Mitä nämä "vanhat" sanat tarkoittavat:
Kunnas, salo ja aho?
Ja tuleeko muita enemmän tai vähemmän vastaavanlaisia sanoja mieleen?
Kunnas, salo ja aho?
Ja tuleeko muita enemmän tai vähemmän vastaavanlaisia sanoja mieleen?
Vanhoja sanoja
haetaan nyt
4411751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Et nosta minua ylösOk ei se mitään. Vajoan syvempiin vesiin💔
- Haluatko ettäUnohdetaan toisemme?
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Pussaisitko mihinKohtaan?
- Sut tahtoisinSinä senkin kusimutteri menit ja katkaisit kaiken yhteyden minuun. Tajuan nyt, että meidän roolit vaihtuivat ja sinä projektoit omia pelkojasi minuun. Anna minun välittää sinusta, älä työnnä mua pois. En oo vaatinut sul…
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kunnas merkitsee mäkeä,
salo on muistaakseni alkujaan merkinnyt saarta, mutta sittemmin se on ymmärretty asumattomaksi erämaaksi,
aho on ruohottunutta peltoa
Sanos, mitä tarkoittavat:
"pilppa"
"rante"
"vakku"
Se rante saattaisi olla halontekopaikka pihassa? Jostain päin googlea tällaisen tiedon löysin, mutta noista muista en osaa sanoa. Pilpan maja on tuttu paikka mutta mistä se sana tulee ei ole tietoa.
Jälleen pikainen googletus ja vakku saattaisi olla kehto.
Pilpasta ei löytynyt muuta kuin maininta että mölkyn "sisarpelistä" on käytetty nimeä pilppa.
Miten se pelto on ruohottunut kun siitä on tullut aho?
Joo, ei ruohottunut-sana tuo tuohon mitään tarkennusta. Eli tarkoittanee alkuperäisessä merkityksessään hylättyä kaskipeltoa kuivahkolla alustalla, tuoreempi vastaava olisi niitty. Tavallisimmin niitty on luonnonniitty, itsestään muodostunut siis. Keto (kukkaketo) on lähellä oleva sana, kuiva ja laiha ja sitä pitää hoitaa.
Joo, kyllä se aho on lähinnä viljelemättä jätetty kaski, joka vähitellen alkaa kasvaa heinää. Sen syntyyn liittyy olennaisesti myös karjan laidunnus, joka estää alueen metsittymisen.
Ruohottunut, nurmettunut, heinittynyt... Mitä tarkennusta?
Peltojen on tapana ruohottua eli nurmettua eli heinittyä, kun niitä ei enää viljellä. Silloin ne muuttuvat ahoiksi.
on sitä mieltä ettei kaikki käyttämätön pelto ole ahoa, esim 80-luvun pakettipellot. Kyllä se liittyy aivan olennaisesti menneeseen (ja kaiketi vielä itäsuomalaiseen) kaskiviljelykulttuuriin.
Tässä olisi vaikkapa perinnemaisematuntijan sana paikallaan, ei kai läntisten suo- ja savimaitten kohdalla aho-sanaa käytetty vaikka maita tulen avulla parannettiinkin (kytösavut esim.)
menneeseenhän nämä muutkin arvuutellut sanat liittyivät. Harva kai enää toteaa jostain maa-alasta, että siinäpä sievä aho? Tai toteaa maankohouman komeaksi kunnaaksi?
Mitä tulee tuohon länsisuomalaisuuteen, niin Keski-Pohjanmaalla on hyvin yleinen sukunimi Aho. Olipa yksi Aho pääministerikin muutama vuosi sitten. Että kyllä niitä Ahoja Länsi-Suomestakin löytyy.
...Myönnettäköön tosin, että keskipohjalaismurteissa on paljon itäisiä vaikutteita.
Rante on puitten pilkkomispaikka.
Vakku on kehto.
Pilppa on (ainakin) leikki- tai kisailupaikka.
Kunnas merkitsee mäkeä >> samaa mieltä...
salo >>>> salolle lähdettiin orava / karhujahtiin... siis ihan metsälle.
aho on >>> peltoa / niittyä... Juha Vainio laulaa... käyn ahon laitaaaa, minä ilman paitaa...
Sanos, mitä tarkoittavat:
"pilppa" >>> viittais johonkin työvälineeseen, kessun tai pellavan käsittelyssä.
Muistelen kuulleeni joskus puhuttavan myös pilpasuosta, siis sellaisesta joka ei ihmistä kanna.... tiiä sitten..
"rante" >>>> siellä käsiteltiin polttopuita,,, siis liiteri / puuvarasto pihapiirissä.
"vakku" >>> outo sana, en tiedä.
Saattas olla joku paikkakuntakohtainen käännös sanasta vakka. Vakka on päreistä ristiinpunottu laatikontapainen. Noita valmistetaan nykyisinkin ja niitä sanotaan pärekoreiksi.
Vakka saattaa myös olla sanakäännös sanasta kappa, joka oli laudasta huolella tehty 10 litran kruunattu laatikko, jota käytettiin kaupankäynnissä mittana perunoille ja viljalle.
Pilppa on alunperin saamelaista juurta ja tarkoittaa nuolta tai keihästä. Tutkin tarkoin sanan merkityksen Pilpan kylän historiaa käsittelevän kirjoituksen Sapun-Timonmäen-Pilpan perinnekirjaan tehdessäni. Samalla seudulla on muitakin saamelaisperäisiä sanoja ja paikannimiä runsaasti. Olivathan Pilpan kylän järvi- ja saloseudut saamelaisten vanhoja asuin- ja metsästys- ja kalastuspaikkoja.
Pilppa tai pilippa on meren rantapaikka, miksei järvenkin. Ainakin täällä Poholan maalla!!!
Aivan alun perin "salo" on tarkoittanut ainoastaan lehtimetsää mutta sen merkitys on sittemmin laajentunut tarkoittamaan mitä tahansa metsää.
"aho on ruohottunutta peltoa"
Kaskiviljelyn alueilla aho on tarkoittanut sitä vaihetta, jolloin kivennäismaalle perustettu kaskiviljelys on jätetty luonnontilaan. Kyse on alun perin metsäaukeasta, vaikka runsaslukuiset aho-aiheiset paikannimet ovat jäänet paikalliseen käyttöön alueen metsityttyäkin.
Mitä Ahos tarkoittaa ?
Tuleeko se sanasta Aho?
Kun nyt on kunnas, salo ja aho käsitelty,
niin tässä muutama uusi "vanha sana" käsiteltäväksi:
Törmä, penger ja turku
Törmä on esim rantapenger, pieni maankohouma
Turku on tori, kauppapaikka
Mitä tarkoittaa halme?
Olen kuullut sanonnan "miestä ei näy mailla eikä halmeilla".
Mitä eroa on näillä: niitty. keto, aho?
Entäs korpi ja metsä?
Ja mistä on peräisin sanonnat suonSILMÄ, joenSUU, salmenKORVA, niemenNOKKA, kepinNENÄ?
Halme on mielestäni hiukan hoitamaton ehkä jopa osittain metsittymään päin oleva maa-ala, jossa kasvaa jotain hyötykasvia. Mansikkahalme, perunahalme, y.m.
Niitty on luonnonmukainen erilaisia kukkia ja kasveja kasvava laaja tasankoalue, keto on pienempi sellainen jossain metsikön huomassa oleva vastaava alue ja aho on villiintynyt peltoaukea.
Korpi on tieteellisesti määriteltynä yksi Suomen suotyyppi, jossa laajalla eräalueella aluskasvillisuutena on märkää sammalta, mutta joka silti kasvaa vankkaa kuusta. Metsä puolestaan on yleisnimitys kaikelle metsätyypille. Muita suotyyppejä ovat mm. räme ja letto.
on kasken synonyymi. Näin käsittäisin!
Mitä taasen noihin suonsilmään ,joensuuhun tulee,niin nehän ilmaisevat ihan selvästi mistä on kysymys!
Suon silmäke. Joensuu,(åmynning) vyöhyke ,alue missä joki yhtyy mereen, järveen. Niemen nokka,tietysti niemen kärki. Samaten kepin nenä on sen pää.
Kyllä Kasken synonyymi on rasi!
En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa.
Kasken synonyymi on myös kytö. Oltiin kydöllä töissä!
Minä olen "Kytösavu aukeilta mailta"
Huhtikuussa kaadettiin huhta eli havupuut kuivumaan kaskeksi polttamista varten. Kesäkuussa, kun koivunlehti oli suurimmillaan ja rungot siksi kuivuivat nopeasti kaadettiin koivut rasiin. Huhta oli siten kuivemman maan kaski ja rasi lehtipuuvaltaista alempaa maastokohtaa...ja sitten tulta ja koivukanki käteen ja viertämään...miehet pysyivät muodikkaan solakoina; paino 50...60kg.
"En ole koskaan kuullut kaskesta käytettävän halme-sanaa."
Halme on nimitys siitä kaskiviljelyn vaiheesta, jolloin poltetulla metsäaukealla kasvaa viljaa tai naurista.
Halme on ollut yleisessä käytössä ainakin täällä Pohjois-Savossa. Vanhat miehet muistelivat metsässä kuljettaessa, että tuossa meillä oli ruishalme ja tuossa naurishalme.
Täällä eivät vanhat ihmiset koskaan puhuneet kaskesta. Yleisin nimitys viljelytavasta oli palo ja toiseksi yleisin huuhta. Hakattu, polttamista odottava kaski oli rasi tai murto. Tämä näkyy jäänteenä paikannimissä. Yhtään kaskiaiheista paikannimeä ei kotiseudullani esiinny. Mutta erityisen paljon on Palomäkiä ja Murtomäkiä.
Tiadoks vaa kaikil et Salo on kyl kaupunki vissii tuol turun lähel... en oo ikin käyny kuulemma täyn itsekkäit porvareit ja maahamuuttajii.........
mitäs meinaa sana HÖYHÖTTÄÄ???? Kuvittelin et olis jotain selkäsaunan tapaista,mutta ei ole.Tietäiskö joku?
Höyhöttäminen on turhaa, jonninjoutavaa toimintaa.
Henkilö voi höyhöttää myös puhuessaan puoliksi tai kokonaan perättömiä eli tiedon vastaisia.
Jonninjoutava?
Siinäpä teille uusi sana selitettäväksi. Joutava on kai kaikille tuttu, mutta sen vielä joutavampi muoto jonninjoutava ei varmasti. Mistä tuo etuliite tulee?
Jonninjoutava voisi olla lyhettetty muoto jotenkin joutavasta, jokseenkin joutavasta.
Entä sanat siintävä ja aavistus?
Siintävä on mieletömän kaunis ja kuvaava sana jollekin lähes aavistettavalle luonnon ilmentymälle.
Höyhöttäminen lienee häsläämistä?
Siis turhanpäiväistä liikehdintää ja touhuamista (?)
kirjoista löydät satoja vanhoja suomenkielen ja murresanoja.
Rähtääminen = tulella leikkimistä, esim. tulisten hiilien sörkkimistä kepillä.
Onko kellekkään tuttu? Kukaan kaveripiiristä ei tiädä tätä sanaa. Googlettamallakaan ei löytyny, saati sitten wikipediasta...
Meillä päin tuusaaminen on tulella leikkimistä.
Läträäminen on tunnetusti veden(nesteiden) kanssa puuhastelua.
Läärääminen on vanhempi ilmaisu.
Minun muistissani tuusa on pieni rasia/aski/laatikko. Se voi olla esim. nuuskarasia. Kun joku esine hajoaa aivan pieniin palasiin, niin sanotaan, että se meni aivan tuusan nuuskaksi. (Nuuska=purutupakkaa)
Tuusa on laina ruotsista, dosa. Kun joku on särkynyt oikein pieniksi paloiksi, niin silloinhan se on mennyt tuusan nuuskaksi.
Mattojen tomuttaminen lienee kaikille tuttu sana, mutta meilläpäin matot rapsitaan.
Rikkalapio on käytössä kai monellakin, mutta meillä on rikkakihveli.
Muovinen löylykauha on kuuppa.
Rikkasihveli sanon minä. Ainakin yhdyssanan toinen osa tulee selvästi ruotsinkielestä.
Matot tampataan.
Rikkalapio on kihveli, ei rikkakihveli.
Löylykauha on nappo.
Kun meillä tampataan matot, se tarkoittaa sitä, että ne hakataan mattotelineessä mattopiiskalla,
mutta kun ne rapsitaan, ne rapsitaan kahden ihmisen pitäessä maton päistä kiinni.
Tästä toimenpiteesä jotkut käyttävät myös puistelu-verbiä.
Meillä ei ole nappoa saunassa, on vain kuuppa.
Pelkkää kihveliä ei täällä päin käytetä, vaan nimenomaan rikkakihveliä.
Kihvelistä tuli mieleen, että meidän haarukka on kahveli.
Meilläkin pän kuuppa on kuuppa, mutta mikä tahansa löylykauha ei. Kuuppa on se verrattain suurikokoinen peltikoussikka joka ennen oli joka huusholin vesiämpärin laidalla ja myös saunassa löylynheittovehkeenä. Rikkakihveli on luontevampi kuin yleisluontoinen kihveli rikkalapion merkityksessä. Isä sanoi aina kahveli, vaikka taisi vähän biljeerata. Äitinsä varmaan käytti sanaa itsestäänselvytenä.
Meillä päin se on kuupa. Nimitykset saattavat vaihdella ihan huushollikohtaisestikin. Rikkakihveli meillä oli syhyveli kun muilla se oli kihiveli.
Paistinpannu oli vain meillä rieppa. Jotkut kylällä kutsuivat ehkä riehtiläksi.
Myös avanto kääntyi kotonani muotoon avento.
Meillä kuuppa saattoi olla muovinenkin, mutta siis sellainen, jonka tosiaan sai vesiämpärin reunallekin ripustettua.
Ja löylykauha oli meilläkin eri asia kuin kuuppa.
Löylykauha on pitkävartinen ja selvästi pienempi "pesäinen" kuparia, peltiä, tms. oleva koussikka.
Onko "uve-avanto" tuttu sana? Hevosvetoisena aikana järvien yli tehtiin talveksi männyn latvuksilla merkitty viittatie/talvitie. Kun keväällä aurinko lämmitti ja hevosten tiputtelemat "munkit" auringossa lämpenivät ja sulattivat jäähän reiän, joka oli vaarallinen kaikille liikkujille. Joskus tämä avanto oli ohuen jään ja vasta sataneen lumen peittämä, eikä sen olemassaoloa voinut nähdä. Meille maalaispojille kehittyi ylimääräinen aisti niitä havannoimaan ja hengissä ollaan.
Vakku