Erään keskusteluohjelman myötä tuli päähäni tällaisia ajatuksia. Koska kysymyksessä sattui olemaan rasismia koskeva ohelma laitan tämän myös tälle palstalle:
Voisiko joku kertoa mikä idea on tv:n keskusteluohjelmilla?
Sellaiset "keskustelu"ohjelmat kuin esim. a- talk, ajankohtaisen kakkosen paneeli- illat, voisi hyvällä syyllä lopettaa kokonaan. Perusteena se, että ne lietsovat ainoastaan vihaa ja negatiivisia ennakkoluuloja yhteiskuntaan kaikkia osapuolia kohtaan oli kysymys sitten mistä asiasta tahansa. Niistä ei ole asioiden käsittelyn ja yhteiskunnallisen keskustelun kannalta mitään muuta kuin haittaa.
Mitä järkeä on keskusteluohjelmilla joissa ensimmäisenä keskustelijoille ilmoitetaan että on sitten muuten kiire? Sen jälkeen esitetään liuta monitahoisia kysymyksiä joiden perään keskustelun osapuolille ilmoitetaan, että heillä on sitten kaksi sekuntia aikaa sanoa näkemyksensä. Kun joku yrittää vastata, hänet keskeytetään joko toimittajan itsensä, tai toisten keskustelijoiden taholta heti kun hän on saanut kaksi sanaa sanottua siitä asiakokonaisuudesta johon hän on vastaamassa.
Koska sekä keskustelun osapuolet, että toimittajat tiedostavat koko ajan taustalla että ON KIIRE, ja että keskusteluaika on RAJALLINEN, puhuu kaikki lopulta samaan aikaan toistensa päälle, eikä kukaan kuuntele saati kuule mitään. Kaikilla on asiaa mutta kukaan ei saa asiaansa sanottua. Lopputuloksena on poikkeuksetta kauheaa pälätysmössöä joka ei palvele yhtään ketään.
Jos ihminen ei saa asiaansa sanottua, puhumattakaan siitä että tulisi vielä ihan oikeasti ymmärretyksikin, se aiheuttaa turhautumista ja ärsytystä kaikissa osapuolissa. Kun siihen lisätään vielä se tosiasia että ihmisillä on taipumus vedellä hätäisiä johtopäätöksiä toisten ihmisten sanomisista, on tällaisilla "keskusteluohjelmilla" pelkästään negatiivinen vaikutus erityisesti sellaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, jotka jo itsessään aiheuttavat tunnekuohuja.
Pahin on tilanne silloin kun toimittaja itsekään joko ei ole tehnyt taustatyötä tarpeeksi perusteellisesti ja perustaa käsityksensä virheellisiin taustatietoihin, tai sitten ei kykene olemaan puolueeton ja johtaa keskustelijoita ja erityisesti keskustelun ulkopuolisia seuraajia tahallisesti harhaan.
Mutta oli se lähtökohta niin tai näin, yhteiskunnallisista asioista ei pitäisi koskaan keskustella siten että on kiire. Tämän vuoksi sellaiset "keskustelu"ohjelmat kuten a- talk ja a- kakkosen paneeli- illat plus muut pikakeskustelut pitäisi lopettaa kokonaan. Toinen vaihtoehto olisi tietysti että ohjelma- aikaa pidennettäisiin, ja keskustelun peruslinjan pitäisi olla se ettei ketään jatkuvasti keskeytetä. Ajankohtaisen kakkosen paneeli- illat ovat pituudeltaan hyviä, mutta samaan ongelmaan päädytään kun studio on tungettu tupaten täyteen keskustelijoita joista jokainen haluaa sanoa jotakin.
Se mitä näistä keskusteluohjelmista jää käteen on vain hirveä joukko ärsyyntyneitä ihmisiä, vielä suurempi määrä väärinkäsityksiä ja näihin väärinkäsityksiin näkemyksensä perustavia ihmisiä. Sellainen lietsoo vihaa yhteiskuntaan ja tekee pitkässä juoksussa rakentavasta keskustelusta täysin mahdotonta.
Voisiko joku kertoa mikä idea on tv:n keskusteluohjelmilla?
Sellaiset "keskustelu"ohjelmat kuin esim. a- talk, ajankohtaisen kakkosen paneeli- illat, voisi hyvällä syyllä lopettaa kokonaan. Perusteena se, että ne lietsovat ainoastaan vihaa ja negatiivisia ennakkoluuloja yhteiskuntaan kaikkia osapuolia kohtaan oli kysymys sitten mistä asiasta tahansa. Niistä ei ole asioiden käsittelyn ja yhteiskunnallisen keskustelun kannalta mitään muuta kuin haittaa.
Mitä järkeä on keskusteluohjelmilla joissa ensimmäisenä keskustelijoille ilmoitetaan että on sitten muuten kiire? Sen jälkeen esitetään liuta monitahoisia kysymyksiä joiden perään keskustelun osapuolille ilmoitetaan, että heillä on sitten kaksi sekuntia aikaa sanoa näkemyksensä. Kun joku yrittää vastata, hänet keskeytetään joko toimittajan itsensä, tai toisten keskustelijoiden taholta heti kun hän on saanut kaksi sanaa sanottua siitä asiakokonaisuudesta johon hän on vastaamassa.
Koska sekä keskustelun osapuolet, että toimittajat tiedostavat koko ajan taustalla että ON KIIRE, ja että keskusteluaika on RAJALLINEN, puhuu kaikki lopulta samaan aikaan toistensa päälle, eikä kukaan kuuntele saati kuule mitään. Kaikilla on asiaa mutta kukaan ei saa asiaansa sanottua. Lopputuloksena on poikkeuksetta kauheaa pälätysmössöä joka ei palvele yhtään ketään.
Jos ihminen ei saa asiaansa sanottua, puhumattakaan siitä että tulisi vielä ihan oikeasti ymmärretyksikin, se aiheuttaa turhautumista ja ärsytystä kaikissa osapuolissa. Kun siihen lisätään vielä se tosiasia että ihmisillä on taipumus vedellä hätäisiä johtopäätöksiä toisten ihmisten sanomisista, on tällaisilla "keskusteluohjelmilla" pelkästään negatiivinen vaikutus erityisesti sellaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, jotka jo itsessään aiheuttavat tunnekuohuja.
Pahin on tilanne silloin kun toimittaja itsekään joko ei ole tehnyt taustatyötä tarpeeksi perusteellisesti ja perustaa käsityksensä virheellisiin taustatietoihin, tai sitten ei kykene olemaan puolueeton ja johtaa keskustelijoita ja erityisesti keskustelun ulkopuolisia seuraajia tahallisesti harhaan.
Mutta oli se lähtökohta niin tai näin, yhteiskunnallisista asioista ei pitäisi koskaan keskustella siten että on kiire. Tämän vuoksi sellaiset "keskustelu"ohjelmat kuten a- talk ja a- kakkosen paneeli- illat plus muut pikakeskustelut pitäisi lopettaa kokonaan. Toinen vaihtoehto olisi tietysti että ohjelma- aikaa pidennettäisiin, ja keskustelun peruslinjan pitäisi olla se ettei ketään jatkuvasti keskeytetä. Ajankohtaisen kakkosen paneeli- illat ovat pituudeltaan hyviä, mutta samaan ongelmaan päädytään kun studio on tungettu tupaten täyteen keskustelijoita joista jokainen haluaa sanoa jotakin.
Se mitä näistä keskusteluohjelmista jää käteen on vain hirveä joukko ärsyyntyneitä ihmisiä, vielä suurempi määrä väärinkäsityksiä ja näihin väärinkäsityksiin näkemyksensä perustavia ihmisiä. Sellainen lietsoo vihaa yhteiskuntaan ja tekee pitkässä juoksussa rakentavasta keskustelusta täysin mahdotonta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...tai herättää yleistä keskustelua yhteiskunnallissta, ajankohtaisista asioista. Näin minä olen ohjelmat mieltänyt.
Olen samaa mieltä kanssasi, että mainitsemasi ohjelmat käsittelevät asioita kuin tuli olisi persuksissa. Myös päällepuhumiset häiritsevät samoin kuin kevyehkö anti. Toisaalta puheen johtajien on pakko pilkkoa repliikkejä sillä muutoin ohjelmasta tulee pitkäveteistä katseltavaa. Välillä tekisi itsenikin mieli "heittää halolla" jotain omasta äänestään tykkäävää tyhjän jatustelijaa, joka jarruttaa keskustelun etenemistä. Mielestäni kirjoituksesi kuvasi sattuvasti keskusteluohjelmien heikkouksia, joten jos minä olisin sinä, panisin sen suoraan palautteena ko toimittajille.
Mielestäni keskusteluohjelmat eivät kuitenkaan lietso vihaa vaan viha on olemassa ja sitä puretaan ohjelmassa. Hyvä, niin pitääkin. Meillähän ei ole maassamme käyty lainkaan avointa rasismia ja maahanmuuttopolitiikkaa liittyvää kansalaiskeskustelua. Pienikin sellaisen keskustelun avaus on leimattu rasistisesti tai vaiettu kuoliaaksi. Arvelen, että sen takia eräs tietty puolue sai murskavoiton kunnallisvaaleissa ja tullee saamaan samanlaisen eduskuntavaaleissa, jos avointa kansalaiskeskustelua aiheesta ei sallita eikä sellaiseen kannusteta.
Sanasta RASISmi on tullut lyömäase ja sitä käytetään väärin. Keskustelu elämän realiteeteista, myös kielteisistä ei ole rasismia. Mielestäni esim. maahanmuuttoministeri on kertonut hallituksen linjasta ristiriitaisesti ja sekavasti, eräässä ohjelmassa (siinä, missä oli myös Paavo Väyrynen) jopa niin, että epäilin hänen elävän eri yhteiskunnassa.
Epäoikeudenmukaisuus synnyttää rasimia. Näyttää, että eräät kansalaisemme kokevat tulevan kohdelluiksi epäoikeudenmukaisesti.
Vihaa on tieysti olemassa jo ennestään. Mutta tuollaiset keskusteluohjelmat lietsovat sitä lisää. Pikakeskusteluissa kukaan ei lopulta koe tulleensa kuulluksi, jokainen varmasti kokee tulleensa väärinymmärretyksi, ja jokainen on takuulla ymmärtänyt myös vastapuolen näkemykset väärin.
Tarkoitus on herättää keskustelua. Tarkoitus on tehdä keskustelunavauksia. Näitä keskustelunavauksia on tehty jo miljoona. Ongelmahan on se että keskustelu tyrehtyy heti alkuunsa juuri em. syiden vuoksi. Tosiasiassa ne eivät herätä ihmisissä mitään muuta kuin lisää turhautumista ja vihaa.
Mitä enemmän julkisuudessa asioita käsitellään tuollaisissa pyörremysrkykeskusteluissa, sitä syvemmin ihmisten mieliin piintyy se kuva, ettei rakentava keskustelu ole edes mahdollista. Että jokainen keskustelu päätyy umpikujaan. Tuollaiset ohjelmat eivät takuulla houkuttele ihmisiä kommunikoimaan keskenään tiettyjen asioiden tiimoilta tavallisessa elämässäkään.
TV:llä ja erityisesti ohjelmilla joita sanotaan asiaohjelmiksi, on todella suuri vaikutus ihmisten mielikuviin. Varsinkin kun kameran takana on oikeat ihmiset, ja oikeat asiat eikä mikään saippuasarja. Näiden ohjelmien sisältöihin luotetaan, ja niiden luomiin mielikuviin uskotaan.
En usko ollenkaan että keskusteluohjelmamalli, jossa osapuolten olisi mahdollista sanoa ihan oikeasti loppuun asti sanottavansa, olisi mahdotonta toteuttaa. En usko sitäkään että sellaisesta tulisi pitkäveteistä, päinvastoin. Yleisönäkin olis varmasti paljon antoisampaa kuunnella välillä keskustelua, josta voisi saadakin jotain. Siis muuta kuin vihaa, tai vahvistusta toisen osapuolen pahuudesta.
Puhumattakaan siitä miten se vaikuttaisi yhteiskunnallisten asioiden keskusteluilmapiiriin sekä keskustelutasoon, jos jokainen osapuoli voisi ihan oikeasti tulla kuulluksi.
Pyörremysrkykeskustelut ovat keskustelun irvikuvia jotka pitäis lo-pet-taaaaa kokonaan. Piste.
Itse olen jopa ihaillut monia toimittajia, joilla näyttää olevan melko hyvät tiedot käsillä olevista asioista. Ja ajanhallinta hanskassa. Osa katsojista kärsii varmaakin perustietojen puutteesta ao. asioissa ja siksi putoavat kärryiltä.
Toisaalta tilanne on keskustelijoillekin vaativa, mutta silti useimmat näyttävät pärjäävän sekoilematta oikein hyvin.
Ja yksi merkitys on siinä, että keskustelut usein jatkuvat seuraavien päivien sanomalehtien kolumneissa jne.
...ongelmana tietyn eiralaisen blogistin ja vastavalitun kaupunginvaltuutetun haluttomuus esiintyä keskusteluohjelmissa. Ymmärrettävä ominaisuus. Näppiksen äärellä on aikaa hioa, oikolukea ja stilisoida tuotoksistaan pois kaikki, mistä joku voisi myöhemmin yrittää laittaa vastuuseen. Suorassa keskustelussa, yleisön edessä ja kellon tikittäessä, taas voi helposti sanoa jotain, mikä harmittaa jälkeenpäin.
Täh? Ongelmana ei ole sen tietyn eiralaisen blogistin haluttomuus esiintyä siinä tietyssä lokakuisessa a- talk ohjelmassa johon sinäkin varmasti viittaat. (Eikös se hemmo ollut matkalla silloin eikä voinut siksi osallistua ohjelmaan? Ihan vain sivuhuomautuksena, ei siksi että asia mitenkään liittyisi tähän asiaan.)
Jos luit kunnolla, ongelma pikakeskusteluohjelmissa on nimenomaan se että ne ovat pikakeskusteluohjelmia. Monimutkaisia, monitahoisia ja tunteita kuohuttavia asioita ei pitäisi käsitellä ollenkaan vain pintapuolisesti mediassa. Jos niitä halutaan käsitellä paneeleissa, mikä sinänsä on ihan hyvä idea, keskusteluille pitäisi antaa tarpeeksi aikaa, ja keskustelijoita pitäisi olla tarpeeksi vähän. Miksi? Lue edellisistä kahdesta vististäni.
"Näppiksen äärellä on aikaa hioa, oikolukea ja stilisoida tuotoksistaan pois kaikki, mistä joku voisi myöhemmin yrittää laittaa vastuuseen."
Onko siinä jotain väärää?
Esimerkiksi näppiksen äärellä on aikaa hioa ja oikolukea tuotoksiaan sellaisiksi jollaisina ne vastaavat parhaiten sitä mitä oikeasti haluaa sanoa. Eli siis koneen äärellä - tai kiireettömässä keskustelussa - on aikaa valita sanansa toisin kuin kiireessä. Kiireessä tulee usein ilmaistua asiat toisin kuin mitä oikeasti tarkoittaa. Tällä en viittaa mihinkään "tiettyyn lokakuiseen keskusteluohjelmaan", vaan pikakeskustelukulttuuriin yleensäkin.
"Suorassa keskustelussa, yleisön edessä ja kellon tikittäessä, taas voi helposti sanoa jotain, mikä harmittaa jälkeenpäin."
Nimenomaan, tuo on yksi pikakeskusteluiden ongelma. Suorassa keskustelussa ja kellon tikittäessä voi helposti ilmaista asioita siten että niistä jää väärä käsitys. Tässä en viittaa mihinkään tiettyyn lokakuiseen a- talk- ohjelmaan, vaan pikakeskustelukulttuuriin yleensäkin.
Tämä ongelma liittyy kaikkiin muihinkin aiheisiin joita on käsitelty pikakeskusteluina tv:ssä.