Mihin perustuu termi Vapaussota?
Miten voidaan puhua Vapaussodasta, jos puolet suomalaisista kannatti kommunistista Venäjää. Toinen puoli taas kannatti saksalaista kuningasta.
Suomen itsenäistyminen oli enemmänkin seurausta ensimmäisestä maailmansodasta.
Miten voidaan puhua Vapaussodasta, jos puolet suomalaisista kannatti kommunistista Venäjää. Toinen puoli taas kannatti saksalaista kuningasta.
Suomen itsenäistyminen oli enemmänkin seurausta ensimmäisestä maailmansodasta.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Termi "Vapaussota" on perinteisempi nimitys vuoden 1918 tapahtumille kuin monet muut. Syynä on, että hallituksen joukot, virallinen Suomi, katsoi käyvänsä vapaussotaa.
Sodan jälkeen voittajien - valkoisen Suomen, virallisen Suomen, Senaatin Suomen - historiankirjoitus puhui ja kirjoitti vapaussodasta.
Vapaussota-nimitys johtaa näkemyksensä itsenäisyyspiirien Venäjää vastaan käymään taisteluun. Tavoitteena oli irrottaa Suomi itsenäiseksi valtioksi. Saksaan sotilaskoulutukseen vuonna 1915 lähteneet jääkärit edustavat kansanosaa, joka lähtiessään sotajoukkoihin tiesi taistelevansa itsenäisyyden ja valtiollisen vapauden saavuttamiseksi.
Vapaussota-termi on vakiintunut ja sen korvaaminen muilla kevään 1918 -tapahtumille omistetuille määritelmille voi johtaa hankaluuksiin. Yksi ongelma syntyy mikrohistorian tasolla. Otetaan esimerkiksi Lauri Laursalo, joka kaatui vapaussodan ensimmäisenä sotilaana Ylistarossa 28.1.1918. Laursalo oli suojeluskuntalainen, joka lähti vapauttamaan Suomea venäläisestä sotajoukoista. Hän lähti taistelemaan vapaussotaan. Laursalon elämää, motiiveja ja persoonaa kohtaan on väärin kuvata hänet "sisällissodan" sankarivainajana, koska Laursalon kuolinhetkellä ei ollut vielä tietoa asioiden kehittymisestä punaisten ja valkoisten väliseksi sisällissodaksi.
ja sieltä tultiin. Se merkitsi vapautumista Venäjästä ja äärivasemmiston diktatuurista. Kommunisti-Venäjää ei ollut vielä. Leninin bolsevismi kylläkin. Kuningasta alettiin puuhata vasta kesääl 1918 sodan jälkeen.
Perehdy edes vähän historiaan.
"Se merkitsi vapautumista Venäjästä ja äärivasemmiston diktatuurista."
Venäjästä oli vapauduttu jo. Itsenäisyysjulistus 4. joulukuuta 1917 ja Venäjän hallitukselta sille tuli tunnustus 4. tammikuuta 1918. Maassa oli toki yhä venäläisten joukkoja, mutta eivätpä ne itsenäistymistä häirinneet millään tavalla. Suojeluskunnat aloittivat poliisitoimenaan poistamaan näitä joukkoja maasta ja samaan aikaan syttyi sitten sisällissota. Sodan jälkeen voittajien historiankirjoitus puhui vapaussodasta.
Äärivasemmiston diktatuuriakaan täällä ei koskaan ollut eikä tullut, joten siitäkään ei oikein voinut vapautua.
Perehdy sinäkin edes vähän historiaan ;)
Perehdy sinäkin edes vähän historiaan ;)
Olipas äärivasemmiston diktatuuria, Etelä-Suomessa ja sitä yritettiin levittää muuallekin. Äärivasemmiston diktatuurin nokkamiehinä olivat neuvostobolsujen agitoimat vasemmistokellokkaat ja SDP:n demokratiaihanteista luopuneet uus-SDP-läiset, jotka olivat oikeastaan kommareita.
Onneksi laillisen hallituksen tukijat estivät tämän ja antoivat Suomelle demokratian, jolloin mm. viisastuneet häviäjäpuolen henkilöt saivat muodostaa hallituksen jo 20-luvulla. Mitäpä luulet, että jos punikkipuoli olisi voittanut sodan, missä olisi valkoiset upseerit teloitettu - ja monet muut by Kansanvaltuuskunta.
Älkää nyt jumalauta enää viittikö jauhaa tuota punaista pa..atotuuttanne
Leninin joukot tukivat punakaartia ja kansanvaltuuskunta julisti työväenluokan ottaneen vallan. Vakuudeksi toimittaja Kullervo Manner julistettiin diktaattoriksi.Ryöstöt ja murhat alkoivat jo kesällä 1917.
Opettele edes historian alkeet!
Tarkoitat siis, että sota oli vapaussota, koska valkoiset taistelivat kansanvaltuuskunnan julistamaa työväenluokan valtaa ja diktaattoriksi julistettua Kullervo Manneria vastaan.
Jaa?
Minkäkähänlainen sisällissota sitten mielestäsi olisi? Ketkä sellaisessa sodassa sinun mielestäsi oikein taistelisivat vastakkain?
Uskotaan sinua:
Oli äärivasemmiston diktatuuria.
Kommunisteja oli ajamassa tätä kaikkea.
Laillisen hallituksen tukijat estivät kaiken kertomasi pahan.
He antoivat voitollaan Suomelle demokratian.
Valkoiset upseerit olisi teloitettu kansanvaltuuskunnan toimesta.
Tuota.
Mikäs tässä tekee sodasta jonkin muun kuin sisällissodan?
"Olipas äärivasemmiston diktatuuria, Etelä-Suomessa ja sitä yritettiin levittää muuallekin."
Mitään diktatuuria ei todellakaan ehtinyt tänne syntyä. Sisällissodan aikaiset tapahtumat eivät todellakaan olleet minkäänlaista diktatuuria.
"Diktatuuri on diktaattorin rajattomaan vallankäyttöön perustuva hallitusmuoto tai diktatorinen eli itsevaltaisesti hallittu valtio"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diktatuuri
"Älkää nyt jumalauta enää viittikö jauhaa tuota punaista pa..atotuuttanne "
Käy sinä vaan sitä vapaussotaasi, mutta älä sekaannu keskusteluun historiasta, se on sinulle liian vaikeaa.
"Leninin joukot tukivat punakaartia ja kansanvaltuuskunta julisti työväenluokan ottaneen vallan. Vakuudeksi toimittaja Kullervo Manner julistettiin diktaattoriksi.Ryöstöt ja murhat alkoivat jo kesällä 1917. "
Kullervo Manner, toimittaja, kansanedustaja, Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1917–1918, punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja 1918, sekä Suomen kommunistisen puolueen perustajajäsen 1918 ja puheenjohtaja 1920–1935. Vallankumousjohtaja, jolle punakaartin johto antoi ne "diktaattorin valtuudet". Suomessa olisi tosin ollut ehkä diktatuuri vain jos punakaarti olisi voittanut ja näinhän ei käynyt. Miten siis vapaudutaan diktatuurista, jota ei koskaan edes ollut eikä tullut? Ryöstöjä ja murhia muuten tapahtuu nykyäänkin harva se päivä ;)
Sodan voittamisen kannalta oli virhe että Mannerille annettiin diktaattorin valtuudet vasta sodan lopulla. Punaisten aika meni kiistellessä valtiomuodosta ja muuhun demokraattiseen hölynpölyyn, kun olisi ensin täytynyt voittaa sota ja sitten palata asiaan.
Punakapinaan tai sitä kukistaneisiin hallituksen joukkoihin kuului ehkä 3 % väestöstä. Sen sijaan kommunistien miehittämässä osassa maata asui lähes puolet suomalaisista. Kuukausia kestänyt hirmuvalta, pelko ja nälkä on unohdettu.
Punaiset aloittivat kapinan Leninin toimittamilla aseilla ja hallitus pakeni Pohjanmaalle.
Tässä tähän mennessä paras löytämäni peruste.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vapaussota.htm
Siinä ei mainita täällä olleita saksalaisia tai ruotsalaisia.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Saksa_osallistui.htm
pieni kysymys: Mihin hän pyrkii?
On ikävä tosiasia, että äärinationalisuus nykyään nostaa päätään Suomessa. Se olis pitäny haudata Hitlerin mukana.
Toista äärilaitaa, kommunisteja, on enää jäljellä "kourallinen", joten siitä aatteesta on turha huudella.
Kummallakin puolella taisteli 80 000-90 000 suomalaista. Punaisten puolella 7 000-10 000 venäläistä. Valkoisten puolella 14 000–15 000 saksalaista ja 250-550 ruotsalaista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota#Ruotsin_kaksijakoinen_rooli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota#Leninin_k.C3.A4denpuristus
On tosiasia, että sisällissodan jälkeen jatkosodan päättymiseen asti valkoisten propagandalla yritettiin vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.
Jatkosodan päättymisen jälkeen oli punaisten vuoro.
Eiköhän näistä olisi hyvä oppia jotain? Isänmmaallisuus on kaikista hyvä juttu, samoin demokratia.
että osaa kyseenalaistaa eri kirjoituksia ym.
Tärkeää osata tulkita, mikä on provosoimista.
Kysymys on terminologiasta.
Vapaussota.
Kommunistinen maailmankatsomus ei tietenkään näe voittajapuolta vapauttajana silloin kun itse on häviäjä puolella.
Erillisota.
Kommunistinen historiankirjoitus ei tee hyökkääjien välille eroa, vaikkei mitään faktista sopimusta hyökkääjien väliltä löydykkään.
Torjuntavoitto.
Kommunistinen sotahistoria ei kykene näkemään omia epäonnistumisia epäonnistumisina vaan pyrkii muovamaan ne oman propagandansa mukaiseksi toiminnaksi. Hyökkäystavoitteiden alkuperäiset päivämäärt ja tavoitteet jos otetaan tarkasteluun, niin kysessä on puna-armeijan puolelta selkeä oman käskyn ja hyökkäystavoitteen epäonnistuminen. Annettua tehtävää ei ole kyetty suorittamaan sotilaiden toimesta, koska ei ollut enää hyökkäysvoimaa hyökkäyksen jatkamiseen.
Helsingin suurpommitus.
Kyse on kommunistien omasta harhasta ja kykenemättömyydestä tulkita ilmasodan epäonnistumisien syitä.
Presidentti Ryti.
Kysymys on kommunistien kykenemättömyydestä tunnustaa todellinen isänmaallisuus silloin kun se ei ole kommunistisen valtion puolesta toteutettua isänmaallisuutta. Tämä on nykyajan poliittiseen arvomaailmaan kuuluvaa toimintaa, jopa keskiajalla ritarikulttuurin toimesta kunnioitettiin vastustajaa antamalla sille kunniallinen kuolema.
On ihan kylmä tosiasia, että valtaväestöä hyödytti työväestön järjestäytyminen.
On myös tosiasia, että Lenin antoi meille vapauden. (Eri asia onkin, millaisen "vapauden" antoi omalle kansalleen.)
On myös tosiasia, että koko maailma kuohui tohon aikaan. Ihmisillä ei ollut tietoa muusta, kuin siihen aikaan esillä olevista ismeistä.
Missä piireissä sitä kuningasta tänne hamuttiin?
Kuningasta ajoivat pääasiassa RKP ja Kokoomus, tosin RKP olisi halunnut kuninkaaksi yhden Ruotsalaisen prinssin, mutta Kokoomus ajoi Saksalaista vaihtoehtoa, johon RKP taipui, koska muuten hommasta ei olisi tullut mitään.
RKP:lle kysymys oli nimenomaan oman kielensä, ruotsinkielisen eliitin ja Ruotsalaisen yhteiskuntamallin ajamisesta.
Suomi on kumminkin kaksikielinen maa ja Ruotsinkielinen kuningas, olisi jakanut kansakuntaa vahvasti, siinä mielessä oli hyvä, että maasta tuli tasavalta.
Saksa haluaa vakauttaa itärintaman ja toimittaa Leninin kumoamaan Venäjän kokoomushallitus (jossa myös sosialistinen vallankumouspuolue, minkä enemmistöksi, bolsevikeiksi, nimittävä vähemmistö onnistuukin tekemään. Brest-Litowskyn välirauha, missä Suomi jäisi Venäjän yhteyteen. Ludendorff laatii ehdotuksensa ja 2.1.18 Bad Kreuznach, OHL keisarin johdolla sopii strategiasta. Pfadfinderit on liitetty armeijaan koulutettaviksi JR27 nimellä jo aikaisemmin. 13.2. Bad Homburg OHL hyväksyy toimenpiteet ja vaatimuksen mm. Suomen itsenäisyydestä. 14.2. Hjelt ja Erich pyytävät Saksan apua ja Saksa toteuttaa itärintaman vakauttamisen koko rintaman osalta. Suomen operaation nimenä oli Ludendorffin mukaan "Finnlands Freiheitskrieg" vaikka se L:n mukaan oli operaatio. Saksa suostui epäröiden Mannerheimin johtoon ja Saksan kanssa oli solmittu hyvin vahvat siteet, oikeastaan vasallisuhde (saksalaisten mukaan). Oman käsitykseni mukaan Suomen Vapaussota oli Finnlands Freiheitskrieg, mutta suomalaiset käsittivät sen erillissotana kuten myös 41-44. Ne olivat myös osana maailmansotia ja eri osapuolethan antoivat eri nmityksiään. Talvisotaakin nimitettiin vapaussodaksi ja kesäsotamme muuttui jatkosodaksi. Tärkeintä on ettei nimitetä tapahtumia kansanmurhaksi tei etniseksi puhdistukseksi (kuten Espanjassa nykyisin vihjataan omasta sodastaan, kapinasta, vapaussodasta, sisällissodasta..)