Poliisin resurssien

Kysely suomalaisella poliisilaitoksella paljasti ison joukon rikkeitä
Tuore tutkimus antaa viitteitä poliisin väärinkäytöksistä

RAMI NIEMINEN

Turun yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tekemä kyselytutkimus maalaa lohduttoman kuvan suomalaisen poliisin rehellisyydestä.

Kyselyn perusteella poliisit syyllistyvät erilaisiin väärinkäytöksiin huomattavasti tiedettyä useammin.

Tutkimus paljastaa, että lähes joka toinen poliisi on joskus syyllistynyt liialliseen voimankäyttöön ja joka kolmas on käyttänyt alkoholia työaikana.

Kysely tehtiin vuonna 2006 yhdellä suurehkolla suomalaisella poliisilaitoksella. Siihen vastasi yhteensä 150 poliisia.

- Kyselylomake jaettiin aamukäskynjaon yhteydessä yhden työviikon aikana ja kaikki paikalla olleet vastasivat siihen, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun dosentti Juha Kääriäinen.

Kaikkiaan vastausprosentti oli noin 42. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien omia väärinkäytöksiä sekä erikseen sellaisia rikkomuksia, joihin he tietävät toisen poliisin syyllistyneen.

- Omista rikkeistä yleisimpiä olivat sakon kirjoittamatta jättäminen liikennerikkomuksesta ja sellaisen hyödyn hyväksyminen, jota ei yleisesti pidetä lahjuksena, Kääriäinen kertaa.

Lahjuksenkaltaista hyötyä kertoi itse vastaanottaneensa 14 prosenttia vastaajista. Jonkun toisen tekemäksi vastaavan rikkeen tiesi 26 prosenttia poliisin kenttähenkilökunnasta.

Yhteensä 45 prosenttia vastaajista kertoi toisen poliisin syyllistyneen liialliseen voimankäyttöön ja reilu 30 prosenttia oli huomannut kollegansa nauttineen alkoholia työaikana.

Tutkimus on julkaistu uusimmassa The Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehdessä. Lisäksi siitä uutisoi Turun yliopiston Aurora -lehti.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero korostaa, että kollegoiden väärinkäytöksistä tehdyt havainnot eivät kerro niiden oikeaa lukumäärää.

- Tietenkin herää kysymys, kuinka monesta virheestä on kyse. Entä jos kaikki ovat nähneet yhden henkilön tekemän rikkeen, Paatero kysyy.

Laajempi selvitys tulossa

Hän kertoo, ettei ole toistaiseksi ehtinyt tutustua tutkimustuloksiin tarkemmin. Asiaa on Paateron mielestä kuitenkin syytä selvittää. Hänen mukaansa paljon riippuu myös siitä, miten kyselyn kysymykset on aseteltu. Kääriäinenkin varoittaa tekemästä tutkimuksesta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kyseessä oli vasta alustava tutkimus, jota on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa.

- Tämän perusteella ei uskalla vetää johtopäätöksiä valtakunnan tilanteesta. Sen voi kuitenkin todeta, että poliisikin on ihminen ja varmasti tällaisiakin asioita tapahtuu ja niihin voidaan myös vaikuttaa.

Laittomuuksia vain harvoin

Turun yliopiston oikeussosiologian professori Ahti Laitinen on Kääriäisen kanssa samoilla linjoilla. Poliiseja syytetään laittomuuksista virkatehtävien yhteydessä äärimmäisen harvoin. Laitisen mukaan kyselyn tulosten perusteella poliisin toimien laillisuutta ei voi kyseenalaistaa.

- Poliisi hyvin harvoin syyllistyy laittomuuksiin. Tässä meidän selvityksessä on käsitelty paljon sellaista toimintaa, joka ei suoraan ole laitonta, mutta jota ei pidetä eettisenä.

Kääriäisen mukaan on selvää, että väärinkäytösten yleisyyttä on syytä selvittää. Hän pitää tutkimusryhmän tärkeimpänä saavutuksena sitä, että he saivat poliisit vastaamaan arkoihin aiheisiin.

- Maailmalla tutkijat ovat yleensä olettaneet, että jos tällaisia asioita kysellään, poliisi ei vastaa. Sen on nyt todistettu olevan toisin.