Todettiin kuukaus sitten välilevyn pullistuma, joka painaa suoraan iskias hermoon. Nyt se tuntuu jo hyvältä ja vois mennä tauon jälkeen salille. MUTTA, Tarteekos tämä ko. vaiva noteerata jotenkin treenatessa? Ei kai sitä sentään uskalla ottaa 200kg tankoon ja ruveta esim. kyykkäämään. Jos jollakulla on ollut vastaava vaiva, niin otan mielelläni vastaan treenaus vihjeitä.
Selkä p***ana..
Tyhmä
6934
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minun selkä meni paskaksi ihan päin vittuun tehtyjen liikkeiden jälkeen.Syyträ en vieläkään tiedä.Käytä perkele suoraa selkää liikkeeissä!!ja alkuun kevyempä meininkiä..kyllä se siitä..
Nyt hipsit fysioterapeutin pakeille ja kerrot vaivasi ja harrastuksesi. Kannattaa valita joku hieman urheilusta ymmärtävä fysioterapeutti niin
tulee paremmin valmista.
"Fysis" neuvoo sopivia jumppaliikkeitä jotka vahvistavat keskivartalon asentoa tukevia ja ylläpitäviä pikkulihaksia.
Yleisesti ottaen voit treenata jos selkä ei kipuile kunhan muistat oikean tekniikan ja kuuntelet sen kropan viestejä.
Malttia ja vielä kerran malttia.
Äskeinen kommentti tulee tuskaisten omien kokemusten tuomalla syvällä rintaäänellä ;)
Muista että se ei välttämättä oo vielä ohi. Mulla on 2 1/2 vuoden aikana vaiva tullut uudestaan lukemattomia kertoja. Kannattaa ottaa tosi varovasti alussa ja välttää mavea, jullea ja muita vastaavia.
Minä aloitin salihommat 10 vuotta sitten juuri välilevypullistuman takia. Selän sain kuntoon ja olen onnistunut pitämään kunnossa. Tärkeintä on kehittää hyvät vatsa- ja selkälihakset, nämä lihakset kun toimivat selkärangan tukena. Jos nämä rapistuvat, ongelmat tulevat taatusti takaisin! Myös oikat venytykset kuuluvat asiaan(hamstringlihakset ovat tärkeitä venyttää). Fysioterapeutti osaa antaa parhaimmat neuvot.
Osa1.
Itselläni on neljännen ja viidennen selkänikaman välinen kaariluu poikki, jonka seurauksena neljäs nikama on muutaman millimetrin sisäänpäin painunut. Vamma on pääosin synnynnäinen mutta ilmennyt keihäänheiton yhteydessä ollessani n. 14-vuotias. Nuorena selkälihakseni olivat aika-ajoin todella kipeänä ja esti kaiken liikunnan. Kävin lääkärissä 16 vuotiaana ja minulta kiellettiin kaikki sellaiset liikkeet joissa tulee selkään rasitusta eli kierto-/nosto-/äkilliset liikkeet. Kun tuolloin harrastin judoa ja punttien kanssa touhuamista oli tuollainen diaknoosi kuin tappotuomio nuorelle kaverille. Menin suoraan lääkäristä salille tein vetotreenin ja löin tankoon ykkösraudat. Ennen nosota ajattelin, että jos lopun elämääni joudun olemaan selkäkpujen vuoksi sohvaperuna niin sama kai se on jos vetää koko selän kerralla paskaksi. Ykkönen tuli ja selkä kesti sen hyvin.
Osa2.
Treenailin punttia ja judoa vuosia. Judo teki selälle hyvää koska (tiedän nyt, en silloin) se harjoitti hyvin keskivartalon kaikkia lihaksia, myös syviä hermostollisia lihaksia. Puntti treenit aiheutti aika-ajoin selkään krammppeja. Noin kolme vuotta sitten aloin tosissani treenaaman voimanosto lajeja, koska huomasin, että selkä kesti hyvin kovia veto ja kyykky treenejä. Tulosta tuli tekniikan ja voimien kehittymisen ansiosta. Kuitenkin stoppi tuli mielestäni liian pian noin vuosi sitten selkä sitten jumahti kunnolla ja niin pahasti, että siitä alkoi melkoinen kuntoutus kierre.
Osa3.
Kuvautin selkäni ja siellä oli edelleen sama vanha vamma. Tällä kertaa sain kuitenkin hieman erillaiset ohjeet jatkon suhteen. Lääkäri passitti minut selkäsairauksiin erikoistuneen fysioterapeutin luokse joka opasti minua harjoittamaan syviä vatsa ja selkälihaksiani. Oli melkoinen shokki huomata voimiensa rajalliset kyvyt. Luulin että keskivartaloni on kunnossa ja sitten kun aloin noudattamaan fysioterapeutin antamia ohjeita huomasinkin valtaisan kehityksen kroppani hallinnan ja voimien suhteen. Nykyisin vatsani ja selkäni on paljon vahvempi ja se näkyy ennen kaikkea siten, että hallitsen lihaseni paremmin ja pystyn ottamaan paremmin tukea keski vartalostani eri liikkeisiin. Vyö olen jättänyt yhä useammin kassin pohjalle, penkkiä treenaan jalatpenkillä, mutta kyykkyä tai maasta vetoja en todennäköisesti tee enää koskaan isoilla painoilla. Totuus on vaikka lihakset toimivat ja tukevat nyt paljon enemmän ja kestävät paremmin rasituksia. Niin siinä vaiheessä kun painot kasvavat niin suuriksi, että myös selkärangalta vaaditaan edes normaalia tukea, putoan polvilleni ja joudun aloittamaan koko kuntoutus touhun alusta. Koska yli 48 tunnin kiputilat tuhoavat juuri syviä lihaksia jotka ovat eräänlaista hermokudosta.
Kaiken tämän vuodatin siksi, koska tiedän monen kärsivän selän oireilusta ja siksi, että monet ottaisivat neuvosta vaarin ja menisivät heti oieriden alkaessa sellaisen lääkärin luo joka osaa asiansa tai ohjaa sellaisen henkilön luo joka osaa. Jos olisin aikanani saanut/etsinyt käsiini oikeat ohjeet voisi tilanteeni olla nyt toinen, mutta se on mikä on ja that´s it.
Paranemisia ja älkää välittäkö mahdollisista kirjoitus virheistä, koska tämän kirjoitti pitkän linjan punttijuntti eikä kouluja käynyt professori.
eipä haittaa ollenkaan. Jalkaprässit ja hack-kyykyt sekä selkäojennus sujuvat nekin hyvin, ilman kipuja; muista liikkeistä puhumattakaan. Tuntuu päinvastoin että treeni pitää selän kunnossa. Muista vaan venytellä riittävästi. Jalkakyykkyjä en ole tehnyt vuosiin koska en pidä niistä. Voin ainakin mielessäni vedota siihen että jos tekisin kyykkyjä, voisi välilevy sanoa naks ;P