Eräs rakkauden näytelmä

Hieno runo,pistää miettimään,että mihin ihmisillä on niin kiire,ei ehditä mihinkään syvempään keskittyä. Ihmissuhteetkin ovat pikaisia vaan,ei
haluta edes mitään kestävää luoda..Poikkeuksia on,eihän mitään voi yleistää. Rakkaus on hieno asia,sille pitää antaa aikaa.Rakkaus ei syty hetkessä,ei ole pelkkää intohimoa,vaan todella
hellyyttä ja välittämistä. Kauniisti, jälleen kerran ,pistit sanoja paperille.Kiitos sinulle!
On sinulla hieno lahja..Tuot tähän pimeään päivään taas valoa..ja se lämmittää sydäntäni.
Voi hyvin tänäänkin! t.Irkku

Kun oikein Rakastaa sotilaatkin muuttuvat
tinaksi. Kun oikein välittää, sielu heltyy
uudeksi.

Kun kädestä oikein osaa pitää häviäjää,
tunteet muuttuvat todeksi. Käsi kädessä
helpompi muuttaa kaikki rohkeudeksi.

Kuin oikein Rakastaa sodat sulavat
Rauhaksi. Kun kylliksi välittää, Vihollinen
parhaaksi ystäväksi.

Kun kädestä oikein pitää kärsinyttä, jotain
toiselle suotat todeksi. Sydän vierellä sydäntä
toista olet kunniaksi itsellesi.

Kun oikein Rakastaa kävelee läpi
sankarihautojen. Ohitse kuolleiden sotilaiden,
kauniiden, turhaan kuolleiden.

Kun kädestä oikein pitää hylättyä, antaa
itsestään toivoa toiselle, viipyy tovin
hänen luonaan, ojentaa ruusun elämälle.

Kun oikein Rakastaa, pitää
häntä kädestä.



http://www.youtube.com/watch?v=glORpVXA1Iw&feature
=related


Kiitos runostasi.


Kyllä kai kahden välisessä
Rakkaudessa on aina vaanimassa
jossain se käärme.

Syystä tai toisesta voima,
joka haluaa särkeä Rakkauden.
Murtaa sen ehyen yhteyden.

Ja liian usein onnistuu.

Omassa vastineessani tuo
Rakkaus oli ikäänkuin
tinasotilas, joka muuttaa
kaiken vähemmän sotaisaksi.

Kuvaa Rakkautta, joka ei
provosoidu vaan, kestää.

Ajateltu ja hyvin
säkeistetty runo taas
sinulta.

Asettaa lukijan kysymysten
äärelle ja ajattelemaan.ö

Hyvä runo.

Voimia ja iloa päivääsi.

eräs näytelmähän tässä nyt läpikäytiin.

Eikös se ole kautta ihmiskunnan ollut niin, että
mies haluaa hakea naiselleen kuun ja tähdet tai-
vaalta. Siltikin, vaikka ne on
tavoittamattomissa. Tuli vaan ensimmäisen säkeis-
tön rakkauden näytelmän tavoittelusta, kun sen
edellä oli huolella valmistuneet tähdet.

Aika jännä ilmaisu ' vedettävä laveri ' mutta
älyttömän kuvaava se on ja sopii tuohon kohtaan.

Samoin kaikki muukin, joka sitä seuraa.
Niin totta, että tarvitsemme toinen toisiamme
tällä elämän tiellä. Ei Jumala tarkoittanut ih-
mistä kulkemaan yksin, vaan miehen ja naisen yh-
teen.

Tämä runosi on jälleen kerran hyvin pohdiskeleva,
elämää ja rakkautta - sitä itseään se on alusta
loppuun saakka.

Joskus vaan on niin, että on ihmeteltävä ääneen
' missä on rakkaus '

Ehkä aavistuksen olisin tiivistänyt, mutta muuten
vallan mahtavaa on kynäsi jälki taas.

säe sai minut valtaansa:

"Sydänten tie ei aina
maailmojen teille sovi.
Tuulet kuljettavat eteenpäin
ja toinen toistaan suojakseen tarvii
että kaunein ainiaan kestäisi
sillä elämän teillä... "

... säe saa miettimään miten mies pystyy näin vahvasti sydämellään näkemään jotain näin tärkeää ... . No siihen tarvitaan runokotkan oivaltava tarkkanäköisyys :)

Iso ja lämmin kiitos sinulle tästä rakkaussielujen yhdestä kristalliajatuksesta.

että melkoinen näytelmä tässä...
on tähtinäyttelijät,
vaihtuvat kulissit,
on hyvin realistinen käsikirjoitus
ehkä enemmänkin tragedia kuin komedia,
erään rakkauden näytelmä,
olet taas pähkäillyt paljon ja
runossasi on paljon hyvin tärkeitä huomioita
hieno on!

niin elävästi ja todesti että tän pohjalta jo vois keskustella pitkään rakkaudesta, sen kestosta elämän karuudessa, kastelun tarpeesta ja hoivasta jne. jne.Sulla on kyky kirjoittaa niin että lukasipa tekstisi nopeasti tai huolella ja hitaasti niin heti eka nopealla se alkaa elämään ja jotakin jää HETI mieleen ja mieli eläytyy tarinaasi.