Valtiovarainministeri Jyrki Katainen apinapuhekielellään koko ajan toistellut, että taantumassa on hirmu vähän mitään Suomi-perää ja sitä, että Suomi tekee parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Eikös tämä hirmu vähän mitään Suomi-perä ole sentään vähän outoa tulkintaa, kun on kysymys valtiovarainministeristämme?
Suomessa asiat ovat siinä mallissa, että yrityksiä menee konkurssiin, työpaikoilta ihmisiä irtisanotaan ja lomautetaan, on sitten kysymys hirmu vähän mitään Suomi-perästä tai ei. Tämä Jyrki Kataisen toistelema hirmu vähän Suomi-perä kuulostaa apiasuomelta ja jää epäselväksi se, mitä Jyrki Katainen tällä yrittää Suomen kansalle vakuuttaa. Jyrki Katainen myös mielellään viljelee usein apinapuhekielessään kehuessaan politiikkaansa sanaa kauhea ja tätä sanaa pysähtyy monta kertaa miettimään, että mitä kauheata taas on tapahtunut valtakuntamme asioissa.
Suomessa asiat ovat siinä mallissa, että yrityksiä menee konkurssiin, työpaikoilta ihmisiä irtisanotaan ja lomautetaan, on sitten kysymys hirmu vähän mitään Suomi-perästä tai ei. Tämä Jyrki Kataisen toistelema hirmu vähän Suomi-perä kuulostaa apiasuomelta ja jää epäselväksi se, mitä Jyrki Katainen tällä yrittää Suomen kansalle vakuuttaa. Jyrki Katainen myös mielellään viljelee usein apinapuhekielessään kehuessaan politiikkaansa sanaa kauhea ja tätä sanaa pysähtyy monta kertaa miettimään, että mitä kauheata taas on tapahtunut valtakuntamme asioissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
EU:sta huolimatta, sen perän alla on liukuri ja vauhti vaan kasvaa. Sitten kun vauhti on hirmu-vähän isompi putoaa muitakin kun vain sossuja ja kepulaisia. KMS:kään ei yritä jarrutella, kun ovat itse erilaisissa kusissa.
Miksi Jyrki Katainen Eduskunnan kyselytunnilla syyskuussa vakuutti, että budjettiin ei kosketa, vaikka opposition edustajat vaativat silloin jo siihen tekemään muutoksia, koska kriisi velloi ympärillämme? Miksi Jyrki Katainen ei kuunnellut silloin oppostion viisaampia, kun nyt sitten kuitenkin ja jälkijunassa hallituksemme joutui budjettiin palokunnan sammutusperiaatteella ja hökäisemallä tekemään muutoksia? Miksi Jyrki Katainen lähtikin velanottolinjalle, vaikka hän lupasi Suomen kansalle vain lyhentää valtion velkaa?
vaan minun, sinun, hänen, meideän kontolle ja jakaa sen ahneille kavereilleen veronalennuksina, Toivottomien yrittäjien piilotileille, vähän itsellekin. Me saamme ne maksaa ja meidän lapsemmekin. Samallalailla kuin me maksamme vielä sitä silakkalaskua edellisestä lamasta.
Eikä harri suostu edes maistaan silakkaa, se vois parantaa, ettei tarttis ruikuttaa.
käyttämään laumaa turvamiehiä ja panssarimesejä lopun elämäänsä!
Asiiaan
Perät mielessä
voitko käsi raamtulla sanoa, että suomalaisten vientiyritysten viennin hiipuminen tai maailmanlaajuin rahoituslama on Jyrki Kataisen aiheuttama.
Täällä annetaan sinun toimesta ymmärtää, että vientiyritysten ulkomaan kaupan hiipuminen on Kataisen syy.
ja osa syy on tämän porvarihallituksen toiminta malli.talouslamaan..
kun ajatelee kuinka yrityksien pörssiomistajat ovat saaneet ylisuuria osinkoja.....
nyt on tultu että lypsävä lehmä on mennyt uppeen..
sit,huudetaan veronmaksajia apuun että silleen joulua odotellessa.......
Eikös tämä meiniki ja Hullut Päivät maassamme ole juuri sitä ihan omaa ja kotikutoista, ehkäpä Jyrki Kataisen sanoin vähän mitään Suomi-perää? Suomen pääministeri Matti Vanhanen ei taida tietää sitä vähää näistä peräkysymyksistä, kun keskustan kenttäväki käy nyt tosikuumana?
SIIS SUOMALAISET OMISTAA ULKOMAISET SUURYRITYKSET JA ULKOMAISET PANKIT sekä päättävät esim. G8 maiden talouksista.
kun Tatu yritti tehdä siitä oikeata arjalaista.
Suomalaiset yritykset ja pankit vai mitä jänkkäät?
Onko 100 miljoonaa vuodessa jollekkin pääjohtajalle
kohtuullinen palkka?
Haista ny kuule jo...
Kertokaa kokoomuksen viisaat, mitä tämä Jyrki Kataisen hirmu vähän mitään Suomi-perä oikein tässä taloustilanteessamme tarkoittaa, kun kaikki talousbarometrit sojottavat alaspäin ja talousviisaanamme tunnettu Sixten Korkmannikin on ollut huolissaan hallituksemme elvytystoimista ja eihän Sauli Niinistökään turhaa ole vaatinut hallitukseltamme parempaa otetta talouspolitiikkaan.