Kaikkein uskovien lapset eivät ole uskossa,
ja siitä vanhempia ei saa koskaan syyllistää.
Raamatussa esimerkki.
Olihan Raamatussa Eelin pojat Hofni ja Piinehas kelvottomia miehiä 1Sam.2:12, vaikka isä oli pappi. Jumala kuuli Hannan rukouksen ja Eelin siunauksen. 1Sam.1:9-20.
Sitä kuitenkin ihmettelen seurakuntaelämässä, että niin vähän jos ollenkaan tulee rukousaiheita jumalattomien perheenjäsesten, sukulaisten ja ystävien vuoksi. Ystävien ja työtovereiden kyllä aina joskus.
Onko ylpeys takana vai häpeä?
ja siitä vanhempia ei saa koskaan syyllistää.
Raamatussa esimerkki.
Olihan Raamatussa Eelin pojat Hofni ja Piinehas kelvottomia miehiä 1Sam.2:12, vaikka isä oli pappi. Jumala kuuli Hannan rukouksen ja Eelin siunauksen. 1Sam.1:9-20.
Sitä kuitenkin ihmettelen seurakuntaelämässä, että niin vähän jos ollenkaan tulee rukousaiheita jumalattomien perheenjäsesten, sukulaisten ja ystävien vuoksi. Ystävien ja työtovereiden kyllä aina joskus.
Onko ylpeys takana vai häpeä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Häpeä luultavasti. Vanhempani veivät meidät jälkikasvun kokouksiin vaikka väkisin. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut. Paitsi ottaa mahdollinen selkäsauna. Epäilen, etä syynä oli seurakuntalaisten reaktio siihen, että lapset eivät enää käykään kokouksissa. Pidettiin yllä kulissia, todellisuutta jota ei ollutkaan. Kenestäkään meistä kolmesta ei tullut uskovainen.
Ei saisi viedä väkisten koskaan. Olen kyllä tuntenut miehen, joka oli viety lapsena ja nuorena väkisin kokoukseen, ja oli uskossa keski-iässä kuoltuaan.
Sitten on taa surullisen paljon vastakkaisia tapauksia.
Jumalan siunausta sinulla!
Minä sitävastoin joskus tuumin, että eikö ihmiset nää oman "nutun" ulkopuolelle, kun vain rukouskokouksissa omia lapsiaan muistaa.
Se toki on raamatullinen ohje, että läheiset tuodaan rukous-altarille, mutta luulis jumalan-lapsen sydämmelle muutakin laskeutuvan.
Rukoillaan sitä mitä Jumalan sydämmeltä meidän rukoiltavaksi laskeutuu.
Voi kyllä tuo loppu olla totta, että ylpeys estää tuomasta julki todellista tilaa lasten elämästä.
Kaikkea hyvää sinulle Jeesuksessa Kristuksessa, nyt levähdän hiukan, keräten voimia jo huomiselle lastaukselle.
Nyt sinä myös lepää vähän!
Jukalle annoin saman kehoituksen tuossa toisessa ketjussa. Te kaksi olette aina menossa, niin on todella hyvä joskus levätä. Hemmotella itseään.
Etkö muista veljeni, joka ottaa emännän on vapaa palvelusta vuodeksi? =))
Teillähän on hyvin asiat kun muistetaan omia.
Joka paikassa ei ole noin.
On hyvä muistaa "omia", mutta tärkeää muistaa niitä joita Herra laskee sydämmelle.
Tuo neuvosi olisi varmaan erittäin hyvä, mutta kun tää "sairaus" ei olekkaan muitten oma, eli tää on vähä nii ku oman nutun alla ja vaikeeta on usein sanoa "EI", kun soittoja satelee ihan solkenaan.
Sit ku menee meikäläinen sanomaan kieltävästi, nii eiks kohta joku luule, et on jostain ottanu nokkiinsa.
Minä tosin attelin ihan omissa mielissä, et tään viikon lepään täällä Ruotsissa ja ihan soitin, et millo loppuu pastoreiden päivät Tukholmassa, et siihen asti vetelen nokosia, mut ai taida mennä suunnitelmieni mukaan.
No onhan se hyvä, että voi jotakin tehdä ja ehkä joku saa hyvän mielen, näiden avustustenkin kautta, et tulee se aika huilaukseenkin, ehkä jo tässä ajallisessa ajassakin.
Muista rukouksin,kiitän jo etu-käteen.
lasten pulesta pitää rukoilla ynnä perheen jäsenten.varsinkin kun kouluissa ei tahdo saada tervettä oppia.vaikeeta on mun ainaki kertoo jeshuasta lapsilleni,koska kaiken maailma potterit ynnä muu kuvotus täyttää niiden ajatusmaailma.
Mutta Eelin pojat olivat kelvottomia miehiä;
he eivät välittäneet Herrasta.
1Sam.2:12
Ole sama asia, sillä?Mark. 8:38
Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."
selvä asia että ketään muitakaan ei saa syyllistää uskonasioissa.
Asiallahan on lain suoja.
Suomessa on uskonnonvapaus kirjattu lakiin niin sinä et voi jaotella ketä saa syyllistä ja ketä ei.
joka syyttää kristittyjä yötä päivää.
lapsilleni ja muulle perheelle suvulle ja ystäville - olen tässä joukossa ainoa tämän tien valinnut ja se on joskus aika vaikea kestää
kaikella on aikansa maan ja taivaan alla..jokainen tulee uskoon ajallaan ja tavallaan - asiat kuulemma tulee aikoinaan muuttumaan, sen sanan olen saanut ja siihen luotan kun en muutakaan voi
kyllä minun mielestäni aika paljon on rukouspyyntöjä perheenjäsenten puolesta, nimenomaan uskoontulemisen puolesta