Pitäisikö minun, uudestisyntyneen luterilaisen, erota Jumalasta ilmeisesti luopumassa olevasta kirkosta, säästää vähäinen kirkollisvero, liittyä helluntaiseurakuntaan tai vapaakirkkoon ja ryhtyä maksamaan kymmenyksiä uudelle seurakunnalle, jotta se voisi toimia luterilaisten nimikristittyjen, agnostikkojen, ateistien evankelioimiseksi niin, että heistä mahdollisimman monet tekisivät parannuksen, luopuisivat synnistään ja ottaisivat uskossa vastaan sovituksen Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä? Mitä mieltä olette?
Erotako kirkosta?
lutsku
3244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Erosin kirkosta kun piispa yritti savustaa Koivistoa ulos.
Kuuntele omaatuntoasi. Käy paikkakuntasi vapaiden suuntien kokouksessa ja tunnustele, voisiko sieltä löytyä sinulle sopiva hengellinen koti.
Ei kannata säikähtää, jos/kun niissä on enemmän meteliä kuin luterilaisessa kirkossa. Kuuntele sisimpäsi (Jumalan) ääntä, mikä voisi olla sinulle oikea hengellinen koti.
Yhtä hyvin se voi löytä esimerkiksi jostain luterilaisen kirkon pienryhmästä.
Turhaan ei kannata pelätä kymmenysajattelua tai rahan lahjoittamista. Itse en ole ihan varma siitä sitooko kymmenysajattely kristittyjä nykyään, pikemminkin luulen, että sydämen tahdosta tapahtuva lahjoittaminen.
Ole välillä maksanut ja välillä en. Luulen kuitenkin, että kymmenysten maksamiseen tai lahjoittamiseen ylipäänsä liittyy tietty siunaus.
Lakihenkisyyteen tässä asiassa ei kuitenkaan kannata sortua. Olet yhtä pelastettu maksoit kymmenyksiä tai et.
Itse asiassa olen jo toiminut vinkkiesi mukaan. Minulla on kokemusta myös vapaiden suuntien tilaisuuksista parinkymmenen vuoden ajalta, olen lahjoittanut rahaa lähetysjärjestöille, Pelastusarmeijalle, Gideoneille jne. Tänä päivänä en enää osaa identifioitua koko luterilaiseen kirkkoon mutta kylläkin sen muutamaan paikallisseurakuntaan, joissa kirkkoherra vielä uskaltaa osoittaa lujuutta maailman paineen edessä. Vakavassa harkinnassa on ollut siirtyminen vapaisiin suuntiin. Joka tapauksessa lasken itseni allianssikristityksi.
Samalla tavalla ajattelevia on paljon. Moni on uupunut kirkon mielistelevään menoon. Kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää. Moni on lähtenyt pois luterilaisen kirkon jäsenyydestä ja mennyt toiseen kirkkokuntaan. Olen miettinyt sitä myös meidän perheen vaihtoehdoksi, koska puolisoni ei ole luterilainen. Lapsiamme emme aio kastaa.