Ongelmani on jokseenkin nolo, tai ainakin aiheuttaa noloja tilanteita.
Hikoilen aivan järjettömästi. Vaikka istuisin kotona tekemättä mitään, paita on läpi märkä, samoin kädet ja sukkia saisi vaihtaa 10 minuutin välein.
hiki tulee jopa talvitakkien läpi, joten tämä on todella häiritsevää. En voisi kuvitellakaan että menisin baariin tanssimaan kun istuminenkin hikoiluttaa! Jännittävät tilanteet saavat melkein jalat alta ja hikeä valuu litroittain.
Sitten toinen ongelma. Punastuminen.
En voi edes kotiväelle puhua kahvipöydässä naaman helottamatta punaisena. Koko ajan kuulee töissä että "sä oot taas ihan punanen" ja "minkä värinen on paloauto?". Ja sitten vasta olenkin punainen ja hiki virtaa.
Näiden kahden ongelman takia minusta on tullut ujo ja hiljainen. Inhoan mennä kauppaan tai mihin vaan missä on vaarana että joku sanoo minulle jotain, ja muutenkin jätän väliin menoja hien takia. Tämä siis todella häiritsee elämääni! Yläaste ja ammattikoulu oli yhtä tuskaa, (minua kiusattiin punastumisesta), ja haluaisin jo päästä niistä ajoista...
Kaikki apteekin tuotteet hikoiluun on kokeiltu. Kävin lääkärissä yläasteella tämän ongelman takia, ja sain kuulla että kaikki johtuu murrosiästä, nyt kuitenkin sen luulisi olevan jo ohi (!), ja silloin yläasteaikoinakaan en usko ongelman johtuneen (ainkaan kokonaan) puperteetista koska eivät muut ikäiseni näin paljon hikoilleet. Hakeuduin uudestaan lääkäriin pari viikkoa sitten ja verikokeet ja muut testit tehtiin eikä mitään löytynyt.Sain kuitenkin triptyl nimistä unilääkettä, jonka pitäisi hillitä hikoilua, mutta mitään vaikutusta ei ollut. Lääkäri ei muutenkaan tuntunut ennen joutuneen käsittelemään tälläistä ongelmaa, koska ei määrännyt lääkettä heti vaan sanoi että tutkii asiaa... myöhemmin hän soitti ja hain reseptin.
Koska lääke ei toiminut, hän sanoi että mitään muuta hoitoa ongelmaan ei ole. Epäilen kuitenkin että voisiko lääkäri olla sen verran kokematon, että ei tiedä kaikista hoitomuodoista?(Hän oli aikas nuori). Onhan tähän ongelmaan pakko olla joku ratkaisu...onhan?
Olen siis parikymppinen nainen, ja hyvässä kunnossa ja paino normaali. Sairauksia ei ole.
Olisi kiva kuulla onko kohtalotovereiden kertomuksia, jos heitä on (?) ja miten olette päässeet ongelmasta? jos joku tietäisi mahdollisista lääkkeistä tai muista hoidoista. Olisin kiitollinen vastauksista!
Hikoilen aivan järjettömästi. Vaikka istuisin kotona tekemättä mitään, paita on läpi märkä, samoin kädet ja sukkia saisi vaihtaa 10 minuutin välein.
hiki tulee jopa talvitakkien läpi, joten tämä on todella häiritsevää. En voisi kuvitellakaan että menisin baariin tanssimaan kun istuminenkin hikoiluttaa! Jännittävät tilanteet saavat melkein jalat alta ja hikeä valuu litroittain.
Sitten toinen ongelma. Punastuminen.
En voi edes kotiväelle puhua kahvipöydässä naaman helottamatta punaisena. Koko ajan kuulee töissä että "sä oot taas ihan punanen" ja "minkä värinen on paloauto?". Ja sitten vasta olenkin punainen ja hiki virtaa.
Näiden kahden ongelman takia minusta on tullut ujo ja hiljainen. Inhoan mennä kauppaan tai mihin vaan missä on vaarana että joku sanoo minulle jotain, ja muutenkin jätän väliin menoja hien takia. Tämä siis todella häiritsee elämääni! Yläaste ja ammattikoulu oli yhtä tuskaa, (minua kiusattiin punastumisesta), ja haluaisin jo päästä niistä ajoista...
Kaikki apteekin tuotteet hikoiluun on kokeiltu. Kävin lääkärissä yläasteella tämän ongelman takia, ja sain kuulla että kaikki johtuu murrosiästä, nyt kuitenkin sen luulisi olevan jo ohi (!), ja silloin yläasteaikoinakaan en usko ongelman johtuneen (ainkaan kokonaan) puperteetista koska eivät muut ikäiseni näin paljon hikoilleet. Hakeuduin uudestaan lääkäriin pari viikkoa sitten ja verikokeet ja muut testit tehtiin eikä mitään löytynyt.Sain kuitenkin triptyl nimistä unilääkettä, jonka pitäisi hillitä hikoilua, mutta mitään vaikutusta ei ollut. Lääkäri ei muutenkaan tuntunut ennen joutuneen käsittelemään tälläistä ongelmaa, koska ei määrännyt lääkettä heti vaan sanoi että tutkii asiaa... myöhemmin hän soitti ja hain reseptin.
Koska lääke ei toiminut, hän sanoi että mitään muuta hoitoa ongelmaan ei ole. Epäilen kuitenkin että voisiko lääkäri olla sen verran kokematon, että ei tiedä kaikista hoitomuodoista?(Hän oli aikas nuori). Onhan tähän ongelmaan pakko olla joku ratkaisu...onhan?
Olen siis parikymppinen nainen, ja hyvässä kunnossa ja paino normaali. Sairauksia ei ole.
Olisi kiva kuulla onko kohtalotovereiden kertomuksia, jos heitä on (?) ja miten olette päässeet ongelmasta? jos joku tietäisi mahdollisista lääkkeistä tai muista hoidoista. Olisin kiitollinen vastauksista!
Vastaukset 1
Vanhimmat
herkkiä naisia, jotka kastuvat jo ajatuksesta.