Keskustelussa 'MOX-voimala Suomeen? APUA!' on pienten annosten merkityksettömyydestä käyty juttua sen verran, että keskustelun rakennekuva rikkoutuu, minkä vuoksi katsoin jo aiheelliseksi avata siitä oman keskustelun. Otsikko on nimimerkki Tungstenin erään viestin otsikko aiheesta.
Kopioin keskusteluaiheesta viimeisen kirjoituksen avaukseksi (jatkan omallani):
"
Pienet annokset merkityksettömiä
Kirjoittanut: Tungsten, 2.11.2003 klo 11.25
"Eli jos oikein tulkitsen, mielestäsi 'pieni säteilyannos korkean luonnonsäteilyn alueella on varovaisesti arvioiden 15mSv/vuosi' "
Ei oikeastaan. Pikemminkin: pieni säteilyannos tässä mielessä voisi olla tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella saatu vuosiannos eli varovaisesti arvioiden noin 15mSv/vuosi.
"Aivan aluksi tulee mieleen nämä mainitsemasi korkean luonnonsäteilyn alueen asukkaat. Syöpää siellä ei ole havaittu yhtään enempää kuin muuallakaan, mutta mutaatiota on enemmän kuin muualla."
En ole kuullut tutkimuksesta, jossa tällainen havainto olisi tehty. Voisitko antaa viitteen sellaiseen?
Tiedossani ei ole mitään terveyshaittaa, jonka korkean luonnon taustasäteilyn olisi havaittu aiheuttavan. Pienillä säteilyannoksilla ei ole ylipäänsä havaittu terveysvaikutuksia.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001531266
Keskusteluhistoriaa voi kelata tuosta taaksepäin.
Kopioin keskusteluaiheesta viimeisen kirjoituksen avaukseksi (jatkan omallani):
"
Pienet annokset merkityksettömiä
Kirjoittanut: Tungsten, 2.11.2003 klo 11.25
"Eli jos oikein tulkitsen, mielestäsi 'pieni säteilyannos korkean luonnonsäteilyn alueella on varovaisesti arvioiden 15mSv/vuosi' "
Ei oikeastaan. Pikemminkin: pieni säteilyannos tässä mielessä voisi olla tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella saatu vuosiannos eli varovaisesti arvioiden noin 15mSv/vuosi.
"Aivan aluksi tulee mieleen nämä mainitsemasi korkean luonnonsäteilyn alueen asukkaat. Syöpää siellä ei ole havaittu yhtään enempää kuin muuallakaan, mutta mutaatiota on enemmän kuin muualla."
En ole kuullut tutkimuksesta, jossa tällainen havainto olisi tehty. Voisitko antaa viitteen sellaiseen?
Tiedossani ei ole mitään terveyshaittaa, jonka korkean luonnon taustasäteilyn olisi havaittu aiheuttavan. Pienillä säteilyannoksilla ei ole ylipäänsä havaittu terveysvaikutuksia.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001531266
Keskusteluhistoriaa voi kelata tuosta taaksepäin.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Korkean luonnon taustasäteilyalueen terveysvaikutuksesta kappale:
"Maapallolla on joitain alueita, joissa maa- ja kallioperän luonnollisen radioaktiivisuuden takia on Suomea korkeampi luonnon säteilytausta. Siten näitä alueita tutkimalla voidaan saada tietoa korkeamman taustasäteilyn mahdollisista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa on alueita, joissa maanpinnassa oleva toriumpitoinen mineraali monatsiitti aiheuttaa lisääntynyttä ulkoista säteilyä. Näillä alueilla asuvissa ihmisissä on havaittu normaalia enemmän kromosomimuutoksia (mutaatioita), mutta sen sijaan syöpätapausten lisääntymistä ei ole havaittu (esim. BEIR 1990)."
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2001/T2080.pdf
(kappale luvusta 3.3, 'Ihmisen sopeutuminen luonnolliseen taustasäteilyyn')
"Tiedossani ei ole mitään terveyshaittaa, jonka korkean luonnon taustasäteilyn olisi havaittu aiheuttavan."
Kuten jo sanoin: mutaatio ei ole terveyshaitta altistuneelle, vain jälkeläisille. Jos näitä mutaatioita ei katsota terveyshaitoiksi, niin mitä ne sitten on?
"Pienillä säteilyannoksilla ei ole ylipäänsä havaittu terveysvaikutuksia."
Edelleenkin termi 'pieni säteilyannos' on sinulta epämääräisesti määritetty. Olen saanut kaksi määritelmääsi:
1:
Määritellään se vaikka näin: säteilyannos, joka on niin pieni, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia.
2:
pieni säteilyannos tässä mielessä voisi olla tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella saatu vuosiannos eli varovaisesti arvioiden noin 15mSv/vuosi.
Kun kirjoittaa: pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveyshaittoja, pitäisi kyetä määrittelemään pieni säteilyannos. Sitä odotan, edelleenkin, sinulta. vai oliko tuossa jo kaikki?
'Siviilipuolella' tuon vielä voisi päätellä, mutta kun lääketieteessä annetaan melkoisen suurin annoksia jo merkkiaineena, lyö se poskelle koko määrittelyjuttua.
Kyllä sen voi määritellä, juurihan se on tehty!
Aluksi määritellään pieneksi säteilyannokseksi annos, joka on niin pieni, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia.
Tämän jälkeen sitten voidaan aina sanoa:
"Pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittoja"
Eiks ookkin mahtavaa! Tuokin asia on nyt sitten selvitetty :)
Keskustelu on todella antoisaa... :)
Onko se sitten yksilöiden välistä erovaisuutta vai mitä, kun jotkut eivät sairastu edes säteilysairauteen annoksesta, jossa sen pitäisi ilmetä.
Syöpävaarahan on säteilyn tavallinen uhkakuva. Syöpää aiheuttavat niin monet muutkin tekijät, että yhteyttä saatuun säteilyannokseen on vaikea muodostaa.
Se on kuin sisäilman radon ja tupakointi. Jälkimmäinen aiheuttaa niin paljon keuhkosyöpää, ettei radon-alueilla keuhkosyöpä ole yleisempää kuin muuallakaan.
Säteilyn vaikutukset ovat hyvinkin yksilöllisiä. Siitä löytyy STUKin kirjasta runsaasti tekstiä, muistaakseni etenkin sen ICRP-osasta.
Pienten säteilyannosten terveyshaitat ja niiden laskennallinen käsittely ovat edelleen suurena kysymysmerkkinä. Asiasta ei yksinkertaisesti tiedetä vielä tarpeeksi.
No kopioin tähän nyt kuitenkin osan viestistä, jossa noiden kirjan osien linkit on, vaikka juttu on vielä tuore. eipähän tartte kelailla niin paljoo.
"
STUKille kiitos
Kirjoittanut: Vastaaja, 26.7.2003 klo 03.32
STUK on julkaissut 7-osaisesta 'Säteily- ja ydinturvallisuus' -kirjasarjastaan kirjan 4: Säteilyn terveysvaikutukset. Kirja on 12-osainen ja kaikki ovat netissä haettavissa pdf-tiedostoina.
Kirjan 4 osat:
1. JOHDATUS SOLUBIOLOGIAAN
2. SÄTEILY JA SOLU
3. SÄTEILYN HAITTAVAIKUTUSTEN LUOKITTELU
4. SÄTEILYVAMMAT
5. SÄTEILY JA SYÖVÄN SYNTY
6. JOHDATUS EPIDEMIOLOGIAAN
7. SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA
8. SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET
9. SÄTEILY JA RASKAUS
10.KROMOSOMIANALYYSI ALTISTUSSELVITYKSESSÄ
11.ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA
12.TSHERNOBYLIN TURMAN TERVEYSVAIKUTUKSET
Sisällysluettelo on osassa 1.
URL-osoitteet, joista osat voi ladata koneelle (tai käydä vain lukemassa):
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_01.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_02.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_03.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_04.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_05.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_06.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_07.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_08.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_09.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_10.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_11.pdf
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_12.pdf
Vinkki: kun tallennat osat koneelle, muuta niiden nimi kuvaavimmiksi esimerkiksi kirja4_04_vammat ja kirja4_09_raskaus. Näin löydät ainakin aluksi nopeammin haluamasi osan ja säilytät kuitenkin kaikille yhteisen kirja- ja osanumeron.
"
Tuskin tuo asia tutkimalla selviää. Näin vain on, ja sillä hyvä.
Siinä tutkimuksessa voidaan mennä sellaiselle tasolle, joka on lailla kielletty. Pengotaan DNA:sta, kuka kestää säteilyä hyvin.
Kyllähän voidaan tutkia, mitä säteily aiheuttaa solulle. Kaikkia solun korjausmekanismeja, naapurisolujen vaikutusta ja muuta yhtä hankaalaa vain ei tiedetä, ja siksi laskennallinen syöpämahdollisuus on tuloksiltaan pienten annosten kohdalla sitä sun tätä.
Säteily ei tee poikkeusta muihin syöpää aiheuttaviib juttuihin kuin sen, että sen vaikutusta lienee eniten tutkittu. Joten syy, miksi joku saa syövän ja miksi joku ei, on vielä selvittämättä. yksikin yli 90v ukko oli polttanut tupakkaa pienen ikänsä eikä edes sairastunut syötään, ainakaan todetusti.
otetaan vaan vastaan mitä tulee. säteily pistää tulemaan tosin vähän lisää (riski kasvaa), mutta mitäs tuosta. kuollaan täältä kuitenkin ja meitä on oikeestaan liikaa tällä pallolla.
tosin mutaatioiden maailma ei ole oikein kiva ajatus. mutta eihän se meitä koske.
taitaa olla aika ruveta miettiin jotain muita juttuja, vähäks aikaa. toihan oli ihan hulluu kirjoitteluu.
Mietitään vain muita juttuja välillä. Minä pesin vanhan traktorin ilmansuodatinta bensalla - ilman suodatinta - ja nyt on pää kuin Haminan kaupunki.
Syöpävaarallisia ovat nekin höyryt..
Lainaamassasi VTT:n tiedotteessa (Rasilainen et al) sanottiin näin: "Näillä alueilla asuvissa ihmisissä on havaittu normaalia enemmän kromosomimuutoksia (mutaatioita), mutta sen sijaan syöpätapausten lisääntymistä ei ole havaittu (esim. BEIR 1990)."
Etsin käsiini viitatun julkaisun, BEIR V (1990), ja lukasin epidemiologisia tutkimuksia koskevan osan, johon Rasilainenkin viittasi. Korkean luonnollisen taustasäteilyn alueella elävissä ihmisissä on joissain tutkimuksissa tosiaan havaittu kohonnut määrä kromosomimuutoksia, mutta BEIR V-raporttikin toistaa jo todetun seikan: terveyshaittoja ei ole havaittu. Kromosomimuutoksilla viitataan tässä yhteydessä yksilön soluissa havaittuihin kromosomimuutoksiin, joilla vuorostaan ei ole havaittu vaikutuksia terveydentilaan, yksilön omaan tai tämän jälkeläisten. Toisin kuin annat ymmärtää, kromosomimuutoksten ei ole havaittu olevan perinnöllisiä, eikä ilmenevän jälkeläisissä.
Selvästi laajin korkean luonnollisen taustasäteilyn vaikutuksia koskeva tutkimus on tehty Kiinassa Guangdongin maakunnassa. Tutkimus kattoi 70000 ihmistä. Lainaan BEIR V-raporttia tutkimuksen tuloksista:
"For total cancer mortality, the observed cancer rate was higher in the normal background area"
Syöpiä ei siis ollut korkean luonnon taustasäteilyn alueella enempää, vaan itseasiassa jopa vähemmän, kuin verrokkialueella.
"Chromosome abberations [...] were found in individuals in the high natural backgrounf area"
Kromosomimuutoksia löytyi korkean taustasäteilyn alueella. Tähän Rasilainenkin viittaa.
"There were no differences for [...] hereditary diseases or congenital defects in children"
Mutta perinnöllisisten sairauksien tai synnynnäisisten vikojen määrässä ei ollut eroa alueiden välillä. Ylipäänsä siis huolimatta kromosomimuutoksista alueen ihmisissä, ei korkealla taustasäteilyllä havaittu terveyshaittavaikutuksia niin alueen ihmisissä, kuin heidän jälkeläisissäkään.
Lyhyesti sanoen BEIR V-raportti tukee, pikemminkin kuin heikentää väitettä, että pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia.
Minusta pieni säteilyannos voidaan tässä yhteydessä hyvin määritellä annokseksi, jolla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia. Esimerkiksi kaikki luonnon taustasäteilystä saadut vuosiannokset ovat tällaisia, joten tässä mielessä pieni säteilyannos olisi luokkaa alle 15mSv vuodessa.
Olenkin jo moneen kertaan ihmetellyt, mitä mutaatiot ovat, jos ei terveyshaittoja. kerran näin töllössä viisijalkasen vasikan. ihan terveeltä se vaikutti.
Et kertonut, miten mutaatio ilmeni, mutta ei sen oikeastaan mitään väliä. STUKin mukaan
"Säteily voi jättää solun perimään pysyvän muutoksen, mutaation. Kun mutaatioita on kertynyt useita ja jos ne ovat sattuneet solun jakautumisen kannalta keskeisiin geeneihin, voi seurauksena olla syöpäkasvain."
vaikka mutaatiota voi olla myös hyödyllistä, voisi mutaation ajatella olevan terveyshaitta lajille. rajatapauksia, vaikka nyt toi 5-jalkanen vasikka, on. Meidän mielestä viidennestä jalasta ei ole sille mitään hyötyä, mutta luonto on sopeutuvainen. tosin 5-jalkaisuus lajina edellyttäisi toisen 5-jalkaisen mutaation, luulisin.
Muuten: suuren säteilyannoksen (taisi olla jotkin ydinkokeet venäjällä) on todettu selvästi lisäävän downin syndroomaa. se muistuttaa jonkin verran menneiden vuosikymmenien talimodi-lapsia - mm. mongolimaiset kasvonpiirteet, vajaaälyisyys. Sitä ei voi pitää hyödyllisenä mutaationa ja ainakin muusta kuin säteilystä johtuvana se on todettu terveyshaitaksi.
"Minusta pieni säteilyannos voidaan tässä yhteydessä hyvin määritellä annokseksi, jolla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia. Esimerkiksi kaikki luonnon taustasäteilystä saadut vuosiannokset ovat tällaisia, joten tässä mielessä pieni säteilyannos olisi luokkaa alle 15mSv vuodessa."
Totta helkutissa pienenä säteilyannoksena on pidettävä suunnilleen sitä, mitä luonnosta tulee, koska pienemmäksi sitä on vaikea saada!
Kaikki ihmisen aikaansaama ulkoinen ja sisäinen säteily on todellakin turhaa terveysriskin lisäämistä - no jätetään nyt ainakin lääketieteellinen käyttö pois.
Ydinenergia ei tietenkään ole ainoa säteilyä lisäävä ihmisen aikaansaannos. Kaikki tekijät yhdessä kasvattavat saamaamme säteilyä. Se merkitsee riskin kasvua terveyshaitalle.
Tuo 15mSv/vuosi tekee noin 1uSv/h (mikrosievert). pienihän se on, ihan hyvä niin. Se vaan, että vuositasolla ilmoitettuna se edellyttää tasaista säteilyä, koko keholle, jolloin se ei ole läheskään niin haitallinen kuin lyhyemmän ajan kuluessa saatu suurempi annos, vaikka vuoden aikana saatu säteily jäisikin paljon alle 15mSv. Tällainenhan tilanne on esim. ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.
no, on vaikea todeta säteilystä johtuva terveyshaitta, vaikka sellainen olisikin. syöpä ei jätä korvamerkkiä sen aiheuttajasta ja syitä on todennäköisesti useita. Mutta riittää kun tietää, että riski sairastua syöpään kasvaa pienestäkin säteilyannoksesta.
"Olenkin jo moneen kertaan ihmetellyt, mitä mutaatiot ovat, jos ei terveyshaittoja. kerran näin töllössä viisijalkasen vasikan. ihan terveeltä se vaikutti."
Ilmeisesti sekaannus johtuu siitä, ettet hallitse biologian peruskäsitteitä. Yksilössä tapahtuva yksi mutaatio ei tarkoita että yksilö on mutantti. Tuo yksi mutaatio tarkoittaa, että vain solu jossa mutaatio on tapahtunut on mutantti, yksilön muiden solujen pysyessä ennallaan. Mainitsemasi vasikan ylimääräinen jalka ei todennäköisesti johdu mutaatiosta vaan kehityshäiröstä, joskin varmuus saataisiin vain DNA-näytteen perusteella.
"Et kertonut, miten mutaatio ilmeni, mutta ei sen oikeastaan mitään väliä."
Yksittäisten solujen kromosomimuutokset eivät ilmene monisoluisen eliön (esim. ihmisen) fenotyypissä mitenkään.
"Säteily voi jättää solun perimään pysyvän muutoksen, mutaation. Kun mutaatioita on kertynyt useita ja jos ne ovat sattuneet solun jakautumisen kannalta keskeisiin geeneihin, voi seurauksena olla syöpäkasvain."
Siis:
"KUN... JOS... VOI seurauksena olla syöpäkasvain"
Ainakaan korkean luonnontaustasäteilyn alueilla ei ole havaittu syöpien olevan yleisempiä kuin muuallakaan. Selvästi yksinkertaista voimakasta kausaalisuhdetta pienen säteilyannoksen ja syöpäriskin välillä ei ole koska sellainen havaittaisiin lisääntyneinä syöpinä.
"vaikka mutaatiota voi olla myös hyödyllistä, voisi mutaation ajatella olevan terveyshaitta lajille. rajatapauksia, vaikka nyt toi 5-jalkanen vasikka, on. Meidän mielestä viidennestä jalasta ei ole sille mitään hyötyä, mutta luonto on sopeutuvainen. tosin 5-jalkaisuus lajina edellyttäisi toisen 5-jalkaisen mutaation, luulisin. "
Tällainen pohdinta on irrelevanttia koska korkean taustasäteilyn alueilla ilmenneiden kromosomimuutosten ei ole havaittu periytyvän, eivätkä ne näin ollen vaikuta lajinkehitykseen.
"Muuten: suuren säteilyannoksen (taisi olla jotkin ydinkokeet venäjällä) on todettu selvästi lisäävän downin syndroomaa. se muistuttaa jonkin verran menneiden vuosikymmenien talimodi-lapsia - mm. mongolimaiset kasvonpiirteet, vajaaälyisyys."
Tämä on totta, vaikkakin tarkoittanet talidomidi-lapsia.
"Sitä ei voi pitää hyödyllisenä mutaationa ja ainakin muusta kuin säteilystä johtuvana se on todettu terveyshaitaksi."
Toki Downin syndrooma on sairaus riippumatta aiheuttajasta. Pienten säteilyannosten ei ole havaittu sen riskiä kasvattavan. Korkean taustasäteilyn alueilla ei synny enempää Downin syndroomaisia kuin muutenkaan.
"Totta helkutissa pienenä säteilyannoksena on pidettävä suunnilleen sitä, mitä luonnosta tulee, koska pienemmäksi sitä on vaikea saada!"
Olen samaa mieltä.
"Kaikki ihmisen aikaansaama ulkoinen ja sisäinen säteily on todellakin turhaa terveysriskin lisäämistä"
Kuvaamasi kaltainen säteilyn käyttö ei olisi Suomessa laillista. Sen sijaan Suomessa on laillista käyttää säteilyä perustellusti ja aiheuttamatta turhaa varaa. Pari esimerkkiä:
1. Joka kodissa oleva palohälyytin kasvattaa keskimääräisen suomalaisen säteilyannosta alle mikrosievertillä vuosittain. Näin pienellä lisäyksellä ei ole mitään havaittua terveysvaikutusta, eikä lisäys ole turha.
2. Suomalainen ydinvoima kasvattaa keskimääräisen suomalaisen säteilyannosta alle mikrosievertillä vuosittain. Näin pienellä lisäyksellä ei ole mitään havaittua terveysvaikutusta, eikä lisäys ole turha.
"Se merkitsee riskin kasvua terveyshaitalle."
Keinotekoinen säteilyn käyttö kasvattaa keskimääräisen suomalaisen vuosiannosta n. 0,5mSv, josta n. 0,0008mSv tulee suomalaisesta ydinvoimasta. 0,5mSv on niin pieni annos, ettei sillä ole mitään mitään havaittua haittavaikutusta terveyteen.
"Se vaan, että vuositasolla ilmoitettuna se edellyttää tasaista säteilyä, koko keholle, jolloin se ei ole läheskään niin haitallinen kuin lyhyemmän ajan kuluessa saatu suurempi annos, vaikka vuoden aikana saatu säteily jäisikin paljon alle 15mSv. Tällainenhan tilanne on esim. ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen."
Pari korjausta. Ensinnäkin 15mSv on niin pieni säteilyannos, ettei sillä ole kerta-annoksenakaan mitään havaittuja deterministisä terveysvaikutuksia, joiden tapauksessa säteilyannoksen kertymisaika on relevantti. Säteilysairausoireet alkavat 1000mSv:ssä. Toisena mitä tulee säteilyn stokastisiin terveysvaikutuksiin, kuten syöpäriskin kohoamiseen, ei niihin katsota vallalla olevan ns. lineaarihypoteesin nojalla vaikuttavan säteilyannoksen saantiajan.
Väestönsuojelutoimenpitein on mahdollista pitää vakavankin ydinonnettomuuden jälkeen väestön saama säteilyannos niin pienenä, että havaittavia terveyshaittoja ei ilmene. Suomessa on varauduttu tällaisiin väestönsuojelutoimenpiteisiin ja ne voidaan toteuttaa koska tahansa 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa.
"no, on vaikea todeta säteilystä johtuva terveyshaitta, vaikka sellainen olisikin."
Ei ole. Lukuisia haittoja on havaittu ja tutkittu systemaattisesti eläinkokeilla ja tutkimalle esim. ydinpommituksissa säteilylle altistuneita ihmisiä. Säteilyn terveysvaikutukset tunnetaan nykään varsin tarkasti. Suurten säteilyannosten on havaittu kasvattavan syöpärisikiä.
Sen sijaan pienten säteilyannosten (luokkaa
"Ilmeisesti sekaannus johtuu siitä, ettet hallitse biologian peruskäsitteitä."
heh - olen teurastaja!
no kun laki sanoo, että palohälyttimen pitää olla, minkäs teet?
mutta ei laki pakota missään ydinvoimaa olemaan, eihän? ei se kyllä vaadi sitä poistettavaksikaan (vielä), joten siihen asti on kai vaan pysyttävä kaukana semmosista maailmanlopun laitoksista.
jotipillerit sais kyllä kuuluu vähän semmoseen systeemiin ku ennen oli viinakortti, eli että leimataan kun valtio antaa pillerin viiden vuoden välein. eihän niitä kukaan muista ostaa - jos nyt sattuu ees oleen rahaa - alvariinsa ja samalla sais säteilyturvarekisteriin päivitettyy että toiki on nyt hoiettu viieksi vuodeksi. vai onks toi vähän ku neuvolassa käyntii, kortti mukaan, pillerit käteen? nyt jos niitä sattuu tartteen, eikä oo tullu huolehittuu että niitä itellä on käyttökelposii, kukaan ei tiiä mistä saa ja apteekkien seinät pullottaa hakijoista, jos nyt ovat ees auki ku kaikki on ryövätty.
mut aattele millasta touhuu se sätteily on: mie ku luin tämmösen, jotta:
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
ja ton on sanonut stUKKI! se kuulemma tietää paljon juttuloi, eikä sitä oo kukkaan valleesta kiin saanu, mitä ny joskus on unohtanu joittenki pikkujuttujen kertomisen tyhmälle rahvaalle.
ihan hirveetä tommoset hiukkaset! olikse laulu semmonen ku 'miten paljon mahtuu pieneen hiukkaseen...'? ei se ollu.
ja sit ku yx ötyvoimaloppari rupes kertoon, jotta semmonen ydinvoimala jos poksahtaa, se ois yhtä harvinaista ku lottovoitto. no mie ku siltä kysyin, jotta lottooksä niin se ensten mietti pitkään ja oli sit ihan hilijaa. voisko semmonen lottovoitto olla ihan niinku tuo pieni huikkanen?
"no kun laki sanoo, että palohälyttimen pitää olla, minkäs teet?
mutta ei laki pakota missään ydinvoimaa olemaan, eihän?"
Ymmärsinkö oikein että pidät palohälytintä hyväksyttävänä vain koska se on lain määräämä? Pitäisitkö vastaavasti ydinvoimaa hyväksyttävänä jos se olisi lain määräämä? Jos et, mikset? Jos et, kiellätkö myös palohälyttimen hyväksyttävyyden?
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
Tämä on jo käsitelty. Lainaan aiempaa vastaustani: Tällaisia muutoksia tapahtuu ihmiskehossa luokkaa 10000 päivässä, joista keskimäärin 2 luonnonsäteilyn aiheuttamia. On siis selvää, että hyvin pienet annokset, kuten luonnonannokset ja säteilytyössä saatavat, eivät muuta merkittävästi soluissa luonnostaan tapahtuvien muutosten tiheuttä. Tämä selittää seuraavat havainnot:
Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan terveyshaittoja riippumatta säteilylähteestä. Luonnollisen taustasäreilyn tason ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin. Ydinvoimassa työskentelyn ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin.
"ja sit ku yx ötyvoimaloppari rupes kertoon, jotta semmonen ydinvoimala jos poksahtaa, se ois yhtä harvinaista ku lottovoitto. no mie ku siltä kysyin, jotta lottooksä niin se ensten mietti pitkään ja oli sit ihan hilijaa. voisko semmonen lottovoitto olla ihan niinku tuo pieni huikkanen?"
Lotossa voittamisen todennäköisyys on yhdellä kupongilla noin 14*10^-6/viikko. Näin suurella onnettomuustodennäköisyydellä ydinvoimala ei ikinä saisi toimilupaa. Ydinvoimalan aiheuttama riski on vaihtoehtoisien sähköntuotantotapojen riskejä alhaisempi ja huomattavasti alhaisempi kuin riskit, joita ihmiset pitävät arkielämässä hyväksyttävinä esimerkiksi liikenteessä.
Teurastajan työ on selkeästi vaarallisempi kuin säteilytyö, jonka riskit eivät olennaisesti eroa tavallisesta toimistotyöstä.
Eipä mulla hättää, eikä tulevilla tuhansilla sukupolvillakaan, ainakaan mun takii :)
eikä oo kukkaan eppäilly että ruppeisin edes vahingossa heilumaan kirveen kanssa ja vaarantamaan ympäristön terveyttä tai henkeä.
mutta se semmonen ötyvoimatyö onki ihan toisenlaista touhuu, niin kerroitki. se pelottaa.
ei sillä oo mittään merkitystä, mitä tyhmä kansa hyväksyy tai ei hyväksy. enkä mie oo täällä juttelemassa liikenteen vaarallisuudestakaan ku sille on varmaan joku ihan oma juttelupaikka täällä.
ja kyllä mie kuule aina vaan uskon enemmän siihen stUKKIiin ku sun tapasiin loppareihin, muttei mua silti mitenkään haittaa sun kirjottelus, niin että jatka vaan, niin mäki teen.
meiän talon, tämmönen muutaman sadan immeisen kerrostalo, joku suojeluvastaava oli ihan ihmeissään ku mie kysyin jotta onko meitille niitä jotipillereitä. lupas jotta tutkii asiaa.
ja sit se kerto semmosen, että jonku väestösuojelupaikan hätäuloskäynti on muurattu kiinni.
ku sie tiiät niin paljon niin tiiäksie sitä jotta saako niitä muurata kii? katokko jos vaikka toi lähellä oleva ytinötyvoimala poksahtaa ja muut uloskäynnit jummiutuu.
Olen sangen kummastunut tämän uuden savolaisen teurastajasivupersoonan ilmaantumisesta.
"ei sillä oo mittään merkitystä, mitä tyhmä kansa hyväksyy tai ei hyväksy. enkä mie oo täällä juttelemassa liikenteen vaarallisuudestakaan ku sille on varmaan joku ihan oma juttelupaikka täällä."
Suomessa luvan lisäydinvoimalle myöntää eduskunta, joka taas valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Näin ollen kansan mielipide on hyvinkin olennainen mitä ydinvoiman käyttöön tulee. Mitä taas tulee esim. liikenteen riskeihin, on vain viisasta verrata ydinvoiman aiheuttamia hyvin pieniä riskejä muihin ihmisiä kohtaaviin riskeihin, jotta asiat osataan laittaa oikeisiin mittasuhteisiinsa. Mikäänhän tässä maailmassa ei ole täysin riskitöntä.
"ja kyllä mie kuule aina vaan uskon enemmän siihen stUKKIiin ku sun tapasiin loppareihin, muttei mua silti mitenkään haittaa sun kirjottelus, niin että jatka vaan, niin mäki teen."
STUKin kirjallisuudessa oleva tieto ei ole ristiriidassa muun säteilyturvallisuudesta saatavilla olevan tieteellisen tiedon kanssa, esität sen vain irrallaan kontekstistaan niin että se johtaa harhaan. Säteilysuojelun ALARA-periaate kun ei perustu pienten säteilyannosten terveysvaikutuksille, joita ei ole havaittu, vaan varovaisuudelle. Sen seikan, että pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittuja terveysvaikutuksia, vahvistaa muun muassa BEIR V-raportti, jonka sinä - en minä - toit alunperin keskusteluun. Voit varmentaa tiedon myös lukemalla STUK:n kirjallisuutta kokonaisuutena eikä irrallisina lauseina.
"ku sie tiiät niin paljon niin tiiäksie sitä jotta saako niitä muurata kii? katokko jos vaikka toi lähellä oleva ytinötyvoimala poksahtaa ja muut uloskäynnit jummiutuu."
Hätäuloskäyntejä koskevissa asioissa kehoitan kääntymään suojeluvastaavan puoleen. Hätäuloskäynti on tärkeä lähinnä tulipaloriskin takia. Paljon epätodennäköisemmän ydinlaitosturman aiheuttaman säteilyvaaratilanteen tapauksessa hätäuloskäynnit eivät ainakaan säteilyvaaran takia ole tarpeen. Yksinkertaisesti sisälle menemällä, ovet, ikkunat sekä ilmastoinnin sulkemalla on mahdollista pitää säteilyannos niin pienenä, ettei mitään terveysvaikutuksia ilmene.
Ymmärrän kyllä, mihin ystävämme pyrkii, eikä ajatus mikään aivan huono ole. Suunnilleen tällainen se on:
1) katsotaan ensin, mikä on pienin säteilytaso, jolla terveysvaikutuksia on havaittu/todettu
2) löydetyn tason alapuoliset tasot määritellään 'pieneksi annokseksi'
Ihan ookooltahan tuo vaikuttaa noin äkkisilmäykseltä. mutta
tämä taso saattaa muuttua, jos myöhemmin voidaan todistaa tätä pienemmän annoksen aiheuttaneen terveyshaitan. tästä taas seuraa se, vanhempia dokumentteja luettaessa niissä mainittu 'pieni annos' onkin suurempi kuin voimassa oleva. Ja siitähän ei tuu muuta kuin kyläpuheita.
toinen heikkous termin käytössä on sen suhteellisuus. säteilyllä ja altistuneella kohteella on useita eri ominaisuuksia, jotka vaikuttavat terveyshaitan ilmaantumiseen.
jos todella valitaan kaikkein pienin arvo pahimmilla mahdollisilla parametreillä (eräs esimerkki sikiö eräässä raskauden vaiheessa), saataisiin arvo, joka muissa olosuhteissa olisi kohtuuttoman pieni käytettäväksi.
Siis: vain, jos nimenomaan halutaan ilmoittaa tarkasti pienin arvo, jolla missään milloinkaan olosuhteista riippumatta on todettu säteilyn terveyshaitta, termi 'pieni annos' on käyttökelpoinen. Ja kun näin on, on selkeämpää käyttää vain tarkkaa arvoa, esim. juuri 15mSv/vuosi. tällöin ei myöskään vanhoihin dokumentteihin jäisi virheellistä tietoa.
jaa... en tiedä selviskö mun ajatuksen kulku... mutta saa sitä jatkaa :)
Kromosomimutaatioiden vaikutukset jälkeläisiin eivät tule välttämättä esiin vasta kuin pidemmällä aikavälillä. Vertailuksi voisi ottaa esimerkiksi pienen ja eristyneen ihmispopulaation jossa siinäkään perimässä olevat "haitalliset" geenit eivät välttämättä pääse dominoiviksi lyhyellä aikavälillä. Ennenpitkää "haitalliset" geenit voivat päästä yleistymään/dominoiviksi ja siten esim perinnöllisten sairauksien määrän lisääntyminen suhteessa muuhun väestöön voi tulla näkyviin.
Tästä aasinsillalla keskustelun aiheeseen...
Mikäli kromosomimuutoksien lisääntymistä on havaittu, mahdollinen periytyminen jälkeläisille ei ole lainkaan niin helposti selitetty kuin herra tai rouva Tungsten the filamentti antoi ymmärtää ja perinnöllisyyden mahdollisuutta ei voida poissulkea!
Eli olen kanssasi täysineri mieltä väittäessäsi että: " Lyhyesti sanoen BEIR V-raportti tukee, pikemminkin kuin heikentää väitettä, että pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia." Vaikkakin ihmisiä on asunut varmasti kys alueilla jo pidempään kuin esimerkiksi Öllölässä :)
"Kromosomimutaatioiden vaikutukset jälkeläisiin eivät tule välttämättä esiin vasta kuin pidemmällä aikavälillä. Vertailuksi voisi ottaa esimerkiksi pienen ja eristyneen ihmispopulaation jossa siinäkään perimässä olevat 'haitalliset' geenit eivät välttämättä pääse dominoiviksi lyhyellä aikavälillä. Ennenpitkää 'haitalliset' geenit voivat päästä yleistymään/dominoiviksi ja siten esim perinnöllisten sairauksien määrän lisääntyminen suhteessa muuhun väestöön voi tulla näkyviin."
Ensinnäkin aiemmin lausumani ei näemmä vielä mennyt perille, joten toistan sen vielä: "kromosomimuutoksten ei ole havaittu olevan perinnöllisiä, eikä ilmenevän jälkeläisissä" Kromosomimuutokset ilmenevät yksilöiden oman kehon yksittäisissä soluissa, ne eivät periydy jälkeläisille. Kromosomimuutokset muuttavat genomia lähes poikkeuksetta niin merkittävästi, että jos alueen ihmisten jälkeläisillä olisi syntymässä perinnöllinen kromosomimuutos, se näkyisi selvästi. Tällaista ei ole havaittu. Lisäksi perinnölliset (ja muutkin) kromosomimuutokset on suhteellisen helppo havaita mikroskoopilla vaikkeivät ne ilmenisi näkyvinä. Tällaistakaan ei ole havaittu.
Toisena jonkun geenin alleelin dominoivuus tai resessiivisyys ei muutu ajan myötä. Geenin alleeli joko on dominoiva tai se on resessiivinen, se ei voi "päästä dominoivaksi" ajan myötä.
Kolmantena luonnollisen korkeamman taustasäteilyn ollessa kyseessä alueen ihmispopulaatio on koko alueella olo aikansa elänyt korkeammalle säteilytasolle altistuneena. Näin ollen jos säteilyllä olisi minkäänlainen perinnöllisiä sairauksia lisäävä vaikutus, perinnöllisten sairauksien olisi jo pitänyt lisääntyä. Perinnölliset sairaudet nimenomaan eivät ole alueella yleisempiä kyseisen tutkimuksen mukaan.
Se, että "lyhyesti sanoen BEIR V-raportti tukee, pikemminkin kuin heikentää väitettä, että pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia" pätee. Syöpiä oli vähemmän kuin verrokkialueella. Perinnöllisiä sairauksia saman verran. Epämuodostumia saman verran. Toisin sanoen terveyshaittoja ei ole havaittu.
Kun nyt pääsit isälliseen opetussävyyn, niin jatketaan samalla sävyllä...
Eiköhän tuo nyt ole aivan selvä asia mitä huomioit. Unohdit kumminkin tärkeän pointin. Käsittelet mutaatioita ikäänkuin ilmiönä joka tapahtuu vain tietyissä soluissa sanoessasi että geneettiset mutaatiot eivät voi periintyä. On aivan selvää että isovarpaani ihon keratinonosyyttien mahdollinen mutaatio ei periydy jälkeläisilleni, mutta mitenkäs on asian laita jos mutaatio tapahtuu siittiösolujen perimässä? Tällöin puhumme todellakin mahdollisesti periytyvästä mutaatiosta! (joka ei välttämättä ole dominoiva mutta voi tulla dominoivaksi pidemmällä aikavälillä!)
Edelleenkin olen sitä mieltä että väitteesi: "lyhyesti sanoen BEIR V-raportti tukee, pikemminkin kuin heikentää väitettä, että pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia" on perätön. Perusbiologian puitteissa et ainakaan mitään tuollaista voi mennä väittämään.
Entäs lopetuksesi: "Syöpiä oli vähemmän kuin verrokkialueella. Perinnöllisiä sairauksia saman verran. Epämuodostumia saman verran. Toisin sanoen terveyshaittoja ei ole havaittu"
En ole kyseistä artsua lukenut, mutta sanotaanko siinä todella niin että syöpäsairauksia oli vähemmän kuin verokkialueilla? Ionosoivan säteilyn terveysvaikutuksista yleisesti hyväksytyistä terveysvaikutuksista toivoisin että voisimme olle yhtä mieltä.
Jos kromosomimuutos tapahtuisi ituradan solussa se voisi teoriassa olla periytyvä. Tätä en kiistä. Sen sijaan väitän, että periytymistä ei ole alueella havaittu, eikä alueella ole perinnöllisiä sairauksia yhtään enempää kuin verrokkialueella. Eikä olekaan, ainakaan BEIR-raportissa kuvatussa tutkimuksessa. Tältäosin väittämäni siis pätee.
Se, ettei perinnöllisiä kromosomimuutoksia havaita selittyneen selittynee sillä, kaikki eliöt ovat evoluution myötä sopeutuneet taustasäteilyyn, joka menneisyydessä oli vielä nykyistä voimakkaampaa. Ihmiskehon toiminnassa on luonnostaan moninkertaiset varmennukset, jotka ehkäisevät kromosomeiltaan muuttuneiden solujen lisääntymisen. Tämä vuosimiljardien aikana tapahtunut pieniin säteilyannoksiin sopeutuminen selittänee paljon myös siitä, ettei pienillä annoksilla ole havaittu yksiselitteisiä terveyshaittoja, toisin kuin suurilla annoksilla, jollaisia ei luonnosta tavallisesti saa.
"En ole kyseistä artsua lukenut, mutta sanotaanko siinä todella niin että syöpäsairauksia oli vähemmän kuin verokkialueilla?"
BEIR V-raportti, joka edustaa aika tarkkaan alan tiedemiesten konsensusta vuodelta 1990, sanoo suoraan: "For total cancer mortality, the observed cancer rate was higher in the normal background area".
"Ionosoivan säteilyn terveysvaikutuksista yleisesti hyväksytyistä terveysvaikutuksista toivoisin että voisimme olle yhtä mieltä."
Henkilökohtaisesti hyväksyn ICRP:n linjan ja tuen LNT-hypoteesin käyttöä säteilysuojelun perusteena. LNT-hypoteesia ammattilisena työkaluna ei kuitenkaan tule sekoittaa säteilyn epidemiologisiin vaikutksiin, jotka täytyy - kuten lääketieteessä aina - selvittää empiirisin tutkimuksin. Tutkimuksissa ei ole havaittu korkeammalla taustasäteilyllä deterministisiä eikä stokastisia haittavaikutuksissa.
Eikä BEIR-raportissa kuvattu Guangdongissa tehty tutkimus edes ole yksin havaintoineen harventuneista syöpätapauksista korkeammassa taustasäteilyssä. Myös koko Yhdysvallat kattavassa tutkimuksessa korkean taustasäteilyn alueilla ilmeni vähemmän syöpiä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eläinkokeissa, jossa osa eläimistä suojattiin paksuilla suojauksilla luonnonsäteilystä: normaalissa säteilyssä olevat olivat terveempiä. On mahdollista, että evoluution myötä olemme sopeutuneet tiettyyn määrään säteilyä, ja että sitä alemmat määrät ovatkin haitallisia yhtä lailla kuin sitä suuremmat. Tämäkin mahdollisuus on syytä tutkia ja pitää mielessä, vaikka henkilökohtaisesti en pidäkään sitä todennäköisenä.
kylläpä mie oon hassu ku oon unohtanu tämän jutun tänne. piti jatkaa kyllä.
ku tuolla jossain kirjotin, jotta syöpä ei periydy, se oli hiukka väärin sanottu. oikeemmin olis sanoa, että ihmisillä sen ei ole todettu periytyvän. eläimillä säteilystä johtuva syöpä on kiistattomasti todistettu myös periytyvän. ei ole mitään syytä siihen, etteikö se periytyisi myös immeisillä - sitä vain on vaikee todistaa. eläimille voidaan aiheuttaa tahallisesti säteilyä ja ne sikiää nopeemmin, joten periytyvyys on helppo todentaa.
ja noiden korkeiden taustasäteilyjen aikaansaamat mutaatiotkin voi olla periytyneitä, kun ne kerran on ainoa poikkeus muista säteilyhaitoista.
taustasäteily itsessään aiheuttaa jo syöpää eikä keinotekoisestikaan säteilysta aiheutuneella syövällä ole korvamerkkiä (joku poikkeus taisi olla), joten millä ihmeellä voitaisiin todistaa säteilysta aiheutuneen syövän periytyminen? etenkin, kun se voi tulla perimän kautta vasta usean sukupolven jälkeen - niinkuin nuo mutaatiotapaukset antaa aiheen olettaa.
"Lotossa voittamisen todennäköisyys on yhdellä kupongilla noin 14*10^-6/viikko. Näin suurella onnettomuustodennäköisyydellä ydinvoimala ei ikinä saisi toimilupaa. Ydinvoimalan aiheuttama riski on vaihtoehtoisien sähköntuotantotapojen riskejä alhaisempi ja huomattavasti alhaisempi kuin riskit, joita ihmiset pitävät arkielämässä hyväksyttävinä esimerkiksi liikenteessä."
Hmmm.... lasketaanpa uudestaan...
voimaloita lienee noin 450 tätä nykyä
oisko 50 vuoden aikana ollu keskimäärin 300?
ainakin kaksi vakavaksi katsottavaa ydinvoimalaonnettomuutta
todennäköisyys?
Voimalaitoksissa, joilla on ollut nykyaikaiset toimilupavaatimukset todennäköisyyspohjaisine turvallisuusarvioineen, ei ole sattunut yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta. Vesihdasteisia voimaloita, jollaisia Suomenkin voimalat ovat, on käytetty yhteensä 10000 vuotta ilman että yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta olisi tapahtunut.
Eri asia on sitten huonosti hoidetut ja onnettomuusherkiksi suunnitellut voimalat. Sellaisten käyttöä ei voitane pitää hyväksyttävänä.
"syöpä ei periydy, se oli hiukka väärin sanottu. oikeemmin olis sanoa, että ihmisillä sen ei ole todettu periytyvän"
Ennen kuin se voisi periytyä, sen pitäisi edes ilmetä vanhemmalla. Korkean taustasäteilyn alueella ei ole havaittu yhtään tavallista enempää syöpiä. Ei siis ole havaittu mitään lisäsyöpiä, jotka voisivat periytyä.
"ja noiden korkeiden taustasäteilyjen aikaansaamat mutaatiotkin voi olla periytyneitä, kun ne kerran on ainoa poikkeus muista säteilyhaitoista."
Minä en nyt enää jaksaisi. Kuten jo kirjoitin: "Toisin kuin annat ymmärtää, kromosomimuutoksten ei ole havaittu olevan perinnöllisiä, eikä ilmenevän jälkeläisissä." Nythän on niin, että havaitut lisääntyneet kromosomimuutokset ilmenevät yksilön yksittäisissä solussa. Silloin se ei voi olla periytynyt koska vanhemmilta peritty muutos ilmenisi kaikissa soluissa. Toistan asian vielä kerran hartaasti toivoen että se nyt viimeinkin menisi perille: korkeamman taustasäteilyn alueen kromosomimuutosten ei ole havaittu periytyvän. Mitään säteilyn terveyshaittoja alueen ihmisisä ei ole havaittu.
Sitä paitsi tulokset kromosomimuutosten lisääntymisetäkään eivät ole lainkaan yksiselitteisiä. Ramsarissa Iranissa on myös voimakas luonnon taustasäteily, siellä kromosomimuutoksia taas on havaittu normaalia vähemmän.
" taustasäteily itsessään aiheuttaa jo syöpää eikä keinotekoisestikaan säteilysta aiheutuneella syövällä ole korvamerkkiä (joku poikkeus taisi olla), joten millä ihmeellä voitaisiin todistaa säteilysta aiheutuneen syövän periytyminen? etenkin, kun se voi tulla perimän kautta vasta usean sukupolven jälkeen - niinkuin nuo mutaatiotapaukset antaa aiheen olettaa."
Sinä nyt hämmennät aivan turhaan yksinkertaista asiaa. Kun on alue, jossa on korkea taustasäteily, alueella elänyt ihmispopulaatio on altistunut normaalia voimakkaammalle säteilylle koko sen ajan kun se on siellä ollut. Jos säteilyllä olisi perinnöllisiä terveydellisiä haittavaikutuksia, niiden olisi jo pitänyt ehtiä periytyä ja pitäisi jo ilmetä. Samoin altistuneessa yksilössä ilmenevän sairastumisriskin kohoamisen pitäisi ilmetä suurempana määränä sairastumisia. Ei ole periytynyt, ei ole ilmennyt, ei ole kohonnut. Korkean luonnontaustasäteilyn alueella elävien ihmisten ei ole havaittu kärsivän perinnöllisistä tai muistakaan terveyshaitoista muita ihmisiä enempää.
heikkovatsaisille, ydinjätteestä ja tavasta levittää sitä
http://www.bushflash.com/pl_lo.html
ei ollu sisuu kattoo kerralla loppuun....
Toi taitaa olla sarjan K-21 filminpätkiä.
Pitäisköhän poistaa....
Linkin talletin. voi olla, että joskus uskallan katsoa loppuun.
Vaikka kuinka vastustan ydinvoimaa, tommosii kauheuksii en halua kenenkään näkevän - vai oisko pitäny sanoo, että vastustan ydinvoimaa, koska en halua kenenkään näkevän tuollasii...
Saitti näyttäis keskittyneen köyhdytetyn uraanin käyttöön (sitähän saa melkein ilmaiseksi) ja vaikutuksiin. siihen kannattaa tutustua.
http://www.cadu.org.uk/
joo... tuostakin riittäis juttuu...
Teen nyt seuraavat asiat niin selväksi kuin vain suinkin osaan. Ensinnäkin:
1 Tämä keskustelu koskee LUONNON säteilyä
2 Tämä keskustelu EI koske ASEITA
3 Kaikki keskustelijat varmasti mielellään yhtyvät kun sanon että TUOMITSEMME YKSIMIELISESTI muista mielipiteistämme riippumatta ydinteollisuuden tuotteiden sotilaskäytön
4 Minä luulen että viestin lähettäjälle mikään näistä ei tule yllätyksenä ja pidän TÖRKEÄNÄ ja MAUTTOMANA että hän tietentahtoen lähettelee tänne asiaankuulumatonta poliittista propagandaa (www-sivu on Bushin vastainen poliittinen kotisivu)
Toisena, jottei kukaan nyt kuvittele että kuvien vauvat kärsisivät säteilyvammoista, teen vielä seuraavatkin asiat niin selviksi kuin osaan:
5 Köyhdytetty uraani SÄTEILEE VÄHEMMÄN kuin luonnonuraani
6 Kuvien vauvoilla EI OLE diagnosoitu säteilyvammaa (tai on tehty virhediagnoosi, mikä on epätodennäköistä), kuvaaja on vain käynyt sairaalassa tai ruumishuoneella kuvaamassa pelottavimman näköiset vauvat, oli diagnoosi mikä milloinkin. Tämä on selvää koska...
7 Jos elävä ihminen saa säteilyvamman se näyttää PALOVAMMALTA, ei epämuodostumalta
8 Jos säteily aiheuttaa sikiövamman, se aiheuttaa henkistä jälkeenjääneisyyttä, pienipäisyyttä ja yleistä kasvuhäiriötä. Jos lapsella ei ole mitään näistä, muiden kehityshäiriöiden pitäminen säteilyn aiheuttamana on VIRHEDIAGNOOSI ja PUOSKAROINTIA. Jos kestätte katsoa videon, (jota en kylläkään suosittele) huomaatte varmasti itsekin että näitä säteilyvamman merkkivaurioita vauvoilla ei näy, sekalainen joukko muita epämuodostumia kylläkin sitten senkin edestä.
9 Tällainen puoskarointi, jos sitä on tehty, on vaarallista koska se voi johtaa siihen, ettei vammojen todellista aiheuttajaa tunnisteta. Moninverroin yleisempi kehityshäiriön aiheuttaja kuin säteily on kemikaalit (esim. Vietnamissa), enkä hämmästyisi jos Irakissa, jossa sentään kemiallisia aseita on käytetty, jossainpäin tosiaan ilmenisi vielä niistä aiheutuvia vammoja.
Lähde: STUK Säteilyn terveysvaikutukset.
"Koskaan ei ole raportoitu säteilyn aiheuttavan kehitysvammaa, johon ei samalla liittyisi henkistä jälkeenjääneisyyttä, pienipäisyyttä tai yleistä kasvuhäiriötä. Näitä voidaankin pitää eräänlaisina säteilyvamman merkkivaurioina.
Jos lapsella ei ole mitään näistä, mahdollista muuta kehityshäiriötä ei tulisi pitää säteilyn aiheuttamana, vaikka sikiö olisikin altistunut säteilylle jonkin verran raskauden aikana."
"
Lähde: STUK Säteilyn terveysvaikutukset.
"Koskaan ei ole raportoitu säteilyn aiheuttavan kehitysvammaa, johon ei samalla liittyisi henkistä jälkeenjääneisyyttä, pienipäisyyttä tai yleistä kasvuhäiriötä. Näitä voidaankin pitää eräänlaisina säteilyvamman merkkivaurioina.
Jos lapsella ei ole mitään näistä, mahdollista muuta kehityshäiriötä ei tulisi pitää säteilyn aiheuttamana, vaikka sikiö olisikin altistunut säteilylle jonkin verran raskauden aikana."
"
Lähde: STUK kirja4, osa 9 (säteily ja raskaus)
"Koskaan ei ole raportoitu säteilyn aiheuttavan kehitysvammaa, johon ei samalla liittyisi henkistä jälkeenjääneisyyttä, pienipäisyyttä tai yleistä kasvuhäiriötä. Näitä voidaankin pitää eräänlaisina säteilyvamman merkkivaurioina.
Jos lapsella ei ole mitään näistä, mahdollista muuta kehityshäiriötä ei tulisi pitää säteilyn aiheuttamana, vaikka sikiö olisikin altistunut säteilylle jonkin verran raskauden aikana.
Alle yhden grayn annoksen jälkeen ihmisillä ei ole koskaan kuvattu muunlaista kehitysvammaa kuin keskushermostovauriota tai yleistä kasvuhäiriötä."
Vilpitön kiitokseni lisäyksestä, jonka tarkoitusta en kuitenkaan ihan ymmärrä. Alle yhden grayn annosten joskus aiheuttamista synnynnäisistä vioista yleinen kasvuhäiriöhän lukeutuu jo mainittuihin säteilyvamman merkkivauriohin kun taas keskushermostovaurio ei ilmene ulkomuodossa.
Jonkin vaarallisuus tai vaarattomuus on paljolti
uskomusasia. Kyllähän luomuleivänkin terveellisyyttä
ylistetään vaikka luomuviljassa on enemmämä
homemyrkkyjä kuin tavanomaisessa.
Tämä on totta. Esimerkiksi Tehernobylin terveydellisistä jälkiseuraamuksista suurinta määrää ihmisistä ei YK:n, Euroopan neuvoston ja Maailman terveysjärjestön yhteisarvion mukaan suinkaan kosketa säteilyn terveysvaikutukset - jonka havaitut vaikutukset ovat itseasiassa hyvin rajalliset ja usein hyvin hoidettavissa - vaan säteilyn pelkoon ja stressiin liittyvät psykologiset vaikutukset, jotka valitettavan usein ovat johtaneet sairaalahoitoon tai jopa itsemurhaan. Oikealla säteilyyn liittyvällä tiedolla tällaisia vaikutuksia voidaan välttää. Tähän liittyen tärkeä on Tshernobylin jälkiseurannankin vahvistavma tieto: pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia.
Siinä tämän keskustelun näkökulma.
Pistän tähän tekstinpätkän koneeltani. Olen sen hiljattain kyllä kirjoittanut sen täällä, mutta en löytänyt sitä, koska se on jonkin muun keskustelun sisällä. Tämän keskustelun aiheeseen tämä kuuluu aivan ilmiselvästi:
"ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen (säteily)annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä."
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
"Yksilön riski saada säteilystä syöpä on aina pieni, vaikka säteilyannos olisi suuri. Sen sijaan väestötasolla riski voi olla hyvin merkittävä, jos suuri joukko ihmisiä on altistunut, vaikka yksilöannokset olisivatkin pieniä. Tämän vuoksi kaikkea turhaa säteilyaltistusta tulee välttää."
Lainaukset ovat STUKin kirjasta 4, linkit löytyvät tämän keskustelun otsikon "on se totta. Linkit STUKin kirja..." alta.
Tuon mukaan pieni annos ei niin kovin merkityksetön ole. Tärkeätä on välttää kaikkea turhaa säteilyä.
"Tuon mukaan pieni annos ei niin kovin merkityksetön ole."
Päinvastoin: "Yksilön riski saada säteilystä syöpä on aina pieni"
"Tärkeätä on välttää kaikkea turhaa säteilyä."
Tämä on yksi säteilysuojelun peruslauseita, joka tunnetaan myös ALARA-periaatteena. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että ALARA-periaate perustuu varovaisuudelle, eikä todetuille terveyshaitoille. Pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu olevan terveydellisiä haittavaikutuksia, mutta säteilysuojelussa silti vältetään pieniäkin annoksia - varmuuden vuoksi.
Mä tiedän, hei: ALARA kaikille vaan ja ydinvoimaloiden luukut kiinni!
"ALARA kaikille vaan ja ydinvoimaloiden luukut kiinni!"
Suomen kaikkien ydinreaktorien ympärillä on jo ilmatiivis kontainmetti.
luulin että vastasit, että ydinvoimaloiden luukut on jo kiinni ja kansalaisilla todellinen ALARA :(
ovia sanotaan kansanomaisesti myös luukuiksi. tämmösii inhottavii väärinkäsityksii sattuu.
Sikäli ovienkin voidaan katsoa olevan kiinni, että jotta kontainmentin tiiveys säilyisi, on kontainmentin kulkureitin oltava aina suljettu: käytetään ilmalukkoa jossa ainakin toinen ovi on kokoajan kiinni, eivätkä kontainmentin ja ulkopuolen ilma näin ollen pääse vapaasti sekoittumaan. Toki kansalaisiinkin ALARA-periaate pätee siinä mielessä, että suomalainen ydinvoima aiheuttaa vain noin 0,005% keskimääräisestä kokonaissäteilyannoksesta, jota voidaan hyvällä syyllä pitää täysin merkityksettömänä.
Ei sitä koskaan tiedä, mitä sattuu. sitä paitsi uhrille on ihan yhden tekevää, mistä ydinvoimalasta säteily tulee.
mua rupes ihan oikeesti kiinnostamaan kansalaisten ALARA; säteilyä 0 luonnossa jo olevan säteilyn lisäksi. no ei ihan siihen pääse. hiilivoimalatki pitäis ajaa alas. mutta koko ydinpolttoainekierron sulkeminen - se auttais ratkaisevasti!
ei tarttis ku ootella, että ne kakat lakkaa olemasta myrkyllisiä. 1000 vuotta? 100000 vuotta?
4 miljoonaa vuootta?
"no ei ihan siihen pääse. hiilivoimalatki pitäis ajaa alas. mutta koko ydinpolttoainekierron sulkeminen - se auttais ratkaisevasti!"
Ei pidä paikkaansa. Suomessa tämä pienentäisi keskimääräisen ihmisen vuosittaista säteilyannosta 0,001 mSv:n luokkaa kun kaikista keinotekoisista lähteistä säteilyä saadaan n. 0,5 mSv. 0,001 mSv:n säteilyannos on niin pieni että se on käytännössä täysin merkityksetön terveyden kannalta, kun tuhatkertaisellakaan annoksella ei ole mitään havaittuja terveysvaikutuksia.
"ei tarttis ku ootella, että ne kakat lakkaa olemasta myrkyllisiä. 1000 vuotta? 100000 vuotta?
4 miljoonaa vuootta?"
Uraanin hajoamissarjan viimeinen alkuaine on lyijy, joka on myrkyllinen. Näin ollen luonnossa esiintyvä uraani tytäraineineen on myrkyllistä koko näköpiirissä olevan tulevaisuuden riippumatta ihmisen toimenpiteistä.
"no ei ihan siihen pääse. hiilivoimalatki pitäis ajaa alas. mutta koko ydinpolttoainekierron sulkeminen - se auttais ratkaisevasti!"
Kuten jo sanoin: Suomessa tämä pienentäisi keskimääräisen ihmisen vuosittaista säteilyannosta 0,001 mSv:n luokkaa kun kaikista keinotekoisista lähteistä säteilyä saadaan n. 0,5 mSv. 0,001 mSv:n säteilyannos on niin pieni että se on käytännössä täysin merkityksetön terveyden kannalta, kun tuhatkertaisellakaan annoksella ei ole mitään havaittuja terveysvaikutuksia. Luonnosta vuosittain saatava annos on monituhatkertainen.
Lisäksi muistutan: valtavan moni hyödyllisessä käytössä olevista säteilylähteistä saadaan ydinreaktorista poistetusta polttoaineesta eristämällä, näin esimerkiksi ainakin monet lääketieteen ja teollisuuden pistesäteilylähteet, monet instrumenttien sterilisoinnissa käytetyt gammalähteet, monet varjoaineet sekä palovaroittimien säteilylähteet. Näin ollen ydinpolttoainekierron lakkauttaminen itseasiassa johtaisi tulipalojen yleistymiseen, sairauksien diagnosointien ja hoitojen vaikeutumiseen, sekä lääketieteellisten instrumenttien sterilisoinnin vaikeutumiseen ja siten suurempiin terveyshaittoihin ja hengenmentyksiin kuin mihin polttoainekierron pikkiriikkset säteilyvaikutukset nykyisellään ikinä.
suomi nyt ei ole ainoa maa, joka pitäisi pelastaa turhalta säteilyltä. lääketieteellistä käyttöä en pidä turhana, en myöskään (hieman epätietoisena/epävarmana) avaruusteknistä käyttöä.
noille riittäis yx laitos, ehkä toinen varalla... joo, ja sit semmonen kivan iso ötypaukku voitais rakentaa, jolla saatais mahdollinen maata uhkaava meteoriitti hajoomaan kosmisiksi muurahaisiksi. siihenkin kyllä on suunniteltu semmosta julmetun suurta turvatyynyn tapaista pussukkaa (olisko ollu jotain 1.5km, en oo varma), joka kohteliaasti saattaisi meteoriitin väistämään meitä. must kyl tuntuu, että molemmat keinot on hyvii olla olemassa.
Sinulla on vilkas mielikuvitus.
Olen joutunut useasti lainaamaan tätä STUKin säteilyturvaan liittyvän kirjan kappaletta:
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
Nimeltä mainitsematon henkilö on yrittänyt tätä kerta toisensa perään selitellä muuksi kuin mitä siinä lukee. Viimeisenä, epätoivoisena tekonaan hän väittää - anteeksi, väärä termi, oikea on, että hän antaa ymmärtää - että kappale olisi irroitettu asiayhteydestään ja siten olisin tarkoitushakuisesti luonut harhaanjohtavan kuvan kappaleen merkityksestä.
Totuus on ihan toinen. Lainaus on nimenomaisesti koko 12-osaisen kirjan ESIPUHEEN ENSIMMÄISESTÄ KAPPALEESTA!
Olisin voinut lainata koko kappaleenkin, mutten ole katsonut tarpeelliseksi, koska käsitykseni mukaan jo tuo lyhyt osa selvittää tasan tarkkaan, mistä on kysymys. Mutta nyt voin sen tehdä, kiitos mainitun nimimerkin. Näin alkaa koko 12-osainen kirja:
"
ESIPUHE
Säteilyn terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti. Suurten äkillisten säteilyannosten vaikutukset perustuvat laajaan solukuolemaan. Jos kudostuho on riittävän suuri, siitä voi olla seurauksena palovamma, luuydinvaurio tai muu elinvamma. Säteilylähteiden käytössä täytyy aina toimia siten, että tällaisia vaikutuksia ei vahingossa synny. Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan.
"
Kuka vielä väittää, että olisin tarkoituksellisesti poiminut jonkun yksittäisen maininnan eri asiayhteydestä?
Ja että asia tulisi vielä paremmin esitettyä, liitän tähän lainauksen, joka jatkuu edellisestä:
"Tämä kirja käsittelee ionisoivan säteilyn vaikutuksia. Ionisoimattoman säteilyn vaikutuksista kerrotaan Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan osissa 6 ja 7. Kirjassa esitetään ensin yleistä solubiologiaa siinä laajuudessa, mikä on välttämätöntä säteilyn vaikutusten ymmärtämiseksi. Seuraavassa luvussa käsitellään... "
Eikö ollutkin jo syytä lopettaa lainaus?
Havainto: STUK sanoo säteilystä tärkeimmän asian jo esipuheessaan, ennenkuin edes kirjan esittely alkaa!
Johtopäätös: En mitenkään ole edes voinut irrottaa lainaustani asiaankuulumattomasta paikasta. Ydinvoiman kannattajienkin tulisi päinvastoin huomioida, että olen tiivistänyt asian niin, että heille epämieluisia asioita mainitaan vähemmän!
Mietittävänä: onkohan tämä nimeltä mainittu henkilö itse vaivautunut tutkimaan asiaa lainkaan ja mikä taho tai mitkä monisteet/julkaisut ovat hänen toistuvien vastaväitteidensä takana...
Kiitän kaikkia mielenkiinnosta tämän tekstin lukemiseen. Hiukan turhauttavalta tämä tuntui, mutta välttämättömältä.
Lopuksi linkki tuohon tekstiin:
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_01.pdf
Kiitän Vastaajaa, että hän tällä tavalla lainaamalla toi kaivattua selvyyttä asiaan. Aikaisemmin pikkuruisina pätkinä esitetyt lainaukset ovat voineet johtaa keskusteluja seuraavia pahasti harhaan, vaikka olenkin parhaani mukaan yrittänyt aina selventää oikean kontekstin Vastaajan välillä selvästikin tarkoitushakuisille lainauksille.
Tarkastellaanpa nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan nähtyä kappaletta:
"Säteilyn terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti. Suurten äkillisten säteilyannosten vaikutukset perustuvat laajaan solukuolemaan. Jos kudostuho on riittävän suuri, siitä voi olla seurauksena palovamma, luuydinvaurio tai muu elinvamma. Säteilylähteiden käytössä täytyy aina toimia siten, että tällaisia vaikutuksia ei vahingossa synny. Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
Aiemminhan Vastaaja leikkasi häntä miellyttävän, pelotteluun sopivan loppuosan erikseen, jolloin sisältö oli karrikoiden: yksikin fotoni voi tappaa! Hui kauheaa! Nyt loppuosa, jossa varoitetaan pienistäkin säteilyannoksista näkyy järkevässä kontekstissa: se muistuttaa pienten säteilyannosten potentiaalisista vaaroista, "jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti". Varoitus pienten annosten vaaroista on siis tarkoitettu nimenomaan ammatilliseseen säteilysuojeluun - siinä käytetyn ALARA-periaatteen perusteluksi. ALARA-periaatteen mukaan pieniäkin annoksia pitää säteilytyössä välttää, eikä pelkästään huolehtia ettei rajojen ylityksiä tule. Pienten annosten välttämisellä säteilytyössä vältetään suuressa ihmisjoukossa ilmeneviä stokastisia seuraamuksia, eli lähinnä syöpiä. Suomessa täsä säteilysuojelun pientenkin annosten välttämistavoitteessa on onnistuttu hyvin, keskimääräinen ydinvoimalatyön aiheuttama säteilyannoslisäys on pari mSv vuodessa, selvästi vähemmän kuin luonnosta saatava annos. Tämän johdosta myöskään terveysvaikutuksia ei ole havaittu: syöpä tai mikään muukaan vaiva ei ole ydinvoimatyöntekijöillä muuta väestöä yleisempi. ALARA-periaatetta siis on noudatettu ja sillä on toivottu vaikutus. Tässä kontekstissa lienee ilmiselvää, että kotimaisen ydinvoiman aiheuttama huomattavasti alle tuhannesosan suuruinen kasvu keskimääräisen suomalaisen säteilyannokseen on niin häviävän pieni, että se on olennaisesti vailla mitään merkitystä.
"Havainto: STUK sanoo säteilystä tärkeimmän asian jo esipuheessaan, ennenkuin edes kirjan esittely alkaa!"
Pikemminkin STUK:n kirjassa sanotaan säteilysuojelusta tärkein asia jo esipuuheessa.
"Mietittävänä: onkohan tämä nimeltä mainittu henkilö itse vaivautunut tutkimaan asiaa lainkaan ja mikä taho tai mitkä monisteet/julkaisut ovat hänen toistuvien vastaväitteidensä takana..."
Viitannet minuun, vaikket minua nimeltä mainitsekaan. Ensinnäkin haluan tehdä selväksi: en vastusta STUK:n mielestäni erinomaisten kirjojen sisältöä, vaan tapaa jolla pätkittäisellä tarkoitushakuisella lainaamisella olet toistuvasti esittänyt lauseita irrallaan asiayhteydestä niin että ne johtavat harhaan. Toisena mitä omiin lähteisiini tulee, käytän vain yleisesti hyväksyttyjä, peer review'n läpikäyneitä tieteellisiä lähteitä, muunmuassa BEIR-raportteja, joihin olet itsekin viitannut. Muita lähteitä ovat mm. IAEA:n julkaisut, OECD:n alaisen NEA:n julkaisut, WHO:n julkaisut sekä ICRP:n suositukset ja julkaisut. Voin antaa täsmälliset viitteet, jos haluat tietää mistä jokin tietty tieto on peräisin. Mahdatko itse olla esimerkiksi BEIR V -raporttia edes lukenut? Ainakaan asian laita ei estänyt viittaamasta siihen, vaikkakin mutkan kautta.
Korjaus:
Kirjoituksessani oli virhe, joka onneksi oli niin suuri, että jokainen kai sen huomasi. Korjaan sen kuitenkin. Kohta
"Mietittävänä: onkohan tämä nimeltä mainittu henkilö itse ..."
olisi tietysti pitänyt kuulua
"Mietittävänä: onkohan tämä nimeltä mainitsematon henkilö itse ..."
Täydennys:
Ennen kirjan esittelyä kirjoitettu kappale
"Säteilyn terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti. Suurten äkillisten säteilyannosten vaikutukset perustuvat laajaan solukuolemaan. Jos kudostuho on riittävän suuri, siitä voi olla seurauksena palovamma, luuydinvaurio tai muu elinvamma. Säteilylähteiden käytössä täytyy aina toimia siten, että tällaisia vaikutuksia ei vahingossa synny. Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
on ymmärrettävä koko kirjan 'punaisena lankana' - siis mielessä pidettävänä kirjaa lukiessaan. Tämä seikka ei tullut riittävän hyvin esitettyä kirjoituksessani.
Tärkeimmät perustelut tähän kirjoitukseen olen jo esittänyt aiemmassa 'Yleisön pyynnöstä'-kirjoituksessani, joten käydään suoraan asiaan.
Toinen esittämäni lainaus kuuluu:
"ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen (säteily)annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä."
Jos olisin lainannut koko kappaleen, se olisi kuulunut näin:
"Altistetun ryhmän kokonaishaitan arvioiminen kollektiivisen annoksen perusteella edellyttää, että satunnaishaitan riski riippuu lineaarisesti annoksesta ilman kynnysarvoa (linear non-threshold eli LNT-malli). ICRP katsoo, että tarkasteltavalla alueella lineaarinen annosvastemalli on käypä riippumatta käyrän todellisesta muodosta laajemmalla alueella, muun muassa siksi, että todellinen altistus taustasäteily mukaan lukien ei koskaan ole lähellä nollaa. Lineaarinen annosvaste tarkoittaa, että jokainen lisäannos ja siihen liittyvä haitta voidaan arvioida erikseen, riippumatta aikaisemmista ja tulevista annoksista, kunhan annokset pysyvät determinististen vaikutusten alapuolella: lisäannos tuo aina mukanaan saman-suuruisen lisäriskin. Yksilön eri aikoina saadut annokset voidaan myös vapaasti laskea yhteen. Nämä käytännön näkökohdat ovat säteilysuojelussa ensiarvoisen tärkeitä, koska annosjakaumat ovat ajallisesti ja paikallisesti epätasaiset, ja luonnonsäteily muodostaa aina huomattavan osan kokonaisaltistuksesta. Sen sijaan ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä."
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_11.pdf
ja lainauksen jälkeen alkaisi uusi luku (11.3).
Kun katsotaan näitä kahta lainausta yhdessä
"Yksilön riski saada säteilystä syöpä on aina pieni, vaikka säteilyannos olisi suuri. Sen sijaan väestötasolla riski voi olla hyvin merkittävä, jos suuri joukko ihmisiä on altistunut, vaikka yksilöannokset olisivatkin pieniä. Tämän vuoksi kaikkea turhaa säteilyaltistusta tulee välttää."
"Sen sijaan ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä.",
havaitaan niiden loogisesti tukevan toisiaan. Samoin molemmat erillisinäkin ovat täysin paikkansa pitäviä.
Erinomaista, että Vastaaja on ottanut asiakseen korjata ennen harhaanjohtavissa pikku pätkissä tulleiden lainausten luomaa sekaannusta. Jälleen kerran koko kappaleen näkeminen asettaa Vastaajan lauseen oikeaan kontekstiin ja näemme jo paljon paremmin mistä on kyse. Katsotaanpas:
"Altistetun ryhmän kokonaishaitan arvioiminen kollektiivisen annoksen perusteella edellyttää, että satunnaishaitan riski riippuu lineaarisesti annoksesta ilman kynnysarvoa (linear non-threshold eli LNT-malli). ICRP katsoo, että tarkasteltavalla alueella lineaarinen annosvastemalli on käypä riippumatta käyrän todellisesta muodosta laajemmalla alueella, muun muassa siksi, että todellinen altistus taustasäteily mukaan lukien ei koskaan ole lähellä nollaa. Lineaarinen annosvaste tarkoittaa, että jokainen lisäannos ja siihen liittyvä haitta voidaan arvioida erikseen, riippumatta aikaisemmista ja tulevista annoksista, kunhan annokset pysyvät determinististen vaikutusten alapuolella: lisäannos tuo aina mukanaan saman-suuruisen lisäriskin. Yksilön eri aikoina saadut annokset voidaan myös vapaasti laskea yhteen. Nämä käytännön näkökohdat ovat säteilysuojelussa ensiarvoisen tärkeitä, koska annosjakaumat ovat ajallisesti ja paikallisesti epätasaiset, ja luonnonsäteily muodostaa aina huomattavan osan kokonaisaltistuksesta. Sen sijaan ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä."
Ensinnäkin havaitsemme, että kanta jonka mukaan "ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä" on peräisin ICRP:n ohjeistuksesta, eikä suinkaan tutkimuksista tai havainnoista, tai kuten kirja asian ilmaisee: "ICRP katsoo, että tarkasteltavalla alueella lineaarinen annosvastemalli on käypä". Kyseessä tosiaan on ns. LNT-oletukselle perustuva teoria. Erittäin pienten annosten (~
Kirjoitukseen tuli kuin tulikin taas virhe, jonka tarkkaavainen lukija kai huomasikin. Kirjoituksen loppussa toinen lainaus oli eri kuin käsitelty (liian monta ikkunaa auki...). Korjaan sen tässä:
Kun katsotaan näitä kahta lainausta yhdessä
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
"Sen sijaan ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä.",
havaitaan niiden loogisesti tukevan toisiaan. Samoin molemmat erillisinäkin ovat täysin paikkansa pitäviä.