Hoivatkaa toisianne, Room. 15:1-13

Paavali jatkaa edelleen vahvojen velvollisuuksista heikkoja kohtaan. Heikkojen vajavaisuuksia on ”kannettava” ja heitä on rakastettava.
Heille on oltava mieliksi, mikä ei tarkoita kuitenkaan samaa kuin mielistely (1,2). On luotava ilmapiiri, jossa hyvä tahto toteutuu.
Vahvojen ongelmana on, että he elävät vain itselleen mieliksi nauttien vapaudestaan ja taidollisuudestaan. Se ei ole Kristuksen mielen mukaista elämää.
Kristus ei elänyt itsellensä mieliksi, vaan antoi itsensä Jumalan herjaajien herjattavaksi. Kun elämme Kristuksen mielen mukaan, niin voimme yhdestä suusta ylistää Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää (6).

Suhteemme toisiin kristittyihin ja kanssaihmisiin on ollut keskeisesti esillä luvusta 12 alkaen.
Olemme huomanneet, kuinka jo tuolloin kristittyjen kesken oli paljon erimielisyyksiä ja riitoja ja miten rakkaudettomasti moni suhtautui eri tavalla ajatteleviin ihmisiin kiistellen erilaisista mielipiteistä.

Paavalin ohjeet ovat tarpeellisia tänäänkin; ”Hoivatkaamme toinen toisiamme” (7). Me emme saa ketään herjata.
Meidän ei tule riidellä, vaan olla lempeitä ja osoittaa kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan ( Tiit. 3:2).
Kuka loppujen lopuksi onkaan vahva tai heikko Kristuksessa?
Kristus kuoli heikkojen edestä ja sellaisia me olimme kaikki (Room.5:6).
Perimmältään ei ole erotusta. Kristus on meidät kaikki hoiviinsa ottanut (7).

Rooman seurakunnassa oli sekä ympärileikattuja, että pakanoita. Usein vahvojen ja heikkojen raja kulki tätä kansallista ja rodullista rajaa pitkin.
Kristus on tullut, että kaikki kansat erotuksetta kunnioittaisivat Jumalaa hänen laupeudestaan (9).
Iisain juuresta noussut verso kohoaa kansojen hallitsijaksi ja häneen kansat voivat panna toivonsa (12).
Jumala on toivon Jumala ja hän täyttää häneen uskovat ilolla ja rauhalla (13).

uskovaisille. Uskovaiset pyrkivät armahtamaan, hoivaamaan ja rakastamaan, mutta uskottomat eivät hoivaa, eivätkä rakasta, vaan tuomitsevat ja syyttävät ja pyrkivät sitomaan vihaan ja halveksintaan ja tästä erottaakin, kuka uskoo Jeesukseen ja kuka uskoo muuhun henkeen.