Jyrki Yrttiaho /vas: Arvoisa herra puhemies!

UPDATE_8746763 kirjoitti:

TIISTAINA 25. MARRASKUUTA 2008

Hallituksen esitys vuoden 2009 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi
tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi
Ensimmäinen käsittely

Jyrki Yrttiaho /vas: Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen
esitys pitää sisällään verovapaita matkakustannusten korvauksia koskevia
tuloverolain muutoksia. Oleellinen muutos sisältyy säädettävän tuloverolain
uuden 72 a §:n sisältöön. Olisi ollut kohtuullista, että verojaoston
puheenjohtaja ja valiokunnan puheenjohtaja olisivat aktiivisesti osallistuneet
tähän tärkeään keskusteluun, puhumattakaan tietenkin valtiovarainministeristä.

Olen tätä asiaa varsin läheltä seurannut, osallistunut komennusmiesten
kamppailuun tässä asiassa ja todennut, että niin hallitus kuin
valtiovarainministeri, -ministeriö ja myös valiokuntien hallituspuolueiden
edustajat ovat vältelleet palautetta, vältelleet syvällistä perehtymistä tähän
ongelmaan.

Aivan yleisesti on todettava, että yli kuusi vuotta jatkunut komennustyön
syrjintä, säännösten epäselvyys, tulkinnanvaraisuus, raskaat jälkiverot ja
verottajan mielivalta eivät näillä muutoksilla korjaannu. Jo lakiesityksen
sisällön esittely ja tämä varsin heikkotasoinen mietintö johtavat harhaan.

Tämä esitys ei todellakaan laajenna komennusmiesten verovapaiden
matkakustannusten maksuoikeutta vaan kaventaa sitä erittäin merkittävästi.
Tuhannet laivanrakennusalan ja teollisuuden asennus-, huolto- ja
korjaustehtävissä työskentelevät, liikkuvaa projektityötä tekevät
komennustyöntekijät suljetaan verovapaiden matkakorvausten, muun muassa
päivärahaoikeuden, ulkopuolelle. Hallitus kasaa lakimuutoksella merkittäviä
esteitä ammattityövoiman liikkuvuudelle ja erityisosaamisen hyödyntämiselle
muun muassa telakoilla. Työvoiman liikkuvuuden uudet esteet haittaavat Suomessa
toimivien telakoiden kilpailukykyä, aivan kuten telakkajohtaja Martin Landtman
totesi viime perjantaina maailman suurimman risteilijän
vesillelaskutilaisuudessa Turussa. Mutta hallitus ei kanna konkreettista huolta
telakoiden kilpailukyvystä eikä työvoiman saatavuudesta. Kun sen pitäisi koota
suuren luokan elvytyspakettia, se kokoaa suuren luokan karhunpalvelusta
suomalaisille telakoille.

Tästä huolimatta lakiesitys puhuu sitkeästi maksuoikeuden laajentamisesta.
Esityksessä todetaan, että verovapaiden matkakustannusten korvausten
maksuoikeutta laajennetaan tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee muualla
kuin oman työnantajan toimipaikassa, työntekemispaikka sijaitsee yli 100
kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja verovelvollinen on
työntekemispaikalla tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin
vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. Tähän tiivistykseen
sisältyy oleellinen tämän 72 a §:n heikennyksestä.

Kun tähän saakka metalliteollisuudessa päivärahaoikeudelle on ollut kaksi
edellytystä, työkomennuksen yli 10 tunnin kesto ja komennustyökohteen vähintään
40 kilometrin etäisyys työntekijän kotoa ja varsinaisesta työpaikasta. Nyt
tällä lakimuutoksella ehdot dramaattisesti muuttuvat. On hyvä muistaa, että
käytäntö on ollut sama myös niillä liikkuvilla projektityöntekijöillä, joiden
työnantajan toimipaikkaa ei verottaja ole katsonut työntekijän varsinaiseksi
työpaikaksi. Käytäntö on ollut varsin vakiintunut ainakin yli 30 vuoden ajan,
ja tämän ajan minä aivan henkilökohtaisesti kyllä hyvin muistan ja tiedän. Näin
on ollut aina siihen saakka, kun Lounais-Suomen veroviraston alueella
nostettiin tulkinta- ja jälkiverotuskiistat. Nyt lakimuutoksella varsinaista
liikkuvaa projektityötä tekeviltä ja tilapäisissä majoituksissa yöpyviltä
komennusmiehiltä viedään veroton päivärahaoikeus. Oikeus siis jää vain, jos
työkohde sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnosta ja
jos komennusmies yöpyy tilapäismajoituksessa komennuskohteessa.

Herra puhemies! Käytännössä nämä säännökset merkitsevät tietenkin koko
länsirannikon telakoiden komennustyöntekijöiden putoamista verottomien
matkakorvausten ulkopuolelle. Raumalta Turussa komennuksella olevilta matkaehto
jää alle 100 kilometrin ja niin ikään Turusta Rauman telakalla komennuksella
olevilta. Sen lisäksi korvausten ulkopuolelle putoavat myös sadat muut
varsinaissuomalaiset komennusmiehet, ja aivan samassa asemassa ovat
teollisuuden, jalostamojen ja voimaloiden asennus- ja huoltomiehet Loviisassa,
Eurajoella… paperitehtailla, kemian tehtailla ja muualla prosessiteollisuudessa.


Tosiasiassa komennusmiehet yöpyvät aina komennuspaikkakunnalla, koska työpäivät
ovat keskimäärin 10-12 -tuntisia. Komennusmiehet yöpyvät normaalisti 40-50
kilometrin etäisyydellä olevalla komennuspaikkakunnalla. Harva haluaa pitkän,
raskaan työpäivän lisäksi ajaa 3-4 tunnin työmatkoja. Lisäksi matkaehdon
pidentäminen johtaa siihen, että työnantajat eivät enää hanki tilapäisiä
majoitustiloja vaan edellyttävät päivittäistä matkustamista. Tämä lakimuutos
johtaa lisäksi siihen, että kun menetetään matkakorvausten verottomuus, muuttuu
myös työnantajan hankkima tilapäinen asunto verolliseksi asuntoeduksi. Tietysti
tämä vauhdittaa vielä entisestään sitä, että työnantajat eivät enää hanki
tilapäismajoituksia. Työntekijän on itse hankittava tilapäismajoitus - mennään
näissä työehdoissa 1960-luvulle 40…50 vuottaa taaksepäin.

Komennusmiehet ja myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmä edellyttävät, että
matkaehtoa lyhennetään esimerkiksi 80 kilometriin ja yöpyminen ja matkaehto
säädetään vaihtoehtoisiksi.

Arvoisa herra puhemies! Mietinnössä näitä heikennyksiä puolustellaan myös
kansalaisten yhdenvertaisuudella. Tämä on aivan käsittämätöntä logiikkaa. Jos
nyt ajatellaan tilannetta, jossa turkulaiset yritykset tekevät kilpailevat
tarjoukset putkiurakasta Rauman telakalle. Tarkastelen asiaa nyt yritysten
kilpailuehtojen näkökulmasta. Senhän porvarikin käsittää, vaikka työntekijöiden
yhdenvertaisuus jäisikin käsityskyvyn ulkopuolelle.

- Rauman putkiurakasta tekee tarjouksen kolme yritystä. Kolme erilaista
yritystä, joiden verokohtelu on aivan toisistaan poikkeava, siis eriarvoinen,
ja tietysti, kun puhutaan yritysten verokohtelusta, puhutaan myös miesten
eriarvoisesta verokohtelusta, työntekijöiden eriarvoisesta verokohtelusta.

1) Ensimmäinen yritys, jolla on pysyvä toimipaikka Turussa, tekee tarjouksen ja
voi maksaa verottomat päivärahat Rauman telakalla työskenteleville
komennusmiehille. Hän voi tarjota myös tilapäisen asunnon työntekijöilleen.
Yöpymistä ei edellytetä.

2) Sitten samaa urakkaa hakee yritys, joka tekee putkiurakoita myös telakoille,
vaikka on pääsääntöisesti rakennusalan yritys. Tähän yritykseen (Puhemies:
Kymmenen!) sovelletaan tuloverolain erityisaloja koskevia säännöksiä, joiden
mukaan yritys voi maksaa verottomia päivärahoja, jos työntekijä yöpyy Raumalla,
tuolla komennuspaikkakunnalla, välittämättä kilometrimääristä. Erityisillä
aloilla (rakennus- ja metsäalat) riittää, kun komennustyöntekijä yöpyy
komennuspaikkakunnalla.

3) Sitten on tämä kolmas ryhmä yrityksiä, joista nyt puhutaan:
telakkateollisuuden varsinaiset alihankkija-komennusyritykset, joiden
varsinaista toimipaikkaa Turussa verottaja ei tunnusta varsinaiseksi
työpaikaksi. Uusien säännöksien mukaan nämä eivät voi maksaa verottomia
päivärahoja Rauman telakalla komennuksella työskenteleville tai Raumalla
yöpyville komennusmiehille. Kaiken lisäksi, jos tuo tilapäismajoitus tarjotaan,
siitä syntyy verotettava asumisetu.

Mitäs luulette, mikä yrityksistä saa tai menettää putkiurakan? Miten toteutuu
näissä yrityksissä työskentelevien putkiasentajien verotuksellinen
yhdenvertaisuus?

Lisäksi tässä kuusi vuotta jatkuneessa jupakassa, joka on itse asiassa
käynnistynyt juuri näiden vakiintuneiden käytäntöjen uudelleentulkinnasta ja
sen perusteella käynnistetystä laajasta jälkiverotusoperaatiosta, loppua tai
rantaa ei le näkyvissä. Täällä eduskunnassa varsinainen jälkiverottaminen ja
jälkiverottamisen jatkumisen uhka verovuosilta 2005 - 2008 jätettiin tykkänään
valiokunnan käsittelyn ulkopuolelle. Se kuitenkin olisi ollut aivan oleellinen
asia, koska me tiedämme, että tähän saakka verottomina maksettuja
matkakorvauksia on jälkiverotettu aina vuoden 2004 (Puhemies: Kaksitoista!)
loppuun saakka.

Edellisestä tuloverolain muuttamisajankohdasta, joulukuusta 2005 tähän päivään
saakka matkakorvausten verotuskäytäntö on ollut ja on siis edelleenkin erittäin
epäyhtenäinen ja epäselvä. Erityisesti luottamuksensuojan osalta
verovelvollisten oikeusturva edellyttäisi oikeuskäytännön kehittämistä ja muun
muassa viranomaisen noudattaman käytännön uudelleenarviointia ja sääntelyä.
Tästä on hyvä osoitus se, että lähes kaikissa jälkiverotusta koskevissa
päätöksissä Turun hallinto-oikeudessa päätökset on tehty äänestyspäätöksinä,
äänestyspäätöksinä puoleen tai toiseen.

Komennustyöntekijöiden mittava verorasitus on ollut kohtuuton ja odottamattoman
suuri taloudellinen rasitus. Sen seurauksena on useita yrityksiä ajautunut
konkurssiin, useita verovelvollisia on menehtynyt paineen alla ja liikkuva,
ammattitaitoinen suomalainen työvoima on syrjäytynyt laajasti omista
perinteisistä erikoistehtävistään. Tämän takia olisi välttämätöntä, että tässä
eduskuntakäsittelyssä puututtaisiin myös tähän jälkiverotuksen jatkumiseen.,
estettäisiin se verohuojennuskäytännön jatkamisella.

Jatkon kannalta aika oireellisia ovat tapaukset, joista voin teille tässä
kertoa: Kun viikko sitten joukko komennusmiehiä tiedusteli viime vuoden nyt
valmistuvasta verotuksesta ja veroehdotusten liitteenä lähettämistään
selvityksistä verottajalta, verottaja vastasi, että he eivät ole tutkineet
komennusmiesten lähettämiä selvityksiä, koska he haluavat säilyttää
jälkiverotusoikeuden. (Puhemies: Neljätoista!) Tämä vastaus kertoo aika paljon
siitä, että verottaja on valmistautumassa näiden lakimuutosten voimaantulon
jälkeen jatkamaan jälkiverotusta vuodesta 2005 aina tänne vuoteen 2009 saakka.

Sen takia toivon, että eduskunta hyväksyy lausuman, jossa huojennuskäytäntöä
jatketaan aivan samansisältöisenä kuin tehtiin joulukuussa 2005 hyväksyttyjen
tuloverolain muutosten yhteydessä. Tulen tekemään tämän sisältöisen
lausumaehdotuksen tämän lain käsittelyn yhteydessä.
----------------

Jyrki Yrttiaho /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ministeri
Pekkarinen nosti ykköseksi vientiyritysten roolin pitää pyörät pyörimässä. On
selvää, että talous pysähtyy kuin seinään, jos vienti ei vedä ja jos tilaukset
peruuntuvat. Mutta tämän linjauksen kanssa on täysin ristiriidassa se, että
hallitus on ajamassa täällä suuren luokan karhunpalvelusta
laivanrakennusteollisuudelle poistamalla tuhansilta komennustyöntekijöiltä
verovapaat matkakorvaukset, ja tällä hallitus kasaa merkittäviä esteitä
ammattityövoiman liikkuvuudelle ja erikoisosaamisen hyödyntämiselle. Tähän
ongelmaan kiinnitti huomiota muun muassa telekkajohtaja Martin Landtman viime
perjantaina maailman suurimman risteilijän vesillelaskutilaisuudessa Turussa.
Onko teillä minkäänlaista käsitystä siitä, mitkä ovat tämän tuloverolain
muutoksen todelliset vaikutukset?

----------------

Jyrki Yrttiaho /vas: Arvoisa herra puhemies! Nyt kun valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja Manninen on paikalla, haluan tässä kysyä nimenomaan
komennusmiesten matkakorvausten verokohtelusta ja ennen kaikkea niihin
liittyvistä jälkiveroista ja jälkiverotuksen jatkumisesta. Miksi te ette
suostuneet ottamaan valiokunnassa tätä oleellista tähän koko problematiikkaan
liittyvää ongelmaa käsittelyyn? Miksi siitä ei ole riviäkään valiokunnan
mietinnössä? Itse asiassa lähimpien vuosien aikana tämä jälkiverottaminen tulee
jatkumaan vanhan, sekavan, tulkinnanvaraisen lainsäädännön pohjalta ja sallii
verottajan mielivallan jatkumisen.

------------------

Jyrki Yrttiaho /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minkä muun
johtopäätöksen tästä voi tehdä, kun tilannetta pidetään epävarmana kuusi vuotta
ja samojen vuosien aikana samalla ajanjaksolla on tuhansien
vuokratyöntekijöiden halpatyövoiman invaasio telakoille ja
rakennusteollisuuteen? Ei tästä mitään muuta poliittista johtopäätöstä voi
tehdä. Tätä asiaa ei ole haluttu korjata, koska on haluttu kotimainen
komennustyövoima syrjään.

------------------

Jyrki Yrttiaho /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ed.
Satoselle: Tämä nyt käsittelyssä oleva tuloverolain muutos lisää
tulkinnanvaraisuutta ja sekavuutta komennusmiesten matkakorvausten verokohtelun
osalta. Kysymys: Milloin komennusmiehelle muodostuu varsinainen työpaikka? Sitä
määräaikaa ei ole sanottu missään. Se johtaa siihen, että aina kun komennusmies
vaihtaa työpaikkaa, voidaan sanoa, että se on hänen varsinainen työpaikkansa.
Siis ei synny mistään pisteestä ikään kuin sitä kriteeriä, josta määritellään,
milloin jokin työpaikka on komennustyöpaikka ja milloin hänellä on varsinainen
työpaikka. Juuri tästä johtuen kaikki nämä tulkintariidat ovat purkautuneet
tätä kautta. Elikkä on ollut miehiä todella, jotka ovat vuoden aikana 13:ssa
eri työpaikassa ympäri Suomen, ja heille jokainen työpaikka on katsottu
varsinaiseksi työpaikaksi sillä perusteella, että he useiden vuosien ajan ovat
tehneet huolto-, korjaus- tai muita asennustöitä näillä työpaikoilla,
paperitehtailla, kemian tehtailla. Tässä on tämä ongelma ja myöskin se, että
verottaja katsoo edelleen esimerkiksi telakkateollisuuden osalta, että kaikki
telakat ovat varsinaisia työpaikkoja. (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

------------------------

VaVM 22/2008 vp - HE 112/2008 vp

Ehdotus lausumaksi

Eduskunta edellyttää, että aiemman tuloverolain muutamista koskevan lain
(1227/2005) hyväksymisen yhteydessä eduskunnan antaman lausuman ja
komennusmiestyöryhmän esityksen ( VaVM muistio 14/2006) mukaista
verohuojennusmenettelyä jatketaan koskemaan komennustyyppistä työtä tekeviä
verovelvollisia, joille on määrätty matkakustannusten korvausten verokohtelun
epäyhtenäisyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi jälkiveroja myös vuosilta 2005
- 2008.


Jyrki Yrttiaho/ vas

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä