Flipper 575 HT hinta?

Kuten mainittua, erittäin vaikea arvioida. Flipperit yleisesti säilyttää arvonsa kohtuu hyvin. Koneilla ei ole käytännössä kuin käyttöarvoa (katso pörssi, liian vanha ja 2-tahti, kunnolla ei merkitystä), joten jossain 30 tuhatta "mummoa" lienee arvo veneestä/paketista.

Mielipiteeni on että, 60hv on liian vähän tuohon veneeseen. Enemmän kuin 2 henkeä alkaa tehdä tiukkaa. (kokemusta flibu 570ht 80 hv) Varaudu koneen vaihtoon, jos tuon ostat.

Lauri kirjoitti:

Kuten mainittua, erittäin vaikea arvioida. Flipperit yleisesti säilyttää arvonsa kohtuu hyvin. Koneilla ei ole käytännössä kuin käyttöarvoa (katso pörssi, liian vanha ja 2-tahti, kunnolla ei merkitystä), joten jossain 30 tuhatta "mummoa" lienee arvo veneestä/paketista.

Mielipiteeni on että, 60hv on liian vähän tuohon veneeseen. Enemmän kuin 2 henkeä alkaa tehdä tiukkaa. (kokemusta flibu 570ht 80 hv) Varaudu koneen vaihtoon, jos tuon ostat.

Lue lisää

575 70 hv Mercury (~ vm. -80) kokemuksella uskoisin 60 hv riittävän varsin hyvin. Tuolla 70 hv:lla mentiin jo ~35 s ja lähti hyvin plaaniin isollakin kuormalla. 80 hv tuntuu ko. veneeseen aika paljolta.

Ko. paketti muuten myytiin joskus 80-luvun loppupuolella reilulla 30 tmk.

Joakim kirjoitti:

575 70 hv Mercury (~ vm. -80) kokemuksella uskoisin 60 hv riittävän varsin hyvin. Tuolla 70 hv:lla mentiin jo ~35 s ja lähti hyvin plaaniin isollakin kuormalla. 80 hv tuntuu ko. veneeseen aika paljolta.

Ko. paketti muuten myytiin joskus 80-luvun loppupuolella reilulla 30 tmk.

Lue lisää

Vielä selvennykseksi, että puhuin tällaisen näköisestä Flipperistä:

http://www.vs-marin.fi/images/flipper575.jpg
http://www.kansio.com/jonasson/index.php?page=emma

Jälkimmäisessä mainittu 29,3 s 60 hv Yamahalla.

Vanhempi, trimaranrunkoinen ja suurempaa konetta vaativa Flipper taas näyttää tältä:

http://teamsubra.tripod.com/teamsubra/id11.html

Alkuperöisen kysyjän mainitsema vuosimalli -82 viittaa uudempaan malliin.

Joakim kirjoitti:

575 70 hv Mercury (~ vm. -80) kokemuksella uskoisin 60 hv riittävän varsin hyvin. Tuolla 70 hv:lla mentiin jo ~35 s ja lähti hyvin plaaniin isollakin kuormalla. 80 hv tuntuu ko. veneeseen aika paljolta.

Ko. paketti muuten myytiin joskus 80-luvun loppupuolella reilulla 30 tmk.

Lue lisää

70hv voi tosiaan riittää kuskaamaan venettä kovaa, mutta kuormaa jos haluaa kuljettaa niin normaali bensa koneen vääntö loppuu nopeasti. Tarkoittaa, että jo luokkaa 3 hengen kuormalla ajetaan kahva pohjassa, jolloin kulutus on ihan tseniitissä. Sitten oma lukunsa on syksyllä likaantuva pohja jne jne.

Kokemusta myös 570ht ja 90 hv nelitahtinen. Ei ole yhtään liikaa tuokaan, mutta toki pienemmälläkin pärjää. Veneen perä on melko kantava. Vauhtia kyllä riittää. Mielestäni 570ht on muuten sama kuin 575ht, mutta vanhempi. Eli yksirunkoinen.

Lauri kirjoitti:

70hv voi tosiaan riittää kuskaamaan venettä kovaa, mutta kuormaa jos haluaa kuljettaa niin normaali bensa koneen vääntö loppuu nopeasti. Tarkoittaa, että jo luokkaa 3 hengen kuormalla ajetaan kahva pohjassa, jolloin kulutus on ihan tseniitissä. Sitten oma lukunsa on syksyllä likaantuva pohja jne jne.

Kokemusta myös 570ht ja 90 hv nelitahtinen. Ei ole yhtään liikaa tuokaan, mutta toki pienemmälläkin pärjää. Veneen perä on melko kantava. Vauhtia kyllä riittää. Mielestäni 570ht on muuten sama kuin 575ht, mutta vanhempi. Eli yksirunkoinen.

Lue lisää

Kyllä meillä tuo 70 hv riitti tosiaan isollakin kuormalla (esim. 6 aikuista) eikä liukuun päästyään tarvinnut ajaa kahva pohjassa. Bensankulutusta ei seurattu, koska vene oli lähinnä yhteysveneenä. Perämoottoreille on kuitenkin tyypillistä, että tietyllä kuormalla ja vauhdilla kulutus on moottoritehosta riippumaton vakio. Isompi kone ei siis vie enempää eikä vähempää. Vaihto 70/80-luvun 2-tahtisesta uuteen 4-tahtiseen tietysti pudottaa kulutusta.

Aallokossa jo tuolla 70 hv:lla pystyi/viitsi aika harvoin ajamaan kahva pohjassa. Vene on kova aallokossa ja hytti aika hennon tuntuinen eli heiluu herkästi. Luulisi nykyisella 90 hv koneella vauhdin nousevan pitkälti yli 40 s ja myös pitkälti yli veneen ominaisuuksien. Eihän sitä tehoa tietysti ole pakko käyttää...

Jos pohja kasvaa ruohoa, konetehoa todella vaaditaan ja kulutuskin on varmasti "tseniitissä".

Tuota "uutta" 575 venettä myytiin aluksi 570 nimellä. Muistaakseeni lisänimi HT kuuluu vain vanhalle trimaraanirunkoiselle.

Joakim kirjoitti:

Kyllä meillä tuo 70 hv riitti tosiaan isollakin kuormalla (esim. 6 aikuista) eikä liukuun päästyään tarvinnut ajaa kahva pohjassa. Bensankulutusta ei seurattu, koska vene oli lähinnä yhteysveneenä. Perämoottoreille on kuitenkin tyypillistä, että tietyllä kuormalla ja vauhdilla kulutus on moottoritehosta riippumaton vakio. Isompi kone ei siis vie enempää eikä vähempää. Vaihto 70/80-luvun 2-tahtisesta uuteen 4-tahtiseen tietysti pudottaa kulutusta.

Aallokossa jo tuolla 70 hv:lla pystyi/viitsi aika harvoin ajamaan kahva pohjassa. Vene on kova aallokossa ja hytti aika hennon tuntuinen eli heiluu herkästi. Luulisi nykyisella 90 hv koneella vauhdin nousevan pitkälti yli 40 s ja myös pitkälti yli veneen ominaisuuksien. Eihän sitä tehoa tietysti ole pakko käyttää...

Jos pohja kasvaa ruohoa, konetehoa todella vaaditaan ja kulutuskin on varmasti "tseniitissä".

Tuota "uutta" 575 venettä myytiin aluksi 570 nimellä. Muistaakseeni lisänimi HT kuuluu vain vanhalle trimaraanirunkoiselle.

Lue lisää

Muuten pitkälti samaa mieltä tuosta kulutuksesta, mutta kyllä isompi kone alkaa olla taloudellinen siinä vaiheessa, kun pienempi alkaa olla tehojensä ylärajan tuntumassa. Viimeiset 15% kahvan liikkeestä kasvattaa meinaa kulutusta varmaan 35%. Jotakuinkin riippumatta onko 2- vai 4-tahtinen.

Niin ja tuohon konetehon riittävyyteenhän vaikuttaa tietenkin erityisesti myös potkurin nousu. Plaanissahan tuo vene on jo 20 solmussa tai allekin. Jos valitaan potkurin nousu niin, että täydellä kaasulla/kierroksilla pääsee 20 solmua niin kuormaa voi laittaa armeijan joukkueen verran (jos laitojen sisälle mahtuu).

Lauri kirjoitti:

Muuten pitkälti samaa mieltä tuosta kulutuksesta, mutta kyllä isompi kone alkaa olla taloudellinen siinä vaiheessa, kun pienempi alkaa olla tehojensä ylärajan tuntumassa. Viimeiset 15% kahvan liikkeestä kasvattaa meinaa kulutusta varmaan 35%. Jotakuinkin riippumatta onko 2- vai 4-tahtinen.

Niin ja tuohon konetehon riittävyyteenhän vaikuttaa tietenkin erityisesti myös potkurin nousu. Plaanissahan tuo vene on jo 20 solmussa tai allekin. Jos valitaan potkurin nousu niin, että täydellä kaasulla/kierroksilla pääsee 20 solmua niin kuormaa voi laittaa armeijan joukkueen verran (jos laitojen sisälle mahtuu).

Lue lisää

Käyppä vaikkapa nämä testitulokset läpi:

http://www.busterboat.com/fi/pdf/xl_evinrude90.pdf
http://www.busterboat.com/fi/pdf/xl_evinrude70.pdf
http://www.busterboat.com/fi/pdf/xl_evinrude50.pdf
http://www.busterboat.com/fi/pdf/xl_honda75.pdf
http://www.busterboat.com/fi/pdf/xl_yamaha80.pdf
http://www.busterboat.com/fi/pdf/xl_yamaha50.pdf

Samassa veneessä mitattuja erikokoisea nelitahtikoneita. Kaikki vievät 15-18 l/h eli 0,54-0,67 l/mpk 26-30 s nopeusalueella. Taloudellisimmat olivat muuten 50 hv koneet, joille ko. nopeus on kaasu pohjassa ajoa.

Ainoastaan Hondan taloudellisuus (l/mpk) huononee merkittävästi nopeusalueen loppupäässä. Myös Yamaha 80 ja Evinrude 90 koneilla taloudellisuus on huippunopeudella huonompi kuin 26-30 s alueella, mutta se selittyy merkittävästi suuremmalla nopeudella.

2T-koneiden testejä ei nyt lonkalta löydy, mutta tulokset ovat kyllä samansuuntaisia.

Lauri kirjoitti:

Muuten pitkälti samaa mieltä tuosta kulutuksesta, mutta kyllä isompi kone alkaa olla taloudellinen siinä vaiheessa, kun pienempi alkaa olla tehojensä ylärajan tuntumassa. Viimeiset 15% kahvan liikkeestä kasvattaa meinaa kulutusta varmaan 35%. Jotakuinkin riippumatta onko 2- vai 4-tahtinen.

Niin ja tuohon konetehon riittävyyteenhän vaikuttaa tietenkin erityisesti myös potkurin nousu. Plaanissahan tuo vene on jo 20 solmussa tai allekin. Jos valitaan potkurin nousu niin, että täydellä kaasulla/kierroksilla pääsee 20 solmua niin kuormaa voi laittaa armeijan joukkueen verran (jos laitojen sisälle mahtuu).

Lue lisää

"Viimeiset 15% kahvan liikkeestä kasvattaa meinaa kulutusta varmaan 35%. Jotakuinkin riippumatta onko 2- vai 4-tahtinen."

Tämä johtuu yksinomaan lisääntyneestä tehon ulosotosta ja se tunnetusti vie bensaa. Moottorin hyötysuhde ei hirveästi muutu tehon funktiona mutta veneen vaatima teho nopeuden noustessa kasvaa jyrkästi.

Testejä on tehty eikä tuolle uskomukselle ison koneen taloudellisuudesta ole saatu vahvistusta vaan tyypillisesti samalla vauhdilla kaikki koneet kuluttavat saman, jopa niin että isot vievät hieman enemmän.

tuntematon kirjoitti:

"Viimeiset 15% kahvan liikkeestä kasvattaa meinaa kulutusta varmaan 35%. Jotakuinkin riippumatta onko 2- vai 4-tahtinen."

Tämä johtuu yksinomaan lisääntyneestä tehon ulosotosta ja se tunnetusti vie bensaa. Moottorin hyötysuhde ei hirveästi muutu tehon funktiona mutta veneen vaatima teho nopeuden noustessa kasvaa jyrkästi.

Testejä on tehty eikä tuolle uskomukselle ison koneen taloudellisuudesta ole saatu vahvistusta vaan tyypillisesti samalla vauhdilla kaikki koneet kuluttavat saman, jopa niin että isot vievät hieman enemmän.

Lue lisää

Siis väittämänne on:
1.pienellä koneella isolla kuormalla ajettaessa kahva pohjassa saavuttamalla vaikka 20 solmua (normaali maks jotain 32 vaikka, matkanopeus 24) on kulutus sama mailia kohden kuin
2. isolla koneella ajamalla taloudellisimmalla matkanopeudella vaikka 4000rpm:llä?

En oikein tuohon yhtyisi. Varsinkaan 2-tahtisilla.
Ensimmäisessä kurkku on auki, mutta kone ottaa vajaat kierrokset. Kaasari koneissa mielestäni menee tavaraa liikaa tällöin. Palaa liian rikkaalla. Nelareissa, varsinkin ruiskukoneissa, tämä ongelma on pienempi. Kuten tuossa joku mainitsikin niin Hondan (kaasari kone, vanhaa tekniikkaa) kulutus nousee viimeisillä kierroksilla.

Lauri kirjoitti:

Siis väittämänne on:
1.pienellä koneella isolla kuormalla ajettaessa kahva pohjassa saavuttamalla vaikka 20 solmua (normaali maks jotain 32 vaikka, matkanopeus 24) on kulutus sama mailia kohden kuin
2. isolla koneella ajamalla taloudellisimmalla matkanopeudella vaikka 4000rpm:llä?

En oikein tuohon yhtyisi. Varsinkaan 2-tahtisilla.
Ensimmäisessä kurkku on auki, mutta kone ottaa vajaat kierrokset. Kaasari koneissa mielestäni menee tavaraa liikaa tällöin. Palaa liian rikkaalla. Nelareissa, varsinkin ruiskukoneissa, tämä ongelma on pienempi. Kuten tuossa joku mainitsikin niin Hondan (kaasari kone, vanhaa tekniikkaa) kulutus nousee viimeisillä kierroksilla.

Lue lisää

Antamissani linkeissä ollut Yamaha 50 hv on kaasarikone. Oli erittäin taloudellinen kaasu pohjassa sekä 2, että 4 hengen kuormalla.

Esimerkiksi Vene-lehden testeissä mitataan moottorien ominaiskuluts KAASU POHJASSA koko kierroslukualueella. Ominaiskulutus ei ole huono alhaisilla kierroksilla, pikemminkin huippukierroksilla. Kaikille bensakoneille on sen sijaan ongelmallista ajaa osakuormalla (siis kaasu ei pohjassa, kierrokset mitä vaan). Tällöin ominaiskulutus ei tyypillisesti ole yhtä hyvä kuin täydellä kuormalla.

Toisin sanoen 50 hv tuottaminen on taloudellisempaa 50 hv:n koneella kaasu pohjassa kuin 80 hv koneella osakaasulla.

Esimerkkisi veneestä, jonka huippunopeus tippuu 32 solmusta 20 solmuun on varsin raju. Esimerkiksi tuo Buster XL menee 50 hv koneella 30 s yhden hengen kuormalla, 27 s 4 hengen kuormalla ja vielä 7 hengen kuormalla yli 25 s (http://www.busterboat.com/fi/231_xl_tech.html). Mikään kone ei tykkää hyvää, jos kuormitus olisi noin raskas, että 32 solmun sijasta päästäisiin vain 20 s eli kierrokset tippuisivat vaikkapa 6000->3750.

Itse olen ajanut kesän 2T 40 Yamahalla, joka oli varsin taloudellinen, vaikka potkuri oli sellainen, että yhden hengenkään kuormalla kierrokset eivät olleet kuin 4700 rpm.