Sähköverkon ylijännite

paskat. Tuolla vaihtelulla olisi sähkökamat savut päästäneet ekan piikin tullessa.

eiroiku kirjoitti:

paskat. Tuolla vaihtelulla olisi sähkökamat savut päästäneet ekan piikin tullessa.

Oliko pakko nostaa vuoden 2008 keskustelu? Kommentissasi ei ole mitään järkeä. Lähinnä tällainen menee trollaamisen puolelle. Sitä paitsi tämä threadi on aivan väärällä palstallakin. Olisit esittänyt tuolla sähköpuolella mielipiteesi asiasta.

eiroiku kertoi myös sähköosaamisen tasonsa kommentissaan.

Huomasin kyllä. Liekö jäänyt neliöjuuri koulussa liian vaikeaksi opittavaksi.

Palsta_Pete kirjoitti:

Huomasin kyllä. Liekö jäänyt neliöjuuri koulussa liian vaikeaksi opittavaksi.

Huomasin!
Neliöjuuri ei ole koskaan kuulunu Ohmin lakiin.

En näe jännitten nostossa 220 - 230 mitään haittaa, vaan hyötyä. Ovathan kaikki laitteet suunniteltu tuolle arvolle. Mielestäni nostossa ei ole mitään ovelaa, vaan pelkkää järkeä, sillä kukas muu kuin me kuluttajat maksaisi viulut.

Palaan aiempaan viestiin:
"Nimellisjännite yhden vaiheen osalta maata vasten on 230V mutta täytyy muistaa että se on tehollisjännite. Huiput on jotain 300V tai vähän päälle".

Ettei syntyisi väärinymmärrystä, pitää selventää, että mainitut "huiput" tarkoittavat sinijännitteen huippuarvoa, joka on 1,41 X tehollisarvo (on 324V) ja verkon kunkin kolmen vaiheen huippuarvo on koko ajan tuolla tasolla. Kyse ei ole siis tehollisarvon tilapäisestä huippujännitteestä. Tätä varmaan kirjoittajakin kyllä tarkoitti.

230V 5/-10 % on oikea.

Yhtenäistättessä verkkojännitteet Euroopan sisällä (220V ja 240V -järjestelmät), päädyttiin jänniteeseen 230V 5/-10 %. Sillä vanhatkin laitteet toimivat turvallisesti, koska verkosta saatava jännite pysyy vahojen laitteiden toleranssalueen sisällä. Uusilla laitteilla ko. ongelmaa ei ole, koska nimellisjänniteet ja toleranssit vastaavat toisiaan.

Low Voltage Directive (LVD) 2006/95/EC määrittelee sovellettavat standardit,
http://ec.europa.eu/enterprise/electr_equipment/lv/stand.htm

Kotitalouskojeille soveltuva standardi on EN 60335. Standardeja voi tilata mm. SFS:ltä.

HW -asiantuntija kirjoitti:

230V 5/-10 % on oikea.

Yhtenäistättessä verkkojännitteet Euroopan sisällä (220V ja 240V -järjestelmät), päädyttiin jänniteeseen 230V 5/-10 %. Sillä vanhatkin laitteet toimivat turvallisesti, koska verkosta saatava jännite pysyy vahojen laitteiden toleranssalueen sisällä. Uusilla laitteilla ko. ongelmaa ei ole, koska nimellisjänniteet ja toleranssit vastaavat toisiaan.

Low Voltage Directive (LVD) 2006/95/EC määrittelee sovellettavat standardit,
http://ec.europa.eu/enterprise/electr_equipment/lv/stand.htm

Kotitalouskojeille soveltuva standardi on EN 60335. Standardeja voi tilata mm. SFS:ltä.

Lue lisää

Kiitos kaikille vastauksista. Ilmeisesti tämä 238,5v ei siis ole haitallinen laitteille, koska laitevalmistajat ovat huomioineet jännitestandardit. 5% olisi muuten 241,5v, eli kauas ei jäädä.

Kyllä se on niin, jotta sähköaseman 20 kV kiskon jännite pidetään vakiona (tai on kuormakompensoitu). 110 kV jännite voi vaihdella.

Jakelujännitteen laadulle asettaa rajat standardi SFS-EN 50160.

Eikös se mene niin, että taajuus vaihtelee kuormituksen mukaan.

102030405060 kirjoitti:

Eikös se mene niin, että taajuus vaihtelee kuormituksen mukaan.

Ei.

Onko mittarisi kalibroitu?

kalibroitu? kirjoitti:

Onko mittarisi kalibroitu?

Nyt vasta huomasin kysymyksesi, sattumalta.
Mittarini on siis Fluke 177, joka on harrastuskäytössä kotona. Tehtaalla ovat varmaan säätäneet mittarin, mutta minä en ole kalibrointien suhteen tehnyt mitään.

Silloin, kun suurin osa ihmisistä käyttää sähköä, sanotaan nyt vaikka klo 18-21 välillä, jännite verkossa on tuon mittarin mukaan 230-235V. Nuo reilut ylitykset on sattuneet öiseen aikaan. Minulla on toinenkin, halvempi yleismittari, joka näyttää ainakin suunnilleen samoja lukemia kuin se Fluke, joten kalibrointi lienee kohdallaan. Samalla Flukella olen mitannut samassa asunnossa myös alijännitteitä: 225-229V.

"Sähköyhtiöt tahtovat paljon jännitettä verkkoon koska silloin virtaakin menee paljon. Eli kun jännite nousee, "kysyntä" kasvaa kiitos verkossa olevan resistiivisen kuorman."

Teen testin joka on kaksiosainen. Ensimmäisen osan tein jo: mittasin hehkulampun kuluttaman tehon:
Lamppuna on käyttämätön eli uusi Airamin 240-volttinen 60-wattinen perinteinen (mutta pienikupuinen [50mm]) hehkulamppu. Mittasin noin puolitoista tuntia sitten verkossa olevan jännitteen ja lampun ottaman virran.

Tulos: verkkojännite 233,3V, mutta pientä heiluntaa toki on. Virtaa lamppu otti 249,7mA. Tehoa kului siis 58,26 wattia.

Testin toinen osa seuraa tulevana yönä. Odottelen jännitteen nousua ja mittaan uudelleen. Katsotaan, kuinka paljon enemmän virtaa ja siis tehoa kuluu. Montako prosenttia on tehon kulutuksen kasvu?

Joku enemmän tietävä voi sitten arvioida, kuinka merkityksellistä tehon kasvu on sähköyhtiölle ja onko siinä syy älyttömiin ylijännitteisiin.

Okei, uteliaimmille "välimittaus" huippujännitettä odoteltaessa:
Jännite juuri nyt 238,3V, lampun ottama virta 253,8mA ja teho siis 60,48W. Nousua tehon kulutuksessa on noin 3,81%.

ylijännitepelkuri kirjoitti:

"Sähköyhtiöt tahtovat paljon jännitettä verkkoon koska silloin virtaakin menee paljon. Eli kun jännite nousee, "kysyntä" kasvaa kiitos verkossa olevan resistiivisen kuorman."

Teen testin joka on kaksiosainen. Ensimmäisen osan tein jo: mittasin hehkulampun kuluttaman tehon:
Lamppuna on käyttämätön eli uusi Airamin 240-volttinen 60-wattinen perinteinen (mutta pienikupuinen [50mm]) hehkulamppu. Mittasin noin puolitoista tuntia sitten verkossa olevan jännitteen ja lampun ottaman virran.

Tulos: verkkojännite 233,3V, mutta pientä heiluntaa toki on. Virtaa lamppu otti 249,7mA. Tehoa kului siis 58,26 wattia.

Testin toinen osa seuraa tulevana yönä. Odottelen jännitteen nousua ja mittaan uudelleen. Katsotaan, kuinka paljon enemmän virtaa ja siis tehoa kuluu. Montako prosenttia on tehon kulutuksen kasvu?

Joku enemmän tietävä voi sitten arvioida, kuinka merkityksellistä tehon kasvu on sähköyhtiölle ja onko siinä syy älyttömiin ylijännitteisiin.

Okei, uteliaimmille "välimittaus" huippujännitettä odoteltaessa:
Jännite juuri nyt 238,3V, lampun ottama virta 253,8mA ja teho siis 60,48W. Nousua tehon kulutuksessa on noin 3,81%.

Lue lisää

No niin. Nyt meni 240V rikki. Nyt mittausjännite siis 240,2V ja virtaa menee lamppuun 254,8mA. Tehonkulutus siis 61,2W. Nousua lähtötilanteeseen on 2,94 wattia. Nousu prosentteina on noin 5,05.

Yhteenveto: 233,3:n voltin lähtötilanteesta 240,2:n voltin jännitteeseen tehonkulutus kasvoi 5,05%. Jos mittaisin sähkönkulutushuipun aikana 230 voltilla ja lisäksi vaikka 241,5 voltin huipulla (mikä on mitattavissa silloin tällöin), tehonkulutuksen kasvu olisi tietysti vieläkin suurempi. Mittailen lisää, kunhan sopivat jännitteet tulevat kohdalle.

ylijännitepelkuri kirjoitti:

No niin. Nyt meni 240V rikki. Nyt mittausjännite siis 240,2V ja virtaa menee lamppuun 254,8mA. Tehonkulutus siis 61,2W. Nousua lähtötilanteeseen on 2,94 wattia. Nousu prosentteina on noin 5,05.

Yhteenveto: 233,3:n voltin lähtötilanteesta 240,2:n voltin jännitteeseen tehonkulutus kasvoi 5,05%. Jos mittaisin sähkönkulutushuipun aikana 230 voltilla ja lisäksi vaikka 241,5 voltin huipulla (mikä on mitattavissa silloin tällöin), tehonkulutuksen kasvu olisi tietysti vieläkin suurempi. Mittailen lisää, kunhan sopivat jännitteet tulevat kohdalle.

Lue lisää

Ajatellaanpa näin!
Käyttämällä hehkulamppua halutaan valoa, ei siis sähkön kulutusta. Kun tiedämme, että lampun hyötysuhde kasvaa merkittävästi jännitteen noustessa, seuraa johtopäätöksenä se, että saamme 5% sähkön lisällä 15% enemmän valoa. Saamme siis hyötyä jännitteen noususta.

Vanha konkari kirjoitti:

Ajatellaanpa näin!
Käyttämällä hehkulamppua halutaan valoa, ei siis sähkön kulutusta. Kun tiedämme, että lampun hyötysuhde kasvaa merkittävästi jännitteen noustessa, seuraa johtopäätöksenä se, että saamme 5% sähkön lisällä 15% enemmän valoa. Saamme siis hyötyä jännitteen noususta.

Lue lisää

No onhan tuokin eräänlainen myönteinen näkökulma, myönnetään. Löytyisikö jostain käppyrää nousevan jännitteen ja hehkulampun hyötysuhteen noususta?
Vaikka sen lampun hyötysuhde nouseekin jännitteen noustessa, mittailun idea tällä kertaa oli kuitenkin nimimerkin "keinottelua..." väite:

"Sähköyhtiöt tahtovat paljon jännitettä verkkoon koska silloin virtaakin menee paljon. Eli kun jännite nousee, "kysyntä" kasvaa kiitos verkossa olevan resistiivisen kuorman."

Tätä lähdin kokeella testaamaan ja sain havaita, että "keinottelua..." oli oikeassa. Jännitteen noustessa resistanssia lämmitettäessä myös virta kasvaa ja tehonkulutus nousee, mikä lisää sähköyhtiön myyntiä. Tämähän oli vähän kuin köyhän miehen "Mythbusters"! ;) "CONFIRMED" :)
Kuten voit huomata, minulla ei ole edes alan peruskoulutusta, kun piti tällaista väittämää lähteä kokeellisesti testaamaan. :)

Mitä hehkulampulla valaisemiseen tulee, niin onhan sekin mahdollista, että alemmalla jännitteellä saatu valomäärä on juuri sopivasti, eikä tarvetta tai halua enemmälle kirkkaudelle ole. Silloin myös lampun elinikä on pidempi. Itse käytän eräissä valaisukohteissa yhdistelmää "ylisuuri lamppu ja himmennin sille". Tällä yhdistelmällä on monia etuja, vaikkakin vajaalla jännitteellä palava hehku on hyötysuhteeltaan heikompi ratkaisu.

En valaise pelkkä rahansäästö mielessä, kuten niin monella on nykyään tapana. Moni pesee pyykkinsäkin samalla periaatteella valmistetulla pesukoneella, joka pesee ja huuhtelee kahdella litralla vettä. On pirun halpaa mutta pyykki ei tule puhtaaksi eikä kunnolla huuhdelluksi.

Esimerkiksi sähkölämmitystä ohjataan termostaateilla, jonka vuoksi jännitteen nostaminen ei lisää energian kulutusta.

Tässä tapauksessa jännite on päivällä kohdallaan, mutta kohoaa yöllä. Se liittyy kuormituksen pienenemiseen. Sähköaseman kiskojännite pidetään vakiona automaattisella säädöllä. Jossain käytetään vielä ehkä sellaista säätöä, että kuormituksen kasvaessa jännitettä nostetaan sähköasemalla, joka kompensoi jännitehäviötä pitkien johtojen loppupäässä.

Kumpikaan säätötapa ei nosta jännitettä sähköasemalla kulutuksen pienentyessä yöllä. Syy, miksi jännite nousee yöllä on se, että kuormituksen pienentyessä jännite nousee kaapelien kapasitanssin vuoksi tai sitten sähköaseman automaattinen jännitteen säätö ei toimi, mikä on sekin aivan mahdollista. Syytä kannattaisi selvitellä verkkoyhtiöltä.

Tuo jännitteen tahallinen nostaminen kulutuksen lisäämiseksi (tässä tapauksessa vieläpä yöllä, jolloin kulutusta on kuitenkin vähän ja siten kulutuksen kasvukin jäisi pieneksi) on kyllä väärä väite.

ylijännitepelkuri kirjoitti:

No niin. Nyt meni 240V rikki. Nyt mittausjännite siis 240,2V ja virtaa menee lamppuun 254,8mA. Tehonkulutus siis 61,2W. Nousua lähtötilanteeseen on 2,94 wattia. Nousu prosentteina on noin 5,05.

Yhteenveto: 233,3:n voltin lähtötilanteesta 240,2:n voltin jännitteeseen tehonkulutus kasvoi 5,05%. Jos mittaisin sähkönkulutushuipun aikana 230 voltilla ja lisäksi vaikka 241,5 voltin huipulla (mikä on mitattavissa silloin tällöin), tehonkulutuksen kasvu olisi tietysti vieläkin suurempi. Mittailen lisää, kunhan sopivat jännitteet tulevat kohdalle.

Lue lisää

Uusi mittaustulos viime yöltä:

Jännite 5% eli 241,5V ja lampulle menevä virta 254,5mA. Teho siis 61,46W.
Miksiköhän muuten tuo virta jopa pieneni verrattuna 240,2 voltin mittaukseen nähden? Ehkä joku osaa selittää kun en tunne teoriaa.

Muuten, kulutushuipuissa mennään 230 voltin alle (228 pilkku jotain). Aika epävakaata on jännitteen säätö...

Meidän kerrostalon päädyssä on muuntamon oloinen matalahko (max pari metriä) pömpeli joka hurisee verkkojännitteen oloisesti ja kyljessä lukee ainakin "Strömberg" ja jotain muuta. Ehkä talomme on ensimmäinen tuossa linjassa ja siksi yöllä menee yli. En tiedä, kuinka laajalle siitä pömpelistä sähköä jaellaan. Kerrostaloja on kaikenkaikkiaan useita tässä lähistöllä.

ylijännitepelkuri kirjoitti:

Uusi mittaustulos viime yöltä:

Jännite 5% eli 241,5V ja lampulle menevä virta 254,5mA. Teho siis 61,46W.
Miksiköhän muuten tuo virta jopa pieneni verrattuna 240,2 voltin mittaukseen nähden? Ehkä joku osaa selittää kun en tunne teoriaa.

Muuten, kulutushuipuissa mennään 230 voltin alle (228 pilkku jotain). Aika epävakaata on jännitteen säätö...

Meidän kerrostalon päädyssä on muuntamon oloinen matalahko (max pari metriä) pömpeli joka hurisee verkkojännitteen oloisesti ja kyljessä lukee ainakin "Strömberg" ja jotain muuta. Ehkä talomme on ensimmäinen tuossa linjassa ja siksi yöllä menee yli. En tiedä, kuinka laajalle siitä pömpelistä sähköä jaellaan. Kerrostaloja on kaikenkaikkiaan useita tässä lähistöllä.

Lue lisää

"Ehkä talomme on ensimmäinen tuossa linjassa ja siksi yöllä menee yli."

Enemmän jännite vaihtelisi, jos talonne olisi kaukana muuntamopömpelistä. Nyt jännitteen vaihtelu johtunee enimmäkseen 20 kV jännitteen vaihtelusta. Syynä voi olla se, että muuntaja on kaukana sähköasemasta kaapeliverkon perällä. Tai sitten sähköaseman jännitteen säätö ei toimi. Silloin jännite vaihtelee kylläkin laajalla alueella ja luulisi, että vika olisi huomattu. Verkkoyhtiöltä kysymällä saisit vastauksen asiaan.

Taitaa olla tuo 250 V ihan itse keksimäsi luku. SFS-EN 50160 mukaan normaalilaatu on 207 - 244 V ja 253 V on vielä standardin hyväksymä jännite (10 min keskiarvomittaus).

Eli, kun jännite nousee, kuumenee hehkulanka, jonka resistanssi nousee kuumetessa. Siinä osasyy sille miksi lamppu ottaa jossain tilanteissa vähemmin virtaa 241voltilla kuin 240voltilla.

Yhteenlaskettuna tulee tietty aika lailla sama teho, jos jännite nousee ja virta laskee.

Itsekkin mittailin 236volttia linjoista joskus, miettikää jos on vanha 220v lämmitin, nimellisteho 2000w, siihen tulee yli 200wattia lisää tehonkulutusta jos verkosta lähtee 240v. Sitten ihmetellään joulun tulipaloja, jeejee.

Ton wanhan lämmpärin kun lykkää seinään niin lämpenee ihan mukavasti sähköjohtokin siinä samalla..

Kaupunkiasunnossa j%C3%A4nnite vaihteli v%C3%A4lill%C3%A4 228 - 233 V. Nyt maalla kun mittasin niin vaihteluv%C3%A4li oli 239 - 245 V. Alkoi tuo 245 V huolestuttamaan%2C mutta se onkin tuon %2B%2F- 10 prosentin sis%C3%A4ll%C3%A4.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EKorjattu linkki%3A%3Cbr %2F%3Ehttp%3A%2F%2Fwww.oamk.fi%2F%7Ekurki%2Fautomaatiolabrat%2FTTT%2F04_0_S%84hk%94n laatu.pdf

Kommentoit sitten yli 6 vuotta vanhaan juttuun. eikä palstavalintakaan osunut ihan kohdalle. Linkkikin on edelleen toimimaton. Mitäköhän tällaisesta pitäisi oikein päätellä?
Olisit voinut aloittaa tuonne sähköpuolelle oikean keskustelun tuon sähkön vaihtelusta ja liittää siihen toimivan linkin.
( Keskustelu24> Koti ja rakentaminen >Keskustellaan >sähköstä )
http://www.oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT
ja hakemistosta valitaan "sähkön laatu"