sokeriteollisuuden tahto, näin se sai säilytettyä tehtaansa Tanskassa ja vähentää tuotantoa täällä.

        Samatenhan tanskalainen maatalous on neuvotellut Euroopan korkeimmat tuet itselleen, osa vienti- ja yritystukien nimellä, jotta se voi ylläpitää suurta ylituotantoaan ja dumpata tuotteitaan muualle.

        En kiistä tietojasi tässä kohdin. Suomalainen sokerintuottaja uhrattiin tässä kohdin. Kyse oli kuitenkin myös tuotannon supistamisesta EU-tasolla.

        Sokeri on kuitenkin esimerkki elintarvikkeesta, missä olisi mahdollisuuksia toimia kehitysmaiden hyväksi. Sen sijaan että MTK ja Kepu olisivat vaatineet vielä paljon mittavampia supistuksia EU:n sokerintuotannon supistamiseen, ne ryhtyivät vain puolustamaan Suomen osuuden supistamista. Sammutus siis tapahtui vaatimalla tulen palamiseen lisää sytykkeitä eikä sammutusta. Meillä ei ollut mitään halua tässä kohdin vaatia kehitysmaita auttavan politiikan ajamista. Ei maatalousministerimme lähtenyt Brysseliin suurella tohinalla etupuskurit tanassa kuten silloin, kun kyse on suomalaisten tuottajien etuja valvottaessa.

        Yksi pääpointti onkin se, ettei Kepua kiinnosta juurikaan suomalaisten ruokahuolto taikka kehitysmaiden olojen parantaminen vaan pienen maataloudesta elantonsa saavan ryhmän etujen häikäilemätön ajaminen kaiken muun kustannuksella.


      • Minä vaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kysymys oli seuraava (lähde: Kepa):

        Haastatelluilta kysyttiin: "Maataloustuet vaikuttavat paitsi Suomen myös kehitysmaiden maataloustuotantoon. Maataloudesta saa Suomessa elantonsa noin neljä prosenttia väestöstä, kehitysmaissa 60–70 prosenttia. Suomessa maataloustuotanto tarvitsee tukia. Joitain tukimuotoja, erityisesti vientitukia, kuitenkin kritisoidaan polkumyynnin lisäämisestä kehitysmaiden markkinoille. Pitäisikö teollisuusmaiden maataloustukia uudistaa niin, että kehitysmaiden tuottajat saavat maataloustuotteensa paremmin markkinoille maailmalla ja omissa maissaan?"
        Tulokset: 69 % vastasi kyllä, 13 % ei ja 18 % ei osaa sanoa.
        Eri puolilla Suomea asuvien vastaajien välillä oli erittäin vähän eroja.
        Uudistamista kannattavat kaikkien puolueiden äänestäjät: vihreistä 81 % (vastustus 11 %), vasemmistoliitosta 80 % (5 %), SDP:stä 80 % (10 %), kristillisdemokraateista 77 % (14 %), perussuomalaisista 76 % (20 %), kokoomuslaisista 73 % (14 %), RKP:stä 62 % (19 %) ja keskustasta 62% (21%)
        Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä."

        Maatalouden ylimitoitus tarkoittaa sitä, että maataloustuilla viedään kehitysmaihin polkumyyntituotteita. Sokeri on tästä kuuluisin esimerkki. EU vähensi sokerintuotantoaan ja tästähän meillä nousi heti suuri äläkkä MTK:n taholta. Se oli nimenomaan kehitysmaiden hyväksi tarkoitettua tuotannon supistamista, jotta oman käytön ulkopuolelle jäävän sokerin osuus pienenisi.

        ...esimerkkisi oli yhdessä mielesswä erittäin riemastuttava. Juuri tuolla tavalla pitää mielipidekyselyjen kysymykset muotoilla ja taustoittaa, kun halutaan ohjata tuloksia johonkin suuntaan.

        Ei todellakaan ole ihme, että vastaajat vastasivat niin kuin vastasivat.

        Mielipidetutkimusten tuloksiin on aina syytä suhtautua erittäin lähdekriittisesti, millä en tarkoita tippaakaan sitä, ettenkö itse kannattaisi sitä, että kehitysmaita mieluummin tuettaisi ostamalla niissä viljeltyjä ja tuotettuja tuotteita kuin pitämällä yllkä omaa, osin järjetöntä tukisysteemiä ja maksamalla vielä sen päälle kehitysmaatukia siitä syystä, että kehitysmaissa on huono elintaso, kun kukaan ei niiden tuotteita osta.


      • Minä vaan
        mvv kirjoitti:

        ..ei koeta kilpailevaksi meidän oman maatalouden kanssa. Ihmisillä on käsitys kehitysmaiden maataloudesta joka tuottaa banaania, kahvia ja muita hedelmiä ja kasviksia. Ei niinkään lihaa ja viljoja Suomen markkinoille.

        Jos kehitysmaiden maatalous alkaa toden teolla nousta edellyttää se valtavia investointeja. Pitää koneellistaa, pantava maat tuttavaan kuntoon, siihen tarvitaan paljon rahaa. Tuollainen toiminta antaisi kyllä mahdollisuuksia myös Suomen teollisuudelle. Tästä Sampo-kaupat ovat kyllä hyvä esimerkki.

        Suomen ruokahuoltoon tällä kehitysmaiden maatalouden kehityksellä tuskin on juuri merkitystä.

        Kehitysmaihin Suomalaisilla on myönteinen kanta, onhan vaikkapa lähetystyöllä jo pitkät perinteet.

        ...niin kauan kuin teollistuneet maat tukevat omaa maatalouttaan ja elintarviketeollisuuttaan ja pitävät yllä jopa suojatulleja elintarviketuontia vastaan, ei investoinneilla kehitysmaihin ole mitään tuotto-odotuksia, koska maailmankauppa ei ole vapaata, vaan kansallisilla (tai EU:n sisäisillä) tuilla vääristettyä.

        Parasta kehitysmaatukea olisi se, että kaikki teollistuneet maat lopettaisivat suojatullinsa ja maataloustukensa. Sen jälkeen ei tarvittaisi tippaakaan erillistä kehitysmaatukea, vaan kehitysmaiden elintaso nousisi ja niistä tulisi kasvavia markkina-alueita teollisuusmaiden valmistamille muillekin kulutustavaroille.

        Tähän suuntaan pitäisi globalisaatiossa pyrkiä ja vapaata markkinataloutta kehittää nikmenomaan vapaiden markkinoiden kannalta. Tuet ja tullithan ovat vapauden rajoituksia.


    • listasta

      puuttuu kana, jota ostaisin kyllä kotimaisena, mutta se kuulema "listitään" kettutarharehuksi.
      Ulkomailta tuodaan "pilvinpimein" kanaa, joka pakataan/jalostetaan Suomessa, jolloin alkuperämaa jää näin kuluttajalta näkemättä.
      Mitkä ovat silloin kuluttajan mahd. tehdä eettinen tai egologinen valinta, kysyn vaan?
      Oma valintani on, että kanaan en kaupasta kanna.

    • uudessa tilanteessa

      Uutisissa kerrottiin juuri, kuinka Korealainen suuryritys Daewoo aikoo vuokrata Madagaskarilta peltoa puolet sen viljelyalasta, eli miljoona hehtaaria.
      Tarkoituksena yhtiöllä on ruveta kasvattamaan soijaa ja palmuöljyä, laivatakseen tuotteet suoraan maailmanmarkkinoille kovan kysynnän takia.
      Eri järjestöt maailmalla ovat huolissaan muutenkin köyhän maan ruokatilanteesta ja samanlainen kehitys on järjestöjen mukaan käynnissä muissakin kehitysmaissa, jossa rikkaat haluavat vallata köyhien maiden viljelmät kansainvälisiä markkinoita varten.
      Tästä syystä EU:n ruoka-apu tulevaisuudessa tulee olemaan entistäkin tärkeämpi pelastamaan ihmisiä nälänhädältä ja levottomuuksilta.

      • j aojennukseksi

        Tuo on se tukivapaan ja sääntelemättömän maatalouden tulevaisuuden kuva.

        Suuret monikansalliset yhtiöt tuottavat kehitysmaissa elintarvikkeita kehittyneenpien maiden karjanrehuksi tai jopa biopolttoaineeksi.

        Eettisesti ja ekologisesti on paljon kestävämpää suosia suomalaista kinkkua kuin vaikkapa tanskalaista Madagaskarista tuodulla soijalla ruokittua sikaa.

        Mielipidepankin kaltaisille, pelkän halvan hinnan perässä juokseville, kotimaiseen maatalouteen vihamielisesti suhtautuville, on tietysti yhdentekevää miten ruoka tuotetaan, kunhan sen saa halvalla marketin hyllystäj


      • j aojennukseksi kirjoitti:

        Tuo on se tukivapaan ja sääntelemättömän maatalouden tulevaisuuden kuva.

        Suuret monikansalliset yhtiöt tuottavat kehitysmaissa elintarvikkeita kehittyneenpien maiden karjanrehuksi tai jopa biopolttoaineeksi.

        Eettisesti ja ekologisesti on paljon kestävämpää suosia suomalaista kinkkua kuin vaikkapa tanskalaista Madagaskarista tuodulla soijalla ruokittua sikaa.

        Mielipidepankin kaltaisille, pelkän halvan hinnan perässä juokseville, kotimaiseen maatalouteen vihamielisesti suhtautuville, on tietysti yhdentekevää miten ruoka tuotetaan, kunhan sen saa halvalla marketin hyllystäj

        Muista että se on sinun johtopäätöksesi, kun sanot, että minulle on samantekevää, miten tuote on tuotettu, kunhan se on halpaa.

        Kyse on siitä, että tukipolitiikka ei ole mikään ratkaisu kehitysmaiden ongelmiin. Tukipolitiikka aiheuttaa itsessään näitä ongelmia.

        Minunkin on paljon helpompi tukea eettisesti suomalaista kinkun ostamista, kun tiedän, ettei Suomi ole osana edesauttamassa kuvaamaasi kehitystä. Kun olemme osa tuota tukipolitiikkaa, hyväksymme sen kaikkineen. Vai oletko nähnyt, että suomalaiset hallituspoliitikot olisivat asettaneet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kyseenalaiseksi.

        Sääntelyä vastaan minulla ei ole mitään. Vastustan vain maatalouden tukemista, koska siitä aiheutuu kosolti ongelmia. Kun ei olisi tukipolitiikkaa, sääntelylle jäisi paljon enemmän resursseja ja silloin ihmisten huomio voitaisiin kiinnittää tuotannon eettiseen ja ekologisiin aspekteihin.


      • ei vasempaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Muista että se on sinun johtopäätöksesi, kun sanot, että minulle on samantekevää, miten tuote on tuotettu, kunhan se on halpaa.

        Kyse on siitä, että tukipolitiikka ei ole mikään ratkaisu kehitysmaiden ongelmiin. Tukipolitiikka aiheuttaa itsessään näitä ongelmia.

        Minunkin on paljon helpompi tukea eettisesti suomalaista kinkun ostamista, kun tiedän, ettei Suomi ole osana edesauttamassa kuvaamaasi kehitystä. Kun olemme osa tuota tukipolitiikkaa, hyväksymme sen kaikkineen. Vai oletko nähnyt, että suomalaiset hallituspoliitikot olisivat asettaneet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kyseenalaiseksi.

        Sääntelyä vastaan minulla ei ole mitään. Vastustan vain maatalouden tukemista, koska siitä aiheutuu kosolti ongelmia. Kun ei olisi tukipolitiikkaa, sääntelylle jäisi paljon enemmän resursseja ja silloin ihmisten huomio voitaisiin kiinnittää tuotannon eettiseen ja ekologisiin aspekteihin.

        Sinun kritiikkisi eilisessä avauksessa kohdistui pelkästään suomalaiseen maataloustukeen.

        Kun sinulle keskustelun myötä on selvinnyt ettei se tanskalainen tuotanto ole sen tukivapaampaa, koetat nyt venkoilla tuttuun tyyliisi.

        Tärkeintähän olisi että tuotanto olisi tasapainossa kulutukseen kaikkialla ja tukia jos niitä käytetään käytettäisiin vain oman maan tai alueen (EU) tuotteisiin, ei esimerkiksi tuettaisi karjan rehuksi päätyvän kehitysmaissa tuotetun viljan käyttöä. Tanskan tai Hollannin tukipolitiikka jossa tukea maksetaan myös tuontirehun hankintaan on esimerkki siitä mitä tulisi vastustaa, ei suomalainen omavaraisuus tai lievä ylituotanto.


      • ei vasempaan kirjoitti:

        Sinun kritiikkisi eilisessä avauksessa kohdistui pelkästään suomalaiseen maataloustukeen.

        Kun sinulle keskustelun myötä on selvinnyt ettei se tanskalainen tuotanto ole sen tukivapaampaa, koetat nyt venkoilla tuttuun tyyliisi.

        Tärkeintähän olisi että tuotanto olisi tasapainossa kulutukseen kaikkialla ja tukia jos niitä käytetään käytettäisiin vain oman maan tai alueen (EU) tuotteisiin, ei esimerkiksi tuettaisi karjan rehuksi päätyvän kehitysmaissa tuotetun viljan käyttöä. Tanskan tai Hollannin tukipolitiikka jossa tukea maksetaan myös tuontirehun hankintaan on esimerkki siitä mitä tulisi vastustaa, ei suomalainen omavaraisuus tai lievä ylituotanto.

        Olen jatkuvasti kritisoinut kaikkea maataloustukea, en vain suomalaista. Tänäänkin olen tuonut esiin sen, että ostamalla tuettua tanskalaista, vähennemme tuetun kotimaisen kysyntää, mikä taas on lisätukemisen peruste niin, että kohta yrittäjän koko tulo koostuu vain tuesta kuten sokerijuurikkaan kohdalla taitanee jo olla. Järjettömyyksien järjettömyys, sitä minä vastustan.


      • Missäs on
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Olen jatkuvasti kritisoinut kaikkea maataloustukea, en vain suomalaista. Tänäänkin olen tuonut esiin sen, että ostamalla tuettua tanskalaista, vähennemme tuetun kotimaisen kysyntää, mikä taas on lisätukemisen peruste niin, että kohta yrittäjän koko tulo koostuu vain tuesta kuten sokerijuurikkaan kohdalla taitanee jo olla. Järjettömyyksien järjettömyys, sitä minä vastustan.

        tuetonta kinkkua. Heh heh.


      • Minä vaan
        ei vasempaan kirjoitti:

        Sinun kritiikkisi eilisessä avauksessa kohdistui pelkästään suomalaiseen maataloustukeen.

        Kun sinulle keskustelun myötä on selvinnyt ettei se tanskalainen tuotanto ole sen tukivapaampaa, koetat nyt venkoilla tuttuun tyyliisi.

        Tärkeintähän olisi että tuotanto olisi tasapainossa kulutukseen kaikkialla ja tukia jos niitä käytetään käytettäisiin vain oman maan tai alueen (EU) tuotteisiin, ei esimerkiksi tuettaisi karjan rehuksi päätyvän kehitysmaissa tuotetun viljan käyttöä. Tanskan tai Hollannin tukipolitiikka jossa tukea maksetaan myös tuontirehun hankintaan on esimerkki siitä mitä tulisi vastustaa, ei suomalainen omavaraisuus tai lievä ylituotanto.

        Jos rinnastetaan kehitystuet ja maataloustuet, niin se ei ole oikeisto-vasemmistoakselille sijoittuva poliittinen kysymys.

        Parasta kehitystukea olisi ostaa ruoan raaka-aineet ja jalosteetkin keihysmaista, ooska silloin niille ei muuta tukea tarvitsisi maksaa.

        Jos esim. Sumessa tuetaan tomaativiljelyä ja sokeriteollisuutta, niin maksamme ensin tukea maataloudellemme ja sen päälle vielä kehitysmaatukea.

        Puuttuisi vaan, että ryhtyisimme viljelemään kahvia ja tukemaan paahtimoteollisuutta täällä lumen keskellä


    • naurattaa

      miten jaksaa huru-ukko puhua paskaa.

      • Luulen, että ole maannut tarpeeksi monta päivää uunin pankolla ja sen vuoksi jaksat jälleen kirjoittaa paskaa. Siinä mahdollinen syy ihmettelyysi.

        Keksuta parsa, silli ihmisvihainen. Noinhan se taisi mennä.

        Jo vain.


      • Luulempa että
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Luulen, että ole maannut tarpeeksi monta päivää uunin pankolla ja sen vuoksi jaksat jälleen kirjoittaa paskaa. Siinä mahdollinen syy ihmettelyysi.

        Keksuta parsa, silli ihmisvihainen. Noinhan se taisi mennä.

        Jo vain.

        Olet itse harhainen huru-ukko.


    • HOH-HOH--HOOO-ooo...

      ..keskustelun tasosta:>Menikö taas
      Kirjoittanut: Mielipidepankki 24.11.2008 klo 15.31
      " Kun on kaulaa myöten elänyt sonnassa, on tietysti vaara, että sitä pääsee suuhun saakka. Sinulle taisi käydä nyt niin ikävästi."
      Ps.SOSSU- Höppänälle muistuttaisin vielä siitä, että nykyinen maataloustukijärjestelmä on Sossujen aikaansaannoksia. Vielä huvittavampi juttu on se, että sossuna kehoitat vastustamaan eu-n tukijärjestelmää poikotoimalla kotimaista tuotantoa ja ostamaan vielä enemmän tuettuja tanskalaisia kinkkuja. Joten luepa uudestaan ja katso peiliin:" Kun on kaulaa myöten elänyt (sonnassa) VALHEESSA, on tietysti vaara, että sitä pääsee suuhun saakka. Sinulle taisi käydä nyt niin ikävästi."
         

    • sivistyneemmät tavat kunniaan

      Joskaan Oiva Härkosen arvo ei mitenkään alene teidän räävittömän kirjoittelun johdosta, kohottasiin silti teitä nimen omaan hyvien tapojen vuoksi siistimään kirjoitetluanne tältä osin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      181
      1508
    2. No nytkö tuli lähtö Orpolle?

      Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall
      Maailman menoa
      195
      1136
    3. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      43
      1101
    4. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      38
      765
    5. Auto ajoi päälle?

      Ja pakeni luin iltapäivälehdestä. ! Ken on kuski joka tuollee teki
      Kuusankoski
      14
      700
    6. Miksi Lapset kiusaa yöllä

      Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä
      Kauhava
      30
      691
    7. Sama ransetti taas!

      Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver
      Hyrynsalmi
      21
      680
    8. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      37
      673
    9. Viimeinen lankafest

      Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .
      Puolanka
      19
      621
    10. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      46
      617
    Aihe