Vanhoja sanoja

Se rante saattaisi olla halontekopaikka pihassa? Jostain päin googlea tällaisen tiedon löysin, mutta noista muista en osaa sanoa. Pilpan maja on tuttu paikka mutta mistä se sana tulee ei ole tietoa.

Jälleen pikainen googletus ja vakku saattaisi olla kehto.

Pilpasta ei löytynyt muuta kuin maininta että mölkyn "sisarpelistä" on käytetty nimeä pilppa.

Miten se pelto on ruohottunut kun siitä on tullut aho?

Joo, ei ruohottunut-sana tuo tuohon mitään tarkennusta. Eli tarkoittanee alkuperäisessä merkityksessään hylättyä kaskipeltoa kuivahkolla alustalla, tuoreempi vastaava olisi niitty. Tavallisimmin niitty on luonnonniitty, itsestään muodostunut siis. Keto (kukkaketo) on lähellä oleva sana, kuiva ja laiha ja sitä pitää hoitaa.

pelto? kirjoitti:

Joo, ei ruohottunut-sana tuo tuohon mitään tarkennusta. Eli tarkoittanee alkuperäisessä merkityksessään hylättyä kaskipeltoa kuivahkolla alustalla, tuoreempi vastaava olisi niitty. Tavallisimmin niitty on luonnonniitty, itsestään muodostunut siis. Keto (kukkaketo) on lähellä oleva sana, kuiva ja laiha ja sitä pitää hoitaa.

Lue lisää

Joo, kyllä se aho on lähinnä viljelemättä jätetty kaski, joka vähitellen alkaa kasvaa heinää. Sen syntyyn liittyy olennaisesti myös karjan laidunnus, joka estää alueen metsittymisen.

pelto? kirjoitti:

Joo, ei ruohottunut-sana tuo tuohon mitään tarkennusta. Eli tarkoittanee alkuperäisessä merkityksessään hylättyä kaskipeltoa kuivahkolla alustalla, tuoreempi vastaava olisi niitty. Tavallisimmin niitty on luonnonniitty, itsestään muodostunut siis. Keto (kukkaketo) on lähellä oleva sana, kuiva ja laiha ja sitä pitää hoitaa.

Lue lisää

Ruohottunut, nurmettunut, heinittynyt... Mitä tarkennusta?

Peltojen on tapana ruohottua eli nurmettua eli heinittyä, kun niitä ei enää viljellä. Silloin ne muuttuvat ahoiksi.

pelto? kirjoitti:

Joo, ei ruohottunut-sana tuo tuohon mitään tarkennusta. Eli tarkoittanee alkuperäisessä merkityksessään hylättyä kaskipeltoa kuivahkolla alustalla, tuoreempi vastaava olisi niitty. Tavallisimmin niitty on luonnonniitty, itsestään muodostunut siis. Keto (kukkaketo) on lähellä oleva sana, kuiva ja laiha ja sitä pitää hoitaa.

Lue lisää

on sitä mieltä ettei kaikki käyttämätön pelto ole ahoa, esim 80-luvun pakettipellot. Kyllä se liittyy aivan olennaisesti menneeseen (ja kaiketi vielä itäsuomalaiseen) kaskiviljelykulttuuriin.
Tässä olisi vaikkapa perinnemaisematuntijan sana paikallaan, ei kai läntisten suo- ja savimaitten kohdalla aho-sanaa käytetty vaikka maita tulen avulla parannettiinkin (kytösavut esim.)

maallikkokin.. kirjoitti:

on sitä mieltä ettei kaikki käyttämätön pelto ole ahoa, esim 80-luvun pakettipellot. Kyllä se liittyy aivan olennaisesti menneeseen (ja kaiketi vielä itäsuomalaiseen) kaskiviljelykulttuuriin.
Tässä olisi vaikkapa perinnemaisematuntijan sana paikallaan, ei kai läntisten suo- ja savimaitten kohdalla aho-sanaa käytetty vaikka maita tulen avulla parannettiinkin (kytösavut esim.)

Lue lisää

menneeseenhän nämä muutkin arvuutellut sanat liittyivät. Harva kai enää toteaa jostain maa-alasta, että siinäpä sievä aho? Tai toteaa maankohouman komeaksi kunnaaksi?

Mitä tulee tuohon länsisuomalaisuuteen, niin Keski-Pohjanmaalla on hyvin yleinen sukunimi Aho. Olipa yksi Aho pääministerikin muutama vuosi sitten. Että kyllä niitä Ahoja Länsi-Suomestakin löytyy.
...Myönnettäköön tosin, että keskipohjalaismurteissa on paljon itäisiä vaikutteita.

se vakku kirjoitti:

Jälleen pikainen googletus ja vakku saattaisi olla kehto.

Pilpasta ei löytynyt muuta kuin maininta että mölkyn "sisarpelistä" on käytetty nimeä pilppa.

Rante on puitten pilkkomispaikka.
Vakku on kehto.
Pilppa on (ainakin) leikki- tai kisailupaikka.

Kunnas merkitsee mäkeä >> samaa mieltä...

salo >>>> salolle lähdettiin orava / karhujahtiin... siis ihan metsälle.

aho on >>> peltoa / niittyä... Juha Vainio laulaa... käyn ahon laitaaaa, minä ilman paitaa...

Sanos, mitä tarkoittavat:

"pilppa" >>> viittais johonkin työvälineeseen, kessun tai pellavan käsittelyssä.
Muistelen kuulleeni joskus puhuttavan myös pilpasuosta, siis sellaisesta joka ei ihmistä kanna.... tiiä sitten..

"rante" >>>> siellä käsiteltiin polttopuita,,, siis liiteri / puuvarasto pihapiirissä.

"vakku" >>> outo sana, en tiedä.
Saattas olla joku paikkakuntakohtainen käännös sanasta vakka. Vakka on päreistä ristiinpunottu laatikontapainen. Noita valmistetaan nykyisinkin ja niitä sanotaan pärekoreiksi.
Vakka saattaa myös olla sanakäännös sanasta kappa, joka oli laudasta huolella tehty 10 litran kruunattu laatikko, jota käytettiin kaupankäynnissä mittana perunoille ja viljalle.

aaapeeeseee kirjoitti:

Rante on puitten pilkkomispaikka.
Vakku on kehto.
Pilppa on (ainakin) leikki- tai kisailupaikka.

Pilppa on alunperin saamelaista juurta ja tarkoittaa nuolta tai keihästä. Tutkin tarkoin sanan merkityksen Pilpan kylän historiaa käsittelevän kirjoituksen Sapun-Timonmäen-Pilpan perinnekirjaan tehdessäni. Samalla seudulla on muitakin saamelaisperäisiä sanoja ja paikannimiä runsaasti. Olivathan Pilpan kylän järvi- ja saloseudut saamelaisten vanhoja asuin- ja metsästys- ja kalastuspaikkoja.

aaapeeeseee kirjoitti:

Rante on puitten pilkkomispaikka.
Vakku on kehto.
Pilppa on (ainakin) leikki- tai kisailupaikka.

Pilppa tai pilippa on meren rantapaikka, miksei järvenkin. Ainakin täällä Poholan maalla!!!

näin.... kirjoitti:

Kunnas merkitsee mäkeä >> samaa mieltä...

salo >>>> salolle lähdettiin orava / karhujahtiin... siis ihan metsälle.

aho on >>> peltoa / niittyä... Juha Vainio laulaa... käyn ahon laitaaaa, minä ilman paitaa...

Sanos, mitä tarkoittavat:

"pilppa" >>> viittais johonkin työvälineeseen, kessun tai pellavan käsittelyssä.
Muistelen kuulleeni joskus puhuttavan myös pilpasuosta, siis sellaisesta joka ei ihmistä kanna.... tiiä sitten..

"rante" >>>> siellä käsiteltiin polttopuita,,, siis liiteri / puuvarasto pihapiirissä.

"vakku" >>> outo sana, en tiedä.
Saattas olla joku paikkakuntakohtainen käännös sanasta vakka. Vakka on päreistä ristiinpunottu laatikontapainen. Noita valmistetaan nykyisinkin ja niitä sanotaan pärekoreiksi.
Vakka saattaa myös olla sanakäännös sanasta kappa, joka oli laudasta huolella tehty 10 litran kruunattu laatikko, jota käytettiin kaupankäynnissä mittana perunoille ja viljalle.

Lue lisää

Aivan alun perin "salo" on tarkoittanut ainoastaan lehtimetsää mutta sen merkitys on sittemmin laajentunut tarkoittamaan mitä tahansa metsää.

"aho on ruohottunutta peltoa"

Kaskiviljelyn alueilla aho on tarkoittanut sitä vaihetta, jolloin kivennäismaalle perustettu kaskiviljelys on jätetty luonnontilaan. Kyse on alun perin metsäaukeasta, vaikka runsaslukuiset aho-aiheiset paikannimet ovat jäänet paikalliseen käyttöön alueen metsityttyäkin.

Törmä on esim rantapenger, pieni maankohouma
Turku on tori, kauppapaikka

Mitä tarkoittaa halme?
Olen kuullut sanonnan "miestä ei näy mailla eikä halmeilla".

Mitä eroa on näillä: niitty. keto, aho?
Entäs korpi ja metsä?

Ja mistä on peräisin sanonnat suonSILMÄ, joenSUU, salmenKORVA, niemenNOKKA, kepinNENÄ?

Utelias Uuno kirjoitti:

Mitä tarkoittaa halme?
Olen kuullut sanonnan "miestä ei näy mailla eikä halmeilla".

Mitä eroa on näillä: niitty. keto, aho?
Entäs korpi ja metsä?

Ja mistä on peräisin sanonnat suonSILMÄ, joenSUU, salmenKORVA, niemenNOKKA, kepinNENÄ?

Lue lisää

Halme on mielestäni hiukan hoitamaton ehkä jopa osittain metsittymään päin oleva maa-ala, jossa kasvaa jotain hyötykasvia. Mansikkahalme, perunahalme, y.m.
Niitty on luonnonmukainen erilaisia kukkia ja kasveja kasvava laaja tasankoalue, keto on pienempi sellainen jossain metsikön huomassa oleva vastaava alue ja aho on villiintynyt peltoaukea.
Korpi on tieteellisesti määriteltynä yksi Suomen suotyyppi, jossa laajalla eräalueella aluskasvillisuutena on märkää sammalta, mutta joka silti kasvaa vankkaa kuusta. Metsä puolestaan on yleisnimitys kaikelle metsätyypille. Muita suotyyppejä ovat mm. räme ja letto.

Utelias Uuno kirjoitti:

Mitä tarkoittaa halme?
Olen kuullut sanonnan "miestä ei näy mailla eikä halmeilla".

Mitä eroa on näillä: niitty. keto, aho?
Entäs korpi ja metsä?

Ja mistä on peräisin sanonnat suonSILMÄ, joenSUU, salmenKORVA, niemenNOKKA, kepinNENÄ?

Lue lisää

on kasken synonyymi. Näin käsittäisin!

Mitä taasen noihin suonsilmään ,joensuuhun tulee,niin nehän ilmaisevat ihan selvästi mistä on kysymys!
Suon silmäke. Joensuu,(åmynning) vyöhyke ,alue missä joki yhtyy mereen, järveen. Niemen nokka,tietysti niemen kärki. Samaten kepin nenä on sen pää.

Äitin kyykkänä kirjoitti:

on kasken synonyymi. Näin käsittäisin!

Mitä taasen noihin suonsilmään ,joensuuhun tulee,niin nehän ilmaisevat ihan selvästi mistä on kysymys!
Suon silmäke. Joensuu,(åmynning) vyöhyke ,alue missä joki yhtyy mereen, järveen. Niemen nokka,tietysti niemen kärki. Samaten kepin nenä on sen pää.

Lue lisää

Kyllä Kasken synonyymi on rasi!

En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa.

Hö Ö kirjoitti:

Kyllä Kasken synonyymi on rasi!

En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa.

Kasken synonyymi on myös kytö. Oltiin kydöllä töissä!

Minä olen "Kytösavu aukeilta mailta"

Hö Ö kirjoitti:

Kyllä Kasken synonyymi on rasi!

En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa.

Huhtikuussa kaadettiin huhta eli havupuut kuivumaan kaskeksi polttamista varten. Kesäkuussa, kun koivunlehti oli suurimmillaan ja rungot siksi kuivuivat nopeasti kaadettiin koivut rasiin. Huhta oli siten kuivemman maan kaski ja rasi lehtipuuvaltaista alempaa maastokohtaa...ja sitten tulta ja koivukanki käteen ja viertämään...miehet pysyivät muodikkaan solakoina; paino 50...60kg.

Hö Ö kirjoitti:

Kyllä Kasken synonyymi on rasi!

En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa.

"En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa."

Halme on nimitys siitä kaskiviljelyn vaiheesta, jolloin poltetulla metsäaukealla kasvaa viljaa tai naurista.

Halme on ollut yleisessä käytössä ainakin täällä Pohjois-Savossa. Vanhat miehet muistelivat metsässä kuljettaessa, että tuossa meillä oli ruishalme ja tuossa naurishalme.

Täällä eivät vanhat ihmiset koskaan puhuneet kaskesta. Yleisin nimitys viljelytavasta oli palo ja toiseksi yleisin huuhta. Hakattu, polttamista odottava kaski oli rasi tai murto. Tämä näkyy jäänteenä paikannimissä. Yhtään kaskiaiheista paikannimeä ei kotiseudullani esiinny. Mutta erityisen paljon on Palomäkiä ja Murtomäkiä.

mitäs meinaa sana HÖYHÖTTÄÄ???? Kuvittelin et olis jotain selkäsaunan tapaista,mutta ei ole.Tietäiskö joku?

uppo-outoa kirjoitti:

mitäs meinaa sana HÖYHÖTTÄÄ???? Kuvittelin et olis jotain selkäsaunan tapaista,mutta ei ole.Tietäiskö joku?

Höyhöttäminen on turhaa, jonninjoutavaa toimintaa.
Henkilö voi höyhöttää myös puhuessaan puoliksi tai kokonaan perättömiä eli tiedon vastaisia.

Jonninjoutava?
Siinäpä teille uusi sana selitettäväksi. Joutava on kai kaikille tuttu, mutta sen vielä joutavampi muoto jonninjoutava ei varmasti. Mistä tuo etuliite tulee?

turhuutta kirjoitti:

Höyhöttäminen on turhaa, jonninjoutavaa toimintaa.
Henkilö voi höyhöttää myös puhuessaan puoliksi tai kokonaan perättömiä eli tiedon vastaisia.

Jonninjoutava?
Siinäpä teille uusi sana selitettäväksi. Joutava on kai kaikille tuttu, mutta sen vielä joutavampi muoto jonninjoutava ei varmasti. Mistä tuo etuliite tulee?

Lue lisää

Jonninjoutava voisi olla lyhettetty muoto jotenkin joutavasta, jokseenkin joutavasta.

Entä sanat siintävä ja aavistus?
Siintävä on mieletömän kaunis ja kuvaava sana jollekin lähes aavistettavalle luonnon ilmentymälle.

turhuutta kirjoitti:

Höyhöttäminen on turhaa, jonninjoutavaa toimintaa.
Henkilö voi höyhöttää myös puhuessaan puoliksi tai kokonaan perättömiä eli tiedon vastaisia.

Jonninjoutava?
Siinäpä teille uusi sana selitettäväksi. Joutava on kai kaikille tuttu, mutta sen vielä joutavampi muoto jonninjoutava ei varmasti. Mistä tuo etuliite tulee?

Lue lisää

Höyhöttäminen lienee häsläämistä?

Siis turhanpäiväistä liikehdintää ja touhuamista (?)

Meillä päin tuusaaminen on tulella leikkimistä.
Läträäminen on tunnetusti veden(nesteiden) kanssa puuhastelua.
Läärääminen on vanhempi ilmaisu.

Äitin kyykkänä kirjoitti:

Meillä päin tuusaaminen on tulella leikkimistä.
Läträäminen on tunnetusti veden(nesteiden) kanssa puuhastelua.
Läärääminen on vanhempi ilmaisu.

Minun muistissani tuusa on pieni rasia/aski/laatikko. Se voi olla esim. nuuskarasia. Kun joku esine hajoaa aivan pieniin palasiin, niin sanotaan, että se meni aivan tuusan nuuskaksi. (Nuuska=purutupakkaa)

Etelä-Savo kirjoitti:

Minun muistissani tuusa on pieni rasia/aski/laatikko. Se voi olla esim. nuuskarasia. Kun joku esine hajoaa aivan pieniin palasiin, niin sanotaan, että se meni aivan tuusan nuuskaksi. (Nuuska=purutupakkaa)

Lue lisää

Tuusa on laina ruotsista, dosa. Kun joku on särkynyt oikein pieniksi paloiksi, niin silloinhan se on mennyt tuusan nuuskaksi.

Rikkasihveli sanon minä. Ainakin yhdyssanan toinen osa tulee selvästi ruotsinkielestä.

Kun meillä tampataan matot, se tarkoittaa sitä, että ne hakataan mattotelineessä mattopiiskalla,
mutta kun ne rapsitaan, ne rapsitaan kahden ihmisen pitäessä maton päistä kiinni.
Tästä toimenpiteesä jotkut käyttävät myös puistelu-verbiä.

Meillä ei ole nappoa saunassa, on vain kuuppa.
Pelkkää kihveliä ei täällä päin käytetä, vaan nimenomaan rikkakihveliä.

Kihvelistä tuli mieleen, että meidän haarukka on kahveli.

siisti saunoja kirjoitti:

Kun meillä tampataan matot, se tarkoittaa sitä, että ne hakataan mattotelineessä mattopiiskalla,
mutta kun ne rapsitaan, ne rapsitaan kahden ihmisen pitäessä maton päistä kiinni.
Tästä toimenpiteesä jotkut käyttävät myös puistelu-verbiä.

Meillä ei ole nappoa saunassa, on vain kuuppa.
Pelkkää kihveliä ei täällä päin käytetä, vaan nimenomaan rikkakihveliä.

Kihvelistä tuli mieleen, että meidän haarukka on kahveli.

Lue lisää

Meilläkin pän kuuppa on kuuppa, mutta mikä tahansa löylykauha ei. Kuuppa on se verrattain suurikokoinen peltikoussikka joka ennen oli joka huusholin vesiämpärin laidalla ja myös saunassa löylynheittovehkeenä. Rikkakihveli on luontevampi kuin yleisluontoinen kihveli rikkalapion merkityksessä. Isä sanoi aina kahveli, vaikka taisi vähän biljeerata. Äitinsä varmaan käytti sanaa itsestäänselvytenä.

meiän kirjoitti:

Meilläkin pän kuuppa on kuuppa, mutta mikä tahansa löylykauha ei. Kuuppa on se verrattain suurikokoinen peltikoussikka joka ennen oli joka huusholin vesiämpärin laidalla ja myös saunassa löylynheittovehkeenä. Rikkakihveli on luontevampi kuin yleisluontoinen kihveli rikkalapion merkityksessä. Isä sanoi aina kahveli, vaikka taisi vähän biljeerata. Äitinsä varmaan käytti sanaa itsestäänselvytenä.

Lue lisää

Meillä päin se on kuupa. Nimitykset saattavat vaihdella ihan huushollikohtaisestikin. Rikkakihveli meillä oli syhyveli kun muilla se oli kihiveli.
Paistinpannu oli vain meillä rieppa. Jotkut kylällä kutsuivat ehkä riehtiläksi.
Myös avanto kääntyi kotonani muotoon avento.

meiän kirjoitti:

Meilläkin pän kuuppa on kuuppa, mutta mikä tahansa löylykauha ei. Kuuppa on se verrattain suurikokoinen peltikoussikka joka ennen oli joka huusholin vesiämpärin laidalla ja myös saunassa löylynheittovehkeenä. Rikkakihveli on luontevampi kuin yleisluontoinen kihveli rikkalapion merkityksessä. Isä sanoi aina kahveli, vaikka taisi vähän biljeerata. Äitinsä varmaan käytti sanaa itsestäänselvytenä.

Lue lisää

Meillä kuuppa saattoi olla muovinenkin, mutta siis sellainen, jonka tosiaan sai vesiämpärin reunallekin ripustettua.

Ja löylykauha oli meilläkin eri asia kuin kuuppa.
Löylykauha on pitkävartinen ja selvästi pienempi "pesäinen" kuparia, peltiä, tms. oleva koussikka.