Puolueiden uudistumiskyky

Taisinpa sitten kirjoittaa turhan löysästi ja provosoimattomasti. Olisit nyt edes jossain asiassa ollut täysin eri mieltä. Siinä, että täällä oleskeleva apinalauma Sonnimiehen johdolla on varmasti eri mieltä itsensäkin kanssa, ei paljon lohtua anna sille, joka haluaa saada keskustelua aikaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Taisinpa sitten kirjoittaa turhan löysästi ja provosoimattomasti. Olisit nyt edes jossain asiassa ollut täysin eri mieltä. Siinä, että täällä oleskeleva apinalauma Sonnimiehen johdolla on varmasti eri mieltä itsensäkin kanssa, ei paljon lohtua anna sille, joka haluaa saada keskustelua aikaan.

Lue lisää

analyysiä "sivistyneeltä" juristilta.

Taidatkin olla tavallinen punaperseapina. Vai kuinka?

Mielipidepankki kirjoitti:

Taisinpa sitten kirjoittaa turhan löysästi ja provosoimattomasti. Olisit nyt edes jossain asiassa ollut täysin eri mieltä. Siinä, että täällä oleskeleva apinalauma Sonnimiehen johdolla on varmasti eri mieltä itsensäkin kanssa, ei paljon lohtua anna sille, joka haluaa saada keskustelua aikaan.

Lue lisää

Paljastat motiiviksesi kirjoittaa provoja apinalaumaksi nimittämällesi porukalle jonka nokaksi nimeät Sonnimiehen.

Olet saanut asiallisiakin vastauksia joissa esitetään kritiikkiä avaustasi kohtaan, mutta sivuutat ne.

Vai onko takana se että yleensä kaikissa keskusteluissa, joissa sinut on asiakysymyksillä haastettu, olet jäänyt näkemyksiesi kanssa alakynteen ja nolannut itsesi. Haluatkin vain rähjätä näiden epäasiallisten ruikkijoiden kanssa

kirjoittaa kirjoitti:

Paljastat motiiviksesi kirjoittaa provoja apinalaumaksi nimittämällesi porukalle jonka nokaksi nimeät Sonnimiehen.

Olet saanut asiallisiakin vastauksia joissa esitetään kritiikkiä avaustasi kohtaan, mutta sivuutat ne.

Vai onko takana se että yleensä kaikissa keskusteluissa, joissa sinut on asiakysymyksillä haastettu, olet jäänyt näkemyksiesi kanssa alakynteen ja nolannut itsesi. Haluatkin vain rähjätä näiden epäasiallisten ruikkijoiden kanssa

Lue lisää

Olen vastannut aiemmin, nyt ja tulevaisuudessa ensisijaisesti asiallisiin kommentteihin olivatpa ne vastaan tai puolesta.

En koe jääneeni missään keskustelussa alakynteen saati nolanneeni itseäni. Tarkastelukulmasi asiakeskusteluun on kerrassaan omituinen. Koet ilmeisesti tämän jonkinlaisena kilpailuna ja itsensä peliin asettamisena kunnia/häpeä -akselilla.

Apina- ja sonnilaumalla en täällä kirjoita enkä yleensä kommentoi heidän kirjoituksiaan, koska he eivät sitä ansaitse. He valitetavasti kommentoivat kyllä aina minun kirjoituksiani, siis omalla tunnistettavalla tyylillään. Sinäkin voisit tämän kirjoituksesi perusteella vilkaista peiliin, näkyykö sieltä apinaksi tunnistettavia piirteitä.

Kokoomusta haukutaan edelleen hyvin perusteettomasti sen mielikuvan perusteella, joka juontaa juurensa kekkosajan sääntelytalouteen, jossa kotimainen kapitalisti vahti etujaan bilateralikaupassa neukkujen kanssa ja varmisti voittonsa valtion tukiaisilla tarvitsematta toimia kustannustehokkaasti markkinoiden ehdoilla.

Noista ajoista on jo vähintään 20 vuotta ja siitä, kun kokoomus otti ohjelmiinsa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisen markkinatalouden on aikaa jo 30 vuotta.

Minä vaan kirjoitti:

Kokoomusta haukutaan edelleen hyvin perusteettomasti sen mielikuvan perusteella, joka juontaa juurensa kekkosajan sääntelytalouteen, jossa kotimainen kapitalisti vahti etujaan bilateralikaupassa neukkujen kanssa ja varmisti voittonsa valtion tukiaisilla tarvitsematta toimia kustannustehokkaasti markkinoiden ehdoilla.

Noista ajoista on jo vähintään 20 vuotta ja siitä, kun kokoomus otti ohjelmiinsa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisen markkinatalouden on aikaa jo 30 vuotta.

Lue lisää

Itse korostin nimenomaan Kokoomuksen uudistumiskykyä. Puolueen imago on muuttunut kaikkein radikaaleimmin viime vuosina ja Kataisen johdolla. Toki puolueessa on vaikuttanut ennenkin kansalaisyhteiskuntaan päin olevia poliitikkoja kuten Pertti Salolainen, mutta puolueen taustavoimissa on ollut niitä, joille sinivalkoisen pääoman puolustaminen oli aikanansa tärkeä asia ja joka vaikutti puolueen politiikkaan.

Kokoomuksesta on tullut sinivalkoisen suurpääoman puolustajasta ensin vähin erin yrittäjäpuolue, sitten yleisempi markkinatalouden puolustaja ja viimeinen keskiluokkainen jako- ja markkinatalouspuolue. Kehitys on ollut vähittäistä mutta pitkään politiikkaa seuraaville hyvin ilmeistä. Minusta tämä on juuri sitä uudistuskykyä. "Olet väärässä" -kirjoituksen tekijä kaiketi kiistää ajatukseni siitä, että Kokoomus on uudistunut vahvasti. Olen tässä täysin eri mieltä.

Puolueen poliitikoissakin on tapahtunut ajan myötä muutoksia, jotka ensin hämmentävät, mutta sitten kuitenkin enemmän ilahduttavat, koska nämä ihmiset ovat kyenneet muuntumaan ja muuttamaan arvomaailmaansa. Tällaisia voi mainita humanismia korostamaan ryhtyneen Harri Holkerin ja vähäosaisempien näkökulmasta enemmän asioita pohdiskelevan sauli Niinistön. Uuudistumisen taustalta ei voi olla mainitsematta sen primus motoria Ben Zyskowiczia, joka ulospäin suuntautuvalla olemuksellaan ja julkisuushakuisuudellaan on tuonut Kokoomuksen ajatelutapaa, missä pitää olla avoin. Tämäkin siitä huolimatta, että tiedän kyllä Benillä itsellään olevan taipumuksia myös kabinettipolitikointiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Itse korostin nimenomaan Kokoomuksen uudistumiskykyä. Puolueen imago on muuttunut kaikkein radikaaleimmin viime vuosina ja Kataisen johdolla. Toki puolueessa on vaikuttanut ennenkin kansalaisyhteiskuntaan päin olevia poliitikkoja kuten Pertti Salolainen, mutta puolueen taustavoimissa on ollut niitä, joille sinivalkoisen pääoman puolustaminen oli aikanansa tärkeä asia ja joka vaikutti puolueen politiikkaan.

Kokoomuksesta on tullut sinivalkoisen suurpääoman puolustajasta ensin vähin erin yrittäjäpuolue, sitten yleisempi markkinatalouden puolustaja ja viimeinen keskiluokkainen jako- ja markkinatalouspuolue. Kehitys on ollut vähittäistä mutta pitkään politiikkaa seuraaville hyvin ilmeistä. Minusta tämä on juuri sitä uudistuskykyä. "Olet väärässä" -kirjoituksen tekijä kaiketi kiistää ajatukseni siitä, että Kokoomus on uudistunut vahvasti. Olen tässä täysin eri mieltä.

Puolueen poliitikoissakin on tapahtunut ajan myötä muutoksia, jotka ensin hämmentävät, mutta sitten kuitenkin enemmän ilahduttavat, koska nämä ihmiset ovat kyenneet muuntumaan ja muuttamaan arvomaailmaansa. Tällaisia voi mainita humanismia korostamaan ryhtyneen Harri Holkerin ja vähäosaisempien näkökulmasta enemmän asioita pohdiskelevan sauli Niinistön. Uuudistumisen taustalta ei voi olla mainitsematta sen primus motoria Ben Zyskowiczia, joka ulospäin suuntautuvalla olemuksellaan ja julkisuushakuisuudellaan on tuonut Kokoomuksen ajatelutapaa, missä pitää olla avoin. Tämäkin siitä huolimatta, että tiedän kyllä Benillä itsellään olevan taipumuksia myös kabinettipolitikointiin.

Lue lisää

Sinivalkoisen pääoman puolustaminen oli paljolti kokoomuksen, mutta myös keskustan tehtävä silloin, kun elimme suljetussa taloudessa. Sitten, kun valtion budjettiin ei enää pitänyt taistella teollisuuden vienti- ja investointitukia eikä muitakaan tulonsiirtoja palkansaajalta laiskoille vuorineuvoksille, niin tämä puoli "kapitalismin etujen ajamista" on kokonaan poistunut politiikasta.

Nyt siis ollaan jo parikymmentä vuotta oltu tilanteessa, jossa kokoomus on ajanut kaikkien sellaisten päätösten tekemistä, jolla laajasti ottaen edistetään yrittäjyyttä ja taloudellisen toiminnan kasvumahdollisuuksia koko yksityisellä sektoilla, että yksityinen sektori tyällistäisi ja menestyisi, jotta se menestyessään tuottaisi laajan veropohjan julkisen sektorin käyttöön.

Kokoomuksen sisällä tapahtuneen muutoksen olet havainnoinut hyvin. Pertti Salolainen toi kokoomukseen käsitteen sosioekologisesta markkinataloudesta jo vuonna 1976. Harri holkeri ryhtyi kehitysmaapolitiikan yhteydessä puhumaan tyttöjen kouluttamisen edistämisestä ja Niinistö teki itsesään työväen presidenttiehdokkaan, koska vastakkainasettelun aika on ohi ja "köyhän paras turva on hyvin hoidettu talous", vasemmistoliiton Outi Ojalaa siteeraten.

Zyskowicz on leimautunut liiaksi tv-inserttien ärhäkkäänä puhujana. poliitikkona hän on erittäin ammattitaitoinen ja osaa hoitaa asiat etenkin kabineteissa, mutta myös äänestäjien joukossa, jossa hän on liikkunut muita aktiivisemmin nuoresta pitäen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Itse korostin nimenomaan Kokoomuksen uudistumiskykyä. Puolueen imago on muuttunut kaikkein radikaaleimmin viime vuosina ja Kataisen johdolla. Toki puolueessa on vaikuttanut ennenkin kansalaisyhteiskuntaan päin olevia poliitikkoja kuten Pertti Salolainen, mutta puolueen taustavoimissa on ollut niitä, joille sinivalkoisen pääoman puolustaminen oli aikanansa tärkeä asia ja joka vaikutti puolueen politiikkaan.

Kokoomuksesta on tullut sinivalkoisen suurpääoman puolustajasta ensin vähin erin yrittäjäpuolue, sitten yleisempi markkinatalouden puolustaja ja viimeinen keskiluokkainen jako- ja markkinatalouspuolue. Kehitys on ollut vähittäistä mutta pitkään politiikkaa seuraaville hyvin ilmeistä. Minusta tämä on juuri sitä uudistuskykyä. "Olet väärässä" -kirjoituksen tekijä kaiketi kiistää ajatukseni siitä, että Kokoomus on uudistunut vahvasti. Olen tässä täysin eri mieltä.

Puolueen poliitikoissakin on tapahtunut ajan myötä muutoksia, jotka ensin hämmentävät, mutta sitten kuitenkin enemmän ilahduttavat, koska nämä ihmiset ovat kyenneet muuntumaan ja muuttamaan arvomaailmaansa. Tällaisia voi mainita humanismia korostamaan ryhtyneen Harri Holkerin ja vähäosaisempien näkökulmasta enemmän asioita pohdiskelevan sauli Niinistön. Uuudistumisen taustalta ei voi olla mainitsematta sen primus motoria Ben Zyskowiczia, joka ulospäin suuntautuvalla olemuksellaan ja julkisuushakuisuudellaan on tuonut Kokoomuksen ajatelutapaa, missä pitää olla avoin. Tämäkin siitä huolimatta, että tiedän kyllä Benillä itsellään olevan taipumuksia myös kabinettipolitikointiin.

Lue lisää

Kokoomuksen leimaaminen pelkäksi sinivalkoisen suurpääoman puolustajaksi on vanhaa vasemmistolaista propagandaa. Joten sen voi valheellisena jättää omaan arvoonsa.

Kokoomuksen näkemykset yhteiskunnan kehittämisestä ovat olleet hyvin sosiaalisia koko sotien jälkeisen ajan. Jos katsot puolueen politiikaa vaikkapa 50- ja 60-luvuilla kun meillä oli vielä tapana modostaa hallitukset itsenäisesti, niin huomaat ettei ne erot Maalaisliittoon tai SDP:n tannerlaisiin olleet mitenkään huomattavat. Kuten eivät ole nykyäänkään. Tietysti Kommunisteihin ja SDP:n vasemmistolaitaan näkemyserot olivat merkittäviä, sosialisointipeikko taustana.

60-luvun lopulta alkaen SDP taipui Kekkosen politiikan takaajaksi ja eristi osaltaan Kokoomusta vallankäytöstä, ja kun pelkkää ulkopolitiikkaa ei voitu käyttää lyömäaseena (olihan Kokoomus ulkopolitiikassa lähempänä demareita kuin demarit Kekkosta) luotiin kotimaan propagandassa Kokoomuksesta kuvaa ökyporvarillisana puolueena. Kun tuohon aikaan ajoittuu myös jakopolitiikan kulta-aika, josta siis Kokoomus jäi sivuun, saattaa näyttää ettei Kokoomuksella olisi ollut sosiaalista näkemystä

Toki Kokoomus on muuttunut enemmän kuin SDP tai Kepu, koska se on udistunut ajan vaatimisten mukana toisin kuin etenkin demarit. Keskustahan on sinällään uudistunut, se on muuttunut agraaripuolueesta yleispuolueeksi, mutta sen julkikuva ei ole muuttunut, kiitos aitovieriläisen ytimen.

Kekkosen ajan jälkeisessä politiikassa, 80-luvun lopulta tähän päivään, Kokoomus on painottanut hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta huoletimista, ja saanut mukaansa lipposlaiset demarit. Kepu on jatkanut jakopuolueena, ja nyt lipposlaisten väistyttyä, SDP on palannut jakopuolueeksi, kääntänyt katseet menneeseen.

havaintoja kirjoitti:

Kokoomuksen leimaaminen pelkäksi sinivalkoisen suurpääoman puolustajaksi on vanhaa vasemmistolaista propagandaa. Joten sen voi valheellisena jättää omaan arvoonsa.

Kokoomuksen näkemykset yhteiskunnan kehittämisestä ovat olleet hyvin sosiaalisia koko sotien jälkeisen ajan. Jos katsot puolueen politiikaa vaikkapa 50- ja 60-luvuilla kun meillä oli vielä tapana modostaa hallitukset itsenäisesti, niin huomaat ettei ne erot Maalaisliittoon tai SDP:n tannerlaisiin olleet mitenkään huomattavat. Kuten eivät ole nykyäänkään. Tietysti Kommunisteihin ja SDP:n vasemmistolaitaan näkemyserot olivat merkittäviä, sosialisointipeikko taustana.

60-luvun lopulta alkaen SDP taipui Kekkosen politiikan takaajaksi ja eristi osaltaan Kokoomusta vallankäytöstä, ja kun pelkkää ulkopolitiikkaa ei voitu käyttää lyömäaseena (olihan Kokoomus ulkopolitiikassa lähempänä demareita kuin demarit Kekkosta) luotiin kotimaan propagandassa Kokoomuksesta kuvaa ökyporvarillisana puolueena. Kun tuohon aikaan ajoittuu myös jakopolitiikan kulta-aika, josta siis Kokoomus jäi sivuun, saattaa näyttää ettei Kokoomuksella olisi ollut sosiaalista näkemystä

Toki Kokoomus on muuttunut enemmän kuin SDP tai Kepu, koska se on udistunut ajan vaatimisten mukana toisin kuin etenkin demarit. Keskustahan on sinällään uudistunut, se on muuttunut agraaripuolueesta yleispuolueeksi, mutta sen julkikuva ei ole muuttunut, kiitos aitovieriläisen ytimen.

Kekkosen ajan jälkeisessä politiikassa, 80-luvun lopulta tähän päivään, Kokoomus on painottanut hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta huoletimista, ja saanut mukaansa lipposlaiset demarit. Kepu on jatkanut jakopuolueena, ja nyt lipposlaisten väistyttyä, SDP on palannut jakopuolueeksi, kääntänyt katseet menneeseen.

Lue lisää

Kokoomus todellakin leimatutui ja leimattiin pääomapiirien puolueeksi 60-70-luvuilla, kun elimme suljetussa taloudessa ja teollisuuskin menestyi vain idänkaupan politisoituneisuuden ansiosta ja länsivientiäkin tuettiin monin keinoin. Noista ajoista kokoomus on muuttunut todella paljon.

SDP tosiaan muuttui Sorsan myötä niin vasemmistolaiseksi, että se ajoi vasemmalta ohi jopa SKDL:sta, kun demareiden piti hakea täysi uskottavuus Moskovasta, jota Paasio ja Tanner eivät olleet onnistuneet saavuttamaan, jos edes tosissaan yrittivät.

Noihin aikoihin kuva kokoomuksesta maalattiin patamustaksi, jotta kokoomuksen pitäminen oppositiossa ei olisi nostattanut sellaisia kansanliikkeitä, joiden ansiosta kokoomuksen knnatus olisi lähtenyt valtaapitävien kannalta liian kiusalliseen kasvuun. Näiltä ajoilta on peräisin myytti siitä, että kokoomus olisi pääoman, kapitalismin ja rikkaiden etupuolue, mitä kokoomus ei ole koskaan ollut.

Kokoomuksen uudistuminen on päässyt näkyviin oikeastaan vasta Holkerin hallituksesta alkaen, kun media joutui sen tilanteen eteen, että kokoomusta oli kommentoitava sen oman hallituspolitiikan eikä muiden puolueiden ilkeilevien lausuntojen valossa. Salolaisen ja niinistön aikana kokoomuksen uskottavuus vahvistui merkittävästi, Itälän aikana se vähän lässähti, mutta alkoi selvästi ja vakaasti nousta Kataisen johdonmukaisen esiintymisen ansiosta.

Minun mielestäni vimeisten vuosikymmenten merkittävin poliittinen keikaus on tapahtunut siinä, että 60-luvun edistyksellinen vasemmisto on muuttunut täysin konservatiiviseksi ja konservatiivisena ennen pidetty kokoomus on ottanut politiikan uudistajan roolin nyt jo myös mielikuvatasolla eikä enää vain tekojen kautta.

Keskustan sisäisen kriisin kuvaat myös hyvin. puolue on jo joitain vuosia ollut selvästi kahtiajakautunut liberaalin yleispuolueen kannattajiin ja vanhakantaisiin maalaisliittolaisiin; jälkimmäiset näyttävät edelleen hallitsevan puoluekokouksia vaikka eduskuntaryhmän enemmistö ja milteikaikki minsterit ovat selvästi yleispuoluelinjan edustajia.

SDP:ssä lipponen tuli kauas kokoomuksen tontille tunnustaessaan sen, että Suomen on elettävä globaalin markkinatalouden ehdoilla, mikä ei miellyttänyt demareiden työväenaatesiipeä, joka näyttää kepun tapaan muodostavan puoluekokousten konservatiivisen ytimen.

Yhteenvetona voisi todeta, että kokoomus on puolueista yhtenäisin, kun sen vanhat, kommunistikauhuiset kypäräpapit eivät enää pitkään ole päässeet puolueessa vaikuttamaan, jos heitä siellä enää onkaan. Keskustalla ja sdp:llä sen sijaan on vielä paha vanha laahusperässään hidastamassa näiden puolueiden nykyaikaistumista.

ensinnäkin siinä, että luulin edellä "Olet väärässä" otsikolla kirjoittava olit sinä, mutta erehdyin siinä. Onneksi en ehtinyt vastata. Toiseksi ilahduin siitä, että kommentissasi on monia järkeviä näkokohtia kuten koulutuksen merkitys muutostekijänä ja se, että nuorempi polvi ei omaa kokemusta muusta kuin tästä globalisoituneesta maailmasta. Ne ovat tärkeitä havaintoja.

Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhde askarruttaa ja vähän huolettaakin minua. Yksilöllisyyden korostaminen on johtanut siihen, että katsomme jokaisen olevan oman onnensa seppä. Se on johtanut myös siihen, ettei toisesta tarvitse kantaa huolta yksilötasollakaan. Maassa makaavan vanhuksen voi hyvällä omallatunnolla ohittaa luottaen siihen, että kai joku hänestä pitää huolta, kun siinä tarpeeksi kauan makaa. Monosen miehet viimeistään korjaavat pois. Yksilöllisyyden ja vastuuttoman vapausihanteen ylikorostaminen on minusta vakavia yhteiskunnallisia uhkia, joilla voi olla vielä ikäviä seuraamuksia.

Yksilöllisyyden ylikorostaminen vie sijaa yhteisöllisyydeltä. Mitään luontaista yhteisöllisyyttä ei enää oikein ole kuin perheissä ja työpaikoilla. Naapuria ei enää tunneta eikä oikein halutakaan tuntea, koska hän voi olla uhka tai ainakin rasite.

Yhteisöllisyyden tarve ei kuitenkaan kaikkoa. Sitä etsitään virtuaalimaailmoista. Meille on muodostumassa virtuaalisia yhteisöjä, jollainen tämäkin keskustelupalsta on osaltaan. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mikään kovin vakava kehitystrendin ilmentymä. Vakavampia ovat sellaiset virtuaaliyhteisöt, jotka panevat osallistujien päät sekaisin. Siinä on samantapaista manipulointia kuin jossain Jones temppeliyhteisössä, mikä eristäytyi muusta yhteiskunnasta. Eristäytyvän yhteisöllisyyden vaara on minusta ilmeinen. Ympäristöaktivistit on eräs tällainen globaali eristäytynyt virtuaaliaympäristö, joka yhteisen ideologian köydettyään on siirtynyt reaalimaailman toimintaan.

Virtuaalisyhteisössä on hyviä puolia, mutta on siellä myös epätoivottavan kehityksen siemeniä.

Mielipidepankki kirjoitti:

ensinnäkin siinä, että luulin edellä "Olet väärässä" otsikolla kirjoittava olit sinä, mutta erehdyin siinä. Onneksi en ehtinyt vastata. Toiseksi ilahduin siitä, että kommentissasi on monia järkeviä näkokohtia kuten koulutuksen merkitys muutostekijänä ja se, että nuorempi polvi ei omaa kokemusta muusta kuin tästä globalisoituneesta maailmasta. Ne ovat tärkeitä havaintoja.

Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhde askarruttaa ja vähän huolettaakin minua. Yksilöllisyyden korostaminen on johtanut siihen, että katsomme jokaisen olevan oman onnensa seppä. Se on johtanut myös siihen, ettei toisesta tarvitse kantaa huolta yksilötasollakaan. Maassa makaavan vanhuksen voi hyvällä omallatunnolla ohittaa luottaen siihen, että kai joku hänestä pitää huolta, kun siinä tarpeeksi kauan makaa. Monosen miehet viimeistään korjaavat pois. Yksilöllisyyden ja vastuuttoman vapausihanteen ylikorostaminen on minusta vakavia yhteiskunnallisia uhkia, joilla voi olla vielä ikäviä seuraamuksia.

Yksilöllisyyden ylikorostaminen vie sijaa yhteisöllisyydeltä. Mitään luontaista yhteisöllisyyttä ei enää oikein ole kuin perheissä ja työpaikoilla. Naapuria ei enää tunneta eikä oikein halutakaan tuntea, koska hän voi olla uhka tai ainakin rasite.

Yhteisöllisyyden tarve ei kuitenkaan kaikkoa. Sitä etsitään virtuaalimaailmoista. Meille on muodostumassa virtuaalisia yhteisöjä, jollainen tämäkin keskustelupalsta on osaltaan. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mikään kovin vakava kehitystrendin ilmentymä. Vakavampia ovat sellaiset virtuaaliyhteisöt, jotka panevat osallistujien päät sekaisin. Siinä on samantapaista manipulointia kuin jossain Jones temppeliyhteisössä, mikä eristäytyi muusta yhteiskunnasta. Eristäytyvän yhteisöllisyyden vaara on minusta ilmeinen. Ympäristöaktivistit on eräs tällainen globaali eristäytynyt virtuaaliaympäristö, joka yhteisen ideologian köydettyään on siirtynyt reaalimaailman toimintaan.

Virtuaalisyhteisössä on hyviä puolia, mutta on siellä myös epätoivottavan kehityksen siemeniä.

Lue lisää

Minä taas ilahduin siitä, mistä itseäsi ylempänä moitit: provosoinnin hylkäämisestä. Avauksesi edustaa juuri sitä, mitä itse ajankulukseni tästä nettiyhteisöstä etsin: maailmanmenoa politiikan kautta havainnoivaa mielipiteenvaihtoa, jossa pyritään havainnolliseen analyysiin ja perusteltujen mielipiteiden esiin tuomiseen.

Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden näemme eri tavalla. Sinä asett ne saman asteikon ääripäiksi, minä näen asian nelikenttänä: yksilöllisyyttä on paljon tai ei ollenkaan, samoin yhteisöllisyyttä. Eivät ne minun mielestäni toisiaan sulje pois.

Niinpä vasemmiston tapa korostaa sitä kenen joukoissa kukin seisoo, edustaa minusta sellaista yhteisöllisyyttä, jossa yksilö asetetaan lauman tasapäiseksi jäseneksi. Tällainen ei koulutettua nykyihmistä eikä varsinkaan nuorta viehätä. Siksi toverimentaliteetti on vasemmistossa jäänyt vanhojen työväenukkojen nostalgiseksi harrastukseksi.

Kun kokoomus ja vihreätkin puhuvat yksilöllisyydestä ja vapaudesta, se ei merkitse yhteisöllisyyden hylkäämistä. Sitä voi olla mukana hyvinkin vahvasti; kokoomuslaisiahan toimii pilvin pimein monissa vapaaehtoisjärjestöissä ja sosiaalityössä. Ei heikoista välittäminen ole vain joidenkin muiden puolueiden yksinoikeus.

Mitä nettiyhteisöihin pään sekoittajana tulee, niin siinä asioiden tapahtumisjärjestys lienee se, että pää alkaa mennä ensin sekaisin muista syistä ja sitten netti korvaa elämän muut alueet ja sekoaminen on lopullista. Tähän johtopäätökseen olen tullut etenkin Jokelan tapauksesta lukiessani, kun "laajennetun itsemurhan" tehnyt nuori mies oli ensin hakenut turvaa täysin päinvastaisista poliittisista ääriaattista ja maailmanselityksistä ennen kuin, ilmeisesti netin verkkoon sotkeuduttuaan ja normaalin yhteisöllisyytensä kadottaneena ajautui umikujaan, josta näyttävä itsetuho oli ainut ulospääsy.

Naapurisuhteissa muuten saattaa olla aika paljon vaihteluväliä. Olen elänyt koko ikäni kerrostalo- ja tiiviisti rakennetuilla pientaloaluiella enkä voi olla kiittelemättä sitä, miten naapuriapu pelaa. Eilenkin olin pojanpoikiani kaitemassa, kun minulle täysin tuntematon naapuri tuli kysymään euvoa digikanavien uudelleenasennukseen, kun hänen naapurillaan, vanhemmalla leskirouvalla, oli sen suhteen vaikeuksia. Poikani olisi tämän miehen tuntenut, mutta ei hänen poissaolonsa haitannut, kun minäkin pystyin antamaan tarpeelliset neuvot.

Eikä tämä tapahtunut millään yhteisöllisellä "demarialueella". ;-))

Mielipidepankki kirjoitti:

ensinnäkin siinä, että luulin edellä "Olet väärässä" otsikolla kirjoittava olit sinä, mutta erehdyin siinä. Onneksi en ehtinyt vastata. Toiseksi ilahduin siitä, että kommentissasi on monia järkeviä näkokohtia kuten koulutuksen merkitys muutostekijänä ja se, että nuorempi polvi ei omaa kokemusta muusta kuin tästä globalisoituneesta maailmasta. Ne ovat tärkeitä havaintoja.

Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhde askarruttaa ja vähän huolettaakin minua. Yksilöllisyyden korostaminen on johtanut siihen, että katsomme jokaisen olevan oman onnensa seppä. Se on johtanut myös siihen, ettei toisesta tarvitse kantaa huolta yksilötasollakaan. Maassa makaavan vanhuksen voi hyvällä omallatunnolla ohittaa luottaen siihen, että kai joku hänestä pitää huolta, kun siinä tarpeeksi kauan makaa. Monosen miehet viimeistään korjaavat pois. Yksilöllisyyden ja vastuuttoman vapausihanteen ylikorostaminen on minusta vakavia yhteiskunnallisia uhkia, joilla voi olla vielä ikäviä seuraamuksia.

Yksilöllisyyden ylikorostaminen vie sijaa yhteisöllisyydeltä. Mitään luontaista yhteisöllisyyttä ei enää oikein ole kuin perheissä ja työpaikoilla. Naapuria ei enää tunneta eikä oikein halutakaan tuntea, koska hän voi olla uhka tai ainakin rasite.

Yhteisöllisyyden tarve ei kuitenkaan kaikkoa. Sitä etsitään virtuaalimaailmoista. Meille on muodostumassa virtuaalisia yhteisöjä, jollainen tämäkin keskustelupalsta on osaltaan. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mikään kovin vakava kehitystrendin ilmentymä. Vakavampia ovat sellaiset virtuaaliyhteisöt, jotka panevat osallistujien päät sekaisin. Siinä on samantapaista manipulointia kuin jossain Jones temppeliyhteisössä, mikä eristäytyi muusta yhteiskunnasta. Eristäytyvän yhteisöllisyyden vaara on minusta ilmeinen. Ympäristöaktivistit on eräs tällainen globaali eristäytynyt virtuaaliaympäristö, joka yhteisen ideologian köydettyään on siirtynyt reaalimaailman toimintaan.

Virtuaalisyhteisössä on hyviä puolia, mutta on siellä myös epätoivottavan kehityksen siemeniä.

Lue lisää

Tuo yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhdetta kuvaava esimerkkisi ei ole osoitus yksilöllisyyden korostuksesta, vaan siitä, että yhteiskunta on ottanut sosialidemokraattien oppien mukaan hoitaakseen kaikki yksilöiden vastuut. Eli maassamakaavan voi ohittaa hyvällä omalla tunnolla koska ohikävelevät ihmiset ajattelevat että asia kuuluu pelastuslaitokselle ei minulle.

Ihminen voi tavallaan ulkoistaa koko elämänsä yhteiskunnalle, omaa yritystä ei tarvita juurikaan jotta pärjäisi ihan kohtuudella. Kaikkeen inhimilliseen elämään liittyvään löytyy joku oppinut yhteiskunnan maksama asiantuntija. Jos seksi ei suju, yhteiskunta tarjoaa seksiterapeuttia, jos joudut työttömäksi virastosta löytyy joku joka kirjoittaa työhakemuksia puolestasi, jne.

Miten onnistut kirjoitti:

Tuo yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden suhdetta kuvaava esimerkkisi ei ole osoitus yksilöllisyyden korostuksesta, vaan siitä, että yhteiskunta on ottanut sosialidemokraattien oppien mukaan hoitaakseen kaikki yksilöiden vastuut. Eli maassamakaavan voi ohittaa hyvällä omalla tunnolla koska ohikävelevät ihmiset ajattelevat että asia kuuluu pelastuslaitokselle ei minulle.

Ihminen voi tavallaan ulkoistaa koko elämänsä yhteiskunnalle, omaa yritystä ei tarvita juurikaan jotta pärjäisi ihan kohtuudella. Kaikkeen inhimilliseen elämään liittyvään löytyy joku oppinut yhteiskunnan maksama asiantuntija. Jos seksi ei suju, yhteiskunta tarjoaa seksiterapeuttia, jos joudut työttömäksi virastosta löytyy joku joka kirjoittaa työhakemuksia puolestasi, jne.

Lue lisää

Tilanteen perusta ei ole siinä, että vastuut on ulkoistettu. Ei pelastuslaitos voi soittaa itseään apuun. Kyllä tämän jokainen ohi kulkeva ymmärtää. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että maassa makaava on minulle tuntematon. Jos hän olisi joku tuntemani, auttaisin varmasti. Kyse on siis minun mielestäni siitä, että ihmiset eivät tunne enää toisiaan. Yksilöölisyyden ylikorostaminen on taas johtanut siihen, etteivät ihmiset tunne toisiaan. Maaseutuyhteisöjen vahvuus oli tässä suhteessa se, että ihmiset tunsivat toisensa ja katsoivat toisten perään.

En jaksa uskoa siihen, että ohittaisit jonkun apua tarvitsevan tuntemasi henkilön sillä perusteella, että pelstuslaitos huolehtikoon hänestä. Tuntemattoman voisit (sinä tai joku muu)tällä perusteella sen sijaan ohittaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tilanteen perusta ei ole siinä, että vastuut on ulkoistettu. Ei pelastuslaitos voi soittaa itseään apuun. Kyllä tämän jokainen ohi kulkeva ymmärtää. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että maassa makaava on minulle tuntematon. Jos hän olisi joku tuntemani, auttaisin varmasti. Kyse on siis minun mielestäni siitä, että ihmiset eivät tunne enää toisiaan. Yksilöölisyyden ylikorostaminen on taas johtanut siihen, etteivät ihmiset tunne toisiaan. Maaseutuyhteisöjen vahvuus oli tässä suhteessa se, että ihmiset tunsivat toisensa ja katsoivat toisten perään.

En jaksa uskoa siihen, että ohittaisit jonkun apua tarvitsevan tuntemasi henkilön sillä perusteella, että pelstuslaitos huolehtikoon hänestä. Tuntemattoman voisit (sinä tai joku muu)tällä perusteella sen sijaan ohittaa.

Lue lisää

Kyllä yhteiskunta on minusta paljolti sosialidemokraattisen politiikan ansiosta ulkoistanut välittämisen yksilöltä yhteiskunnalle.

Tämä näkyy etenkin kasvatusongelmissa ja nuorten pahoinvointina, kun iso osa vanhemmista katsoo, että lasten kasvatus kuuluu päiväkodille, esikoululle ja peruskoululle, päälle päättäen ilmaiseksi vielä!

Mielipidepankki kirjoitti:

Tilanteen perusta ei ole siinä, että vastuut on ulkoistettu. Ei pelastuslaitos voi soittaa itseään apuun. Kyllä tämän jokainen ohi kulkeva ymmärtää. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että maassa makaava on minulle tuntematon. Jos hän olisi joku tuntemani, auttaisin varmasti. Kyse on siis minun mielestäni siitä, että ihmiset eivät tunne enää toisiaan. Yksilöölisyyden ylikorostaminen on taas johtanut siihen, etteivät ihmiset tunne toisiaan. Maaseutuyhteisöjen vahvuus oli tässä suhteessa se, että ihmiset tunsivat toisensa ja katsoivat toisten perään.

En jaksa uskoa siihen, että ohittaisit jonkun apua tarvitsevan tuntemasi henkilön sillä perusteella, että pelstuslaitos huolehtikoon hänestä. Tuntemattoman voisit (sinä tai joku muu)tällä perusteella sen sijaan ohittaa.

Lue lisää

OLI tässä suhteessa se, että ihmiset tunsivat toisensa ja katsoivat toisten perään".

Ei sen tyyppinen huolenpito ole maalla vielä kokonaan kadonnut. Miksi siitä pitäisi päästä eroon?

Minä vaan kirjoitti:

Kyllä yhteiskunta on minusta paljolti sosialidemokraattisen politiikan ansiosta ulkoistanut välittämisen yksilöltä yhteiskunnalle.

Tämä näkyy etenkin kasvatusongelmissa ja nuorten pahoinvointina, kun iso osa vanhemmista katsoo, että lasten kasvatus kuuluu päiväkodille, esikoululle ja peruskoululle, päälle päättäen ilmaiseksi vielä!

Lue lisää

Minä ei usko siihen, mitä sanot ihmisten uskomuksista. En siis laisinkaan usko siihen, että vanhemmat näkisivät lastensa kasvatusvastuun olevan yhteiskunnan institutioilla. Tällaista kyllä voidaan sanoa. Sanomisen taustalla on kaksi asiaa. Toinen on se, että laimennetaan omaa syyllisyyden tunnetta ja pakoillaan vastuuta. Toinen se, että ihan muita tarpeita varten perustettuja kouluja ja päiväkoteja halutaan vastustaa sosiaalidemokraattisina keksintöinä.

En ole vielä kertaakaan tavannut sellaista vanhempaa, joka oikeasti uskoisi, että hänen lastensa kasvatusvastuu kuulu ensisijaisesti jollekin muulle kuin hänelle itselleen. Koulut ja päiväkodit ovat kyllä mahdollistaneet sen, ettei vanhemmille jää aikaa kasvattaa lapsiaan. Ei edes sitä ns. laatuaikaa. Jos ei ole aikaa, niin voihan sitä silloin luulotella, että kasvatusvastuu on jossain muualla.

Ajan loppuminen ei takuuvarmasti ole mikään sosiaalidemokraattinen ihanne. Päinvastoin siltä puolelta on tullut aina esityksiä työajan lyhentämisestä ja vapaa-ajan kasvattamisesta. Kyllä tässä on enemmän poliittista vastuuta niillä, jotka ovat vieneet kehitystä siihen suuntaan, missä ihmisten vapaa-aika ja mahdollisuus osallistua lasten kasvatukseen on supistunut olemattomiin.

vahvuus... kirjoitti:

OLI tässä suhteessa se, että ihmiset tunsivat toisensa ja katsoivat toisten perään".

Ei sen tyyppinen huolenpito ole maalla vielä kokonaan kadonnut. Miksi siitä pitäisi päästä eroon?

Lue lisää

Mennyt aikamuoto johtui siitä, että maaseutuyhteisöt ovat paljolti kadonneet. Minäkin tunsin toisen vanhempani kotiseudulla siellä asuvien isovanhempieni jokaisen lähinaapurin kilometrin säteellä etunimeltä, vaikka vietin aikaani tällä kylällä vain kesäisin lapsena. Nyt en tunne juuri ketään ko. paikassa, kun vanhemmat ihmiset ovat kuolleet ja nuoremmat muuttaneet pois. Tilalle on tullut lähinnä kesämökkiläisiä, kun ko. kylä on hyvin luonnonkaunis järvien ympäröimä alue.

Maaseudulla on varmaan edelleen jossain määrin vanhanaikaista huolenpitoa muista. Ei siitä pidäkään päästä eroon. Kuten sanoin se on maaseutuyhteiskuntien vahvuus ja ihmettelen sitä, miksei Kepu ota tällaisia asioita politiikkansa keskiöön.

Mielipidepankki kirjoitti:

Mennyt aikamuoto johtui siitä, että maaseutuyhteisöt ovat paljolti kadonneet. Minäkin tunsin toisen vanhempani kotiseudulla siellä asuvien isovanhempieni jokaisen lähinaapurin kilometrin säteellä etunimeltä, vaikka vietin aikaani tällä kylällä vain kesäisin lapsena. Nyt en tunne juuri ketään ko. paikassa, kun vanhemmat ihmiset ovat kuolleet ja nuoremmat muuttaneet pois. Tilalle on tullut lähinnä kesämökkiläisiä, kun ko. kylä on hyvin luonnonkaunis järvien ympäröimä alue.

Maaseudulla on varmaan edelleen jossain määrin vanhanaikaista huolenpitoa muista. Ei siitä pidäkään päästä eroon. Kuten sanoin se on maaseutuyhteiskuntien vahvuus ja ihmettelen sitä, miksei Kepu ota tällaisia asioita politiikkansa keskiöön.

Lue lisää

maalle mökkeilemään ja etsimään kadotettua onnen tilaa.
Ja tietenkin ne muistaa äänestää keskustaa, sitä inhimillistä puoluetta!

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä ei usko siihen, mitä sanot ihmisten uskomuksista. En siis laisinkaan usko siihen, että vanhemmat näkisivät lastensa kasvatusvastuun olevan yhteiskunnan institutioilla. Tällaista kyllä voidaan sanoa. Sanomisen taustalla on kaksi asiaa. Toinen on se, että laimennetaan omaa syyllisyyden tunnetta ja pakoillaan vastuuta. Toinen se, että ihan muita tarpeita varten perustettuja kouluja ja päiväkoteja halutaan vastustaa sosiaalidemokraattisina keksintöinä.

En ole vielä kertaakaan tavannut sellaista vanhempaa, joka oikeasti uskoisi, että hänen lastensa kasvatusvastuu kuulu ensisijaisesti jollekin muulle kuin hänelle itselleen. Koulut ja päiväkodit ovat kyllä mahdollistaneet sen, ettei vanhemmille jää aikaa kasvattaa lapsiaan. Ei edes sitä ns. laatuaikaa. Jos ei ole aikaa, niin voihan sitä silloin luulotella, että kasvatusvastuu on jossain muualla.

Ajan loppuminen ei takuuvarmasti ole mikään sosiaalidemokraattinen ihanne. Päinvastoin siltä puolelta on tullut aina esityksiä työajan lyhentämisestä ja vapaa-ajan kasvattamisesta. Kyllä tässä on enemmän poliittista vastuuta niillä, jotka ovat vieneet kehitystä siihen suuntaan, missä ihmisten vapaa-aika ja mahdollisuus osallistua lasten kasvatukseen on supistunut olemattomiin.

Lue lisää

Tämän ulkoistetun vastuun ongelma on se jonka sinäkin huomasit, yksilöllisen vastuun pakoilu.

Jos jollakulla on ongelma, vaikkapa siis seksiongelma, hän saa apua kyseisestä turvaverkosta. Jos haluaa. Itse ei tarvitse ottaa vastuuta. Jos ei halua

Aina kun jonkun paha olo manifestoituu sillä kauheimmalla tavalla, kuten vaikkapa Kauhajoella, poliitikot vaativat kilpaa lisää verovaroja turvaverkkoon. Sama vaatimus esitetään, kun tämän turvaverkon itsensä teettämä tutkimus osoittaa kansalaisten hädän kasvaneen ja lisääntyneen.

Tähän saakka turvaverkkoihin, hyvinvointiyhteiskuntaan, on panostettukin koko ajan lisää ja lisää. Laman aikana hiukan jouduttiin tinkimään, mutta sittemmin on taas absoluuttiset summat kasvaneet talouskasvun siivittämänä.

Lisäpanostus turvaverkkoon ei kuitenkaan ole vähentänyt kansalaisten pahoinvointia, päinvastoin. Pitääkin kysyä: hoitaako turvaverkko ongelmien oikeita syitä, vaiko vain niiden oireita.

Julkisella turvaverkolla vastuu lähimmäisistä on vaivihkaa siirtynyt yhteiskunnalle. Kun tutunkin naapurin huomataan painivan ongelmiensa kanssa, enää ei kysytä mikä hätänä ja kuinka voitaisiin olla avuksi, vaan käännetään katse muualle ja ajatellaan, että kyllä yhteiskunta hoitaa. Moni ei ole enää kiinnostunut edes ystäviensä tai sukulaistensakaan hädästä, vaan yrittää olla ajattelematta asiaa ja toivoo asioiden järjestyvän, kyllähän yhteiskuntakin tarjoaa apua.

Yhteiskunnan apu on mitä on. Pahoinvoiva pääsee vastaanotolle jonotuksen jälkeen, mielenterveuspalveluihin puolen vuoden jonotus ei ole mitään. Vastaanotolla käteen lyödään vain psyykelääkeresepti ja kehotus tulla uudelleen, jos napit eivät auta.

Holhoaminen ja hyysääminen eivät ole yhteiskunnan tehtäviä. Aikuiset ihmiset eivät tarvitse yhteiskuntaa ottoäidikseen, he tarvitsevat oikeaa apua ongelmiin silloin kuin niitä on Yhteiskunnan tukiverkko vain passivoi ihmisiä ja pahimillaan synnyttää lisää ongelmia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä ei usko siihen, mitä sanot ihmisten uskomuksista. En siis laisinkaan usko siihen, että vanhemmat näkisivät lastensa kasvatusvastuun olevan yhteiskunnan institutioilla. Tällaista kyllä voidaan sanoa. Sanomisen taustalla on kaksi asiaa. Toinen on se, että laimennetaan omaa syyllisyyden tunnetta ja pakoillaan vastuuta. Toinen se, että ihan muita tarpeita varten perustettuja kouluja ja päiväkoteja halutaan vastustaa sosiaalidemokraattisina keksintöinä.

En ole vielä kertaakaan tavannut sellaista vanhempaa, joka oikeasti uskoisi, että hänen lastensa kasvatusvastuu kuulu ensisijaisesti jollekin muulle kuin hänelle itselleen. Koulut ja päiväkodit ovat kyllä mahdollistaneet sen, ettei vanhemmille jää aikaa kasvattaa lapsiaan. Ei edes sitä ns. laatuaikaa. Jos ei ole aikaa, niin voihan sitä silloin luulotella, että kasvatusvastuu on jossain muualla.

Ajan loppuminen ei takuuvarmasti ole mikään sosiaalidemokraattinen ihanne. Päinvastoin siltä puolelta on tullut aina esityksiä työajan lyhentämisestä ja vapaa-ajan kasvattamisesta. Kyllä tässä on enemmän poliittista vastuuta niillä, jotka ovat vieneet kehitystä siihen suuntaan, missä ihmisten vapaa-aika ja mahdollisuus osallistua lasten kasvatukseen on supistunut olemattomiin.

Lue lisää

En minäkään yleistä sitä, että kaikki vanhemmat olisivat ulkoistaneet lastensa kasvatuksen yhteiskunnalle. Jostain kuitenkin seuraa se, että huono-osaisuus periytyy eikä se johdu mahdollisuuksien puutteesta eikä muustakaan epätasa-arvosta.

Kouluja en väitä sosialidemokraattisiksi, vaikka peruskoulu-uudistus aikanaan aiheuttikin paljon hallaa siinä, että lahjakkaat tasapäistettiin opetuksessa heikoimpien tasolle tasa-arvon nimissä. Nykyinen koulusysteemi kuitenkin jo toimii sikäli kun lastenlasteni koulunkäyntiä seuraamalla voi jotain päätellä.

Aika on kuitenkin se hyödyke, jota meillä kaikilla on tasan yhtä paljon. Päiväkotijärjestelmähän on kehitetty sotien jälkeen kasvaneen Suomen tarpeisiin, jotta naisetkin saatiin töihin. Tämä ilmiöhän on manner-Euroopassa paljon lievemmin toteutettu.

Asennekysymykseksi kasvatus kuitenkin muuttuu siinä, miten vanhemmat käyttävät sen ajan, joka heillä lasten kanssa viettämiseen jää, ja siinä on valitettavia eroja. koulutetut vanhemmat ymmärtävät oman roolinsa ensiarvoisuuden, vähemmän koulutetut eivät aina ymmärrä.

Työajan lyhentämisestä ja monipuolistamisesta kannattaisi avata keskustelut. Tunnen muutamia, jotka ovat ottaneet vuorotteluvapaita lastensa vuoksi, ja se on ollut hyvin hyödyllistä lapsille. Tämän mahdollisuuden hyödyntämistä kannattaisi ehkä laajentaa.

Myös parjatut pätkätyöt olisi nostettava hyväksytyksi vaihtoehdoksi niille, jotka haluavat tasapainottaa työnsä ja vapaa-aikansa toisin kuin työaikalakien normaalityöaika sallii.

Erittäin paljon pitäisi tehdä johtamiskoulutuksen uudistamisessa, koska siinä on menty viime vuosikymmeninä pahasti pieleen, kun johtamisen onnistumisen mittarit ovat pelkkiä tuloslukuja, joihin puutteellisen osaamisen omaavat esimiehet pinnistelevät alaistensa terveyden kustannuksella.

Minä vaan kirjoitti:

Kyllä yhteiskunta on minusta paljolti sosialidemokraattisen politiikan ansiosta ulkoistanut välittämisen yksilöltä yhteiskunnalle.

Tämä näkyy etenkin kasvatusongelmissa ja nuorten pahoinvointina, kun iso osa vanhemmista katsoo, että lasten kasvatus kuuluu päiväkodille, esikoululle ja peruskoululle, päälle päättäen ilmaiseksi vielä!

Lue lisää

Tekstiä,aikaa ei ole demari aatteessa riittävästi lapsille,vaikka seon totta että työaikaa on aina saatu hieman lyhyemmäksi niin siitä saatava hyöty ei ole mennyt lasten hyväksi.
Vaan aikaa on otettu itselle harrastuksiin,rientoihin ja kaljabaareissa istumiseen,lasten hyväksi aikaa lisää tuskin tullut yhtään."kun yhteikunta hoitaa ne",tämä on väärin!!

Aivan aluksi haluaisin kiittää sinua oikesta analyysistä

Jutta ei ole kyennyt yhteenkään, ei yhteenkään, omaan avaukseen. Unelmia ilmaisista palveluista, siinä kaikki.

Toverit huudot ei kuulu 2000 luvulle.

aluksi... kirjoitti:

Aivan aluksi haluaisin kiittää sinua oikesta analyysistä

Jutta ei ole kyennyt yhteenkään, ei yhteenkään, omaan avaukseen. Unelmia ilmaisista palveluista, siinä kaikki.

Toverit huudot ei kuulu 2000 luvulle.

Lue lisää

Tähän sopisi nyt se täällä pohjantähden alla romaanin Oliko se nyt Ylimellolan emäntä, joka sanoi, ei kymmenenkää päätä olisi meidänpoikamme päätä korvannut, kun Punikit tappoivat tämän mellolan pojan.

Vertailuni on tosin aika "Korni", mutta kun vertaan tämän Mielipidepankin analyysiä, joihinkin muihin analyyseihin, tälläkin palstalla, niin ero on melkein "ihmisikä". Varmastikin vähän viisaammat lukijat ottavat analyysin omakseen.

Tosin näihin Kepulireppanoihin tosiasiat eivät tietenkään uppoa, ja miksipä uppoaisi ovathan he sentään "Kekkustalaisia", kuten joku viisas tällä palstalla onkin todennut.

Kansanedustajaksi olisit kypsä kirjoitti:

Tähän sopisi nyt se täällä pohjantähden alla romaanin Oliko se nyt Ylimellolan emäntä, joka sanoi, ei kymmenenkää päätä olisi meidänpoikamme päätä korvannut, kun Punikit tappoivat tämän mellolan pojan.

Vertailuni on tosin aika "Korni", mutta kun vertaan tämän Mielipidepankin analyysiä, joihinkin muihin analyyseihin, tälläkin palstalla, niin ero on melkein "ihmisikä". Varmastikin vähän viisaammat lukijat ottavat analyysin omakseen.

Tosin näihin Kepulireppanoihin tosiasiat eivät tietenkään uppoa, ja miksipä uppoaisi ovathan he sentään "Kekkustalaisia", kuten joku viisas tällä palstalla onkin todennut.

Lue lisää

Elämä nyt ei vain mene sinun unelmiesi mukaisesti. Valitettavasti.

Kansanedustajaksi olisit kypsä kirjoitti:

Tähän sopisi nyt se täällä pohjantähden alla romaanin Oliko se nyt Ylimellolan emäntä, joka sanoi, ei kymmenenkää päätä olisi meidänpoikamme päätä korvannut, kun Punikit tappoivat tämän mellolan pojan.

Vertailuni on tosin aika "Korni", mutta kun vertaan tämän Mielipidepankin analyysiä, joihinkin muihin analyyseihin, tälläkin palstalla, niin ero on melkein "ihmisikä". Varmastikin vähän viisaammat lukijat ottavat analyysin omakseen.

Tosin näihin Kepulireppanoihin tosiasiat eivät tietenkään uppoa, ja miksipä uppoaisi ovathan he sentään "Kekkustalaisia", kuten joku viisas tällä palstalla onkin todennut.

Lue lisää

että, demareista on päästy samaan aikaan kuin agraariyhteiskunnasta?
Se on fakta.

Luulen itsekin, että Urpilaisen puheenjohtajuus jää lyhyeksi välivaiheeksi. Hänellä ei ole yhtään sellaista uudistusreseptiä, millä SDP:n imago saataisiin muutettua. Olisin pitänyt tässä tilanteessa jopa Erkki Tuomiojaa parempana valintana. Tuomioja pystyy sentään älyllisesti haastavaan sananvaihtoon, jollaiseen Urpilaisen eväät eivät riitä.

Demarien pitäisi löytää puoluejohtajaksi henkilö, jolla olisi Tuomiojan älykkyys, Guzeninan into ja kasvot, Kantolan kristillis-moraalinen ihmisnäkemys ja kepulaisen Olli Rehnin taikka Vihreiden Osmo Soininvaaran tapainen eteenpäin kurkistava ja uudistusmyönteinen visio. Eli hakuilmoitukset vaan vetämään. Pätevyysvaatimukset ovat tosin aika kovat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luulen itsekin, että Urpilaisen puheenjohtajuus jää lyhyeksi välivaiheeksi. Hänellä ei ole yhtään sellaista uudistusreseptiä, millä SDP:n imago saataisiin muutettua. Olisin pitänyt tässä tilanteessa jopa Erkki Tuomiojaa parempana valintana. Tuomioja pystyy sentään älyllisesti haastavaan sananvaihtoon, jollaiseen Urpilaisen eväät eivät riitä.

Demarien pitäisi löytää puoluejohtajaksi henkilö, jolla olisi Tuomiojan älykkyys, Guzeninan into ja kasvot, Kantolan kristillis-moraalinen ihmisnäkemys ja kepulaisen Olli Rehnin taikka Vihreiden Osmo Soininvaaran tapainen eteenpäin kurkistava ja uudistusmyönteinen visio. Eli hakuilmoitukset vaan vetämään. Pätevyysvaatimukset ovat tosin aika kovat.

Lue lisää

Rehnillä ja Soininvaaralla on tosiaan paljon kannatusta ja suosiotakin yli puoluerajojen.

Kantola on kiinnostava nimi myös, mutta saattaa olla liian "ulkopuolinen" sdp:n kovalle työväenluokan ytimelle niin kuin Rehn on vastaavasti vieras kepun aitovieriläisille.

Tuomioja on älykkyydestään huolimatta liian konservatiivinen vasemmistoidealisti saavuttaakseen laajaa kannatusta ja Guzenina on vain pelkkä innostunut blondi ja sellaisena hyvin vahingollinen, jos pääsee valtaan, kun kaikki osaaminen on epäuskottavasti vain opitun fraseologian tasolla.

Keskustan ja sdp:n kovien ytimien konservatiivisuus on este kummankin puolueen kannatuksen kasvulle, koska kannatus pitäisi ansaita niiltä ihmisiltä, joille nämä kovien ytimien arvot ja asenteet ovat aika etäisiä ja vanhoillisiakin.

Taitaa olla niin, että pelkkä tulonjakopolitiikka ja sen nimiin vannovat sdp ja keskusta taantuvat, elleivät uudistu. Tulevaisuus edellyttää dymaamista otetta omaan politiikkaan, mikä kokoomuksella ja vihreillä on hallinnassa, mutta vanhoilla jakopuolueilla ei ole.

Kansa odottaa ja kansalla on oikeus odottaa, että politiikassa esitetään muitakin aloitteita kuin lisää rahaa joka ongelmaan. Kansan enemmistä näet tietää, keneltä se raha otetaan, kun jo keskituloisenkin verotus on progressioltaan aivan älyttömän kireää verrattuna muihin EU-maihjin.

Minä vaan kirjoitti:

Rehnillä ja Soininvaaralla on tosiaan paljon kannatusta ja suosiotakin yli puoluerajojen.

Kantola on kiinnostava nimi myös, mutta saattaa olla liian "ulkopuolinen" sdp:n kovalle työväenluokan ytimelle niin kuin Rehn on vastaavasti vieras kepun aitovieriläisille.

Tuomioja on älykkyydestään huolimatta liian konservatiivinen vasemmistoidealisti saavuttaakseen laajaa kannatusta ja Guzenina on vain pelkkä innostunut blondi ja sellaisena hyvin vahingollinen, jos pääsee valtaan, kun kaikki osaaminen on epäuskottavasti vain opitun fraseologian tasolla.

Keskustan ja sdp:n kovien ytimien konservatiivisuus on este kummankin puolueen kannatuksen kasvulle, koska kannatus pitäisi ansaita niiltä ihmisiltä, joille nämä kovien ytimien arvot ja asenteet ovat aika etäisiä ja vanhoillisiakin.

Taitaa olla niin, että pelkkä tulonjakopolitiikka ja sen nimiin vannovat sdp ja keskusta taantuvat, elleivät uudistu. Tulevaisuus edellyttää dymaamista otetta omaan politiikkaan, mikä kokoomuksella ja vihreillä on hallinnassa, mutta vanhoilla jakopuolueilla ei ole.

Kansa odottaa ja kansalla on oikeus odottaa, että politiikassa esitetään muitakin aloitteita kuin lisää rahaa joka ongelmaan. Kansan enemmistä näet tietää, keneltä se raha otetaan, kun jo keskituloisenkin verotus on progressioltaan aivan älyttömän kireää verrattuna muihin EU-maihjin.

Lue lisää

Eivät keskituloiset vertaa nettoansioitaan siihen, mitä jotkut keskituloiset saavat ulkomailla. Ansioita verrataan naapurin ansioihin. Jos naapuri kulkee upouudella mersulla ja minä vanhalla corollalla, siitä tehdään päätelmiä tulotasoista.

Olen eri mieltä keskituloisten verotuksen kireydestä muutoinkin. Pääasiahan useimmille on se, että saa verran tuloja, että pärjää. En ole havainnut keskituloisilla olevan tässä kohdin suuria ongelmia, elleivät ole innostuneet haukkaamaan liian suurta palaa kerralla eli ottamaan aivan liian suurta asuntolainaa. Tässä kohdin pankkien pitäisi tuntea suurempaa vastuuta eikä myöntää ihmisille liian suuria lainoja maksukykyyn nähden.

Pärjäämisen suhteen paljon suurempia ongelmia on pienituloisilla. He saavat laskea joka kuukausi, riittävätkö rahat kaikkeen tarpeelliseen. Siellä päässä tarvitaan sitä pennin venyttämisen taitoa.

Lasken itseni nykyansoilla mitattuna keskituloiseksi. Rahat riittävät oikein hyvin kaikkeen tarpeelliseen ja aika paljon tarpeettomaankin. Onneksi on tuota jälkikasvua, jota voi aina vähän jeesata liialla rahalla.

Kovasti työväenluokkainen taustani on totuttanut minut pienestä pitäen kohtuuteen, melkeinpä askeettisuuteen. Siksi on usein ollut enemmän ongelmia sinä, mihin rahansa panisi kuin että riittävätkö ne. Varmaan monet pitävät elämäntapaani piheytenä, mutta sitä se ei ole. Se on tottumusten summa eli lapsena opittu elämäntyyli. Tuleehan sitä toki välillä tuhlattua, kun ostan pihvilihaa tai Norjan lohta ja kympin putelin viiniä kyytipojaksi.

Vanha Corollakin mulla on, kun olen ajatellut, että jos sen voisi joskus saada museorekisteriin. Kulkee piru aina vaan ja menee katsastuksista aina eka kerralla läpi, vaikka jostain vuotaa vähän vettäkin sisälle. Ajelen sillä vain enimmäkseen alamäkeen kaasua painamatta, mikä johtuu näistä päästöjen rajoittamisesta, kun halua edistää ympäristönsuojelua.

Kansanedustajaksi olisit kypsä kirjoitti:

Tähän sopisi nyt se täällä pohjantähden alla romaanin Oliko se nyt Ylimellolan emäntä, joka sanoi, ei kymmenenkää päätä olisi meidänpoikamme päätä korvannut, kun Punikit tappoivat tämän mellolan pojan.

Vertailuni on tosin aika "Korni", mutta kun vertaan tämän Mielipidepankin analyysiä, joihinkin muihin analyyseihin, tälläkin palstalla, niin ero on melkein "ihmisikä". Varmastikin vähän viisaammat lukijat ottavat analyysin omakseen.

Tosin näihin Kepulireppanoihin tosiasiat eivät tietenkään uppoa, ja miksipä uppoaisi ovathan he sentään "Kekkustalaisia", kuten joku viisas tällä palstalla onkin todennut.

Lue lisää

Niin, laitappa Ukki omakin analyysi puolueiden tilasta

Mielipidepankki kirjoitti:

Eivät keskituloiset vertaa nettoansioitaan siihen, mitä jotkut keskituloiset saavat ulkomailla. Ansioita verrataan naapurin ansioihin. Jos naapuri kulkee upouudella mersulla ja minä vanhalla corollalla, siitä tehdään päätelmiä tulotasoista.

Olen eri mieltä keskituloisten verotuksen kireydestä muutoinkin. Pääasiahan useimmille on se, että saa verran tuloja, että pärjää. En ole havainnut keskituloisilla olevan tässä kohdin suuria ongelmia, elleivät ole innostuneet haukkaamaan liian suurta palaa kerralla eli ottamaan aivan liian suurta asuntolainaa. Tässä kohdin pankkien pitäisi tuntea suurempaa vastuuta eikä myöntää ihmisille liian suuria lainoja maksukykyyn nähden.

Pärjäämisen suhteen paljon suurempia ongelmia on pienituloisilla. He saavat laskea joka kuukausi, riittävätkö rahat kaikkeen tarpeelliseen. Siellä päässä tarvitaan sitä pennin venyttämisen taitoa.

Lasken itseni nykyansoilla mitattuna keskituloiseksi. Rahat riittävät oikein hyvin kaikkeen tarpeelliseen ja aika paljon tarpeettomaankin. Onneksi on tuota jälkikasvua, jota voi aina vähän jeesata liialla rahalla.

Kovasti työväenluokkainen taustani on totuttanut minut pienestä pitäen kohtuuteen, melkeinpä askeettisuuteen. Siksi on usein ollut enemmän ongelmia sinä, mihin rahansa panisi kuin että riittävätkö ne. Varmaan monet pitävät elämäntapaani piheytenä, mutta sitä se ei ole. Se on tottumusten summa eli lapsena opittu elämäntyyli. Tuleehan sitä toki välillä tuhlattua, kun ostan pihvilihaa tai Norjan lohta ja kympin putelin viiniä kyytipojaksi.

Vanha Corollakin mulla on, kun olen ajatellut, että jos sen voisi joskus saada museorekisteriin. Kulkee piru aina vaan ja menee katsastuksista aina eka kerralla läpi, vaikka jostain vuotaa vähän vettäkin sisälle. Ajelen sillä vain enimmäkseen alamäkeen kaasua painamatta, mikä johtuu näistä päästöjen rajoittamisesta, kun halua edistää ympäristönsuojelua.

Lue lisää

Olet sinä epeli valehtelemaan.

Ajat vanhalla saastuttavakka autollakin vain alamäkeen. Kun lähdet kotoasi ja palaat kotiisi, niin kaikki múut ymmärtää että ajat yhtä paljon ylä- kuin alamäkeen. Vai punikki voi vääristellä ajavansa enimmäkseen alamäkeen

heittää taas kirjoitti:

Olet sinä epeli valehtelemaan.

Ajat vanhalla saastuttavakka autollakin vain alamäkeen. Kun lähdet kotoasi ja palaat kotiisi, niin kaikki múut ymmärtää että ajat yhtä paljon ylä- kuin alamäkeen. Vai punikki voi vääristellä ajavansa enimmäkseen alamäkeen

Lue lisää

Ota karttapallo käteesi ja pane joku vanha neppisauto sen päälle. Kun ajaa autolla maapalloa alamäkeen maapallon pyörimissuunnan mukaan, ajaa koko aja alamäkeen.

No ei se taida ihan noin olla mun kohdalla. Kerron sulle faktan. Työnnän aina auton ylämäkeen. Sillä lailla tulee kuntoiltua ja pidettyä lihaskunnosta huolta. Ei tarvitse käydä salilla. Jos ymmärrät.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ota karttapallo käteesi ja pane joku vanha neppisauto sen päälle. Kun ajaa autolla maapalloa alamäkeen maapallon pyörimissuunnan mukaan, ajaa koko aja alamäkeen.

No ei se taida ihan noin olla mun kohdalla. Kerron sulle faktan. Työnnän aina auton ylämäkeen. Sillä lailla tulee kuntoiltua ja pidettyä lihaskunnosta huolta. Ei tarvitse käydä salilla. Jos ymmärrät.

Lue lisää

...autosihan on Toyota. Tietysti olisi aatteen kannalta tyylikkäämpää työntää Ladaa

toki... kirjoitti:

...autosihan on Toyota. Tietysti olisi aatteen kannalta tyylikkäämpää työntää Ladaa

Jos mä hankin jostain sellaisen vanhan Ladan ja työnnän sillä Corollaa. Neukku voisi nousta kovasti arvossaan. Pistäisin pystyy oikein työntöpalvelun, Ladalla aina perille.

Olen kyllä joskus ajanut jonkun verran Ladalla. Kerran jopa pitkähkön Lapin reissun. Auto ei ollut omani, onneksi. Hyvä tuuletus siinä kyllä oli. Kun lähdin ensi kertaa liikkeelle, molemmat sivuikkunat rojahtivat alas. Onneksi ei satanut. Retkellä mukana ollut auton omistaja sanoi, että siinä vuosimallissa oli vielä joitain tällaisia pikkuisia tyyppivikoja. Mutta kun todettiin, ettei sada, niin hyvä tuuletus oli vain eduksi kuumalla ilmalla. Ja Ladalla uskalsi lähteä metsäänkin ajamaan. Siinä mallissa oli riittävästi sitä maavaraa ja jos pohja vähän osui, niin se ei nyt menoa pahemmin haitannut. Näin pääsi lähemmäs marjamaita eikä tarvinnut rämpiä metsissä. Pikkuvioista huolimatta aika varmakulkuinen peli ja keveri oli onneksi näitä automiehiä, joten en osannut pelätä suurempia huolia matkalla. Vähän kun tulppien kärkiväliä viilasi, niin taas mentiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eivät keskituloiset vertaa nettoansioitaan siihen, mitä jotkut keskituloiset saavat ulkomailla. Ansioita verrataan naapurin ansioihin. Jos naapuri kulkee upouudella mersulla ja minä vanhalla corollalla, siitä tehdään päätelmiä tulotasoista.

Olen eri mieltä keskituloisten verotuksen kireydestä muutoinkin. Pääasiahan useimmille on se, että saa verran tuloja, että pärjää. En ole havainnut keskituloisilla olevan tässä kohdin suuria ongelmia, elleivät ole innostuneet haukkaamaan liian suurta palaa kerralla eli ottamaan aivan liian suurta asuntolainaa. Tässä kohdin pankkien pitäisi tuntea suurempaa vastuuta eikä myöntää ihmisille liian suuria lainoja maksukykyyn nähden.

Pärjäämisen suhteen paljon suurempia ongelmia on pienituloisilla. He saavat laskea joka kuukausi, riittävätkö rahat kaikkeen tarpeelliseen. Siellä päässä tarvitaan sitä pennin venyttämisen taitoa.

Lasken itseni nykyansoilla mitattuna keskituloiseksi. Rahat riittävät oikein hyvin kaikkeen tarpeelliseen ja aika paljon tarpeettomaankin. Onneksi on tuota jälkikasvua, jota voi aina vähän jeesata liialla rahalla.

Kovasti työväenluokkainen taustani on totuttanut minut pienestä pitäen kohtuuteen, melkeinpä askeettisuuteen. Siksi on usein ollut enemmän ongelmia sinä, mihin rahansa panisi kuin että riittävätkö ne. Varmaan monet pitävät elämäntapaani piheytenä, mutta sitä se ei ole. Se on tottumusten summa eli lapsena opittu elämäntyyli. Tuleehan sitä toki välillä tuhlattua, kun ostan pihvilihaa tai Norjan lohta ja kympin putelin viiniä kyytipojaksi.

Vanha Corollakin mulla on, kun olen ajatellut, että jos sen voisi joskus saada museorekisteriin. Kulkee piru aina vaan ja menee katsastuksista aina eka kerralla läpi, vaikka jostain vuotaa vähän vettäkin sisälle. Ajelen sillä vain enimmäkseen alamäkeen kaasua painamatta, mikä johtuu näistä päästöjen rajoittamisesta, kun halua edistää ympäristönsuojelua.

Lue lisää

Vaikka minullakin on hyvin työväenluokkainen tausta, olen silti sitä mieltä, että koulutettu keskiluokka suhtautuu nykyisin penseästi niihin puolueisiin, joilla ei politiikassaan ole muita ehdotuksia kuin lisärahan vaatiminen joka ongelman ratkaisuksi.

Tämä keskiluokka näkee joka kuukausi palkkalaskelmastaan sen, miten paljon heiltä viedään näiden pohjattomien rahavaatimusten täyttämiseen - rahavaatimusten, joita vaatijat hyvin harvoin riittävästi perustelevat.

Olen aika vakuuttunut siitä, että tämä urbanosioitunut valkokauluskeskiluokka ei innostu kannattamaan keskustaa juuri siksi, että näkee keskustan aluepolitiikan rahavaatimukset vain tulonsiirtoina heidän palkastaan jonnekin, jossa omaa taloutta halutaan hoitaa muiden ansaitsemilla rahoilla.

Sama koulutettu keskiluokka vierastaa vasemmiston perusteluja siitä, että köyhyys poistuisi tulonsiirtojen avulla, kun tämä keskiluokka painaa pitkää päivää oman palkkansa eteen ja näkee joka palkankorotuksessaan, miten puolet korotuksesta katoaa veroihin. Kokoomuksen oikeudenmukainen veropolitiikka on mielestäni vedonnut nimenomaan keskituloisiin toimihenkilöihin ja hyvin palkatuissa ammateissa oleviin duunareihinkin.

Pienituloisilla toki on pärjäämisen ongelmia, mutta niistä tämä keskiluokka tuskin syyttää kokoomusta, kun demarit ovat olleet koko ajan hallituksissa lukuunottamatta 1991-1995 vuosia ja nykyistä hallitusta. Kalliomäen vetämän tappiotyöryhmän johtopäätös siitä, että SDP ei ole toiminut köyhien hyväksi, vaikka on siitä vuosikaudet puhunut, on aivan sama, mihin tämä koulutettu keskiluokka on päätynyt.

Miä autoiluun tulee, niin omat ajoni ovat vähentyneet vajaaseen 10000 kilometriin vuodessa ja jukisten kulkunevojen käyttö isääntynyt. Lomareissuilla Suomessa ja Euroopassa tosin palaa kesäisin naftaa muutaman tuhannen kilometrin verran, mikä eiole ilmastoteko, koska 15 vuotta vanha paripyöräalustalla oleva 3,4 tonnin matkailuauto päästää putkestaan kaikenlaista, mitä uudemmat eivät päästä ja vie löpöäkin kaasujalasta riippuen 12-16 litraa satasella.

Maaseutuyhteiskunta muuttui teollisuusyhteiskunnaksi. Työväestön osuus oli suuri ja kasvamaan päin. Työväestöllä oli selkeitä edunvalvontatarpeita. SDP:n kannatus nousi sen jälkeen, kun se onnistui ensin voittamaan taistelun työvoiman enemmistön sieluista kommunistien kanssa.

Ellei meillä olisi ollut NL:a vieressä ja Kekkosta presidenttinä, SDP:n kannatus olisi luultavasti noussut paljon suuremmaksi ja siitä olisi tullut Ruotsin sisarpuoleen tapainen vaikuttaja. Kepu hyötyi Kokoomuksen paitsiosta. Porvarillisen väestön ääniä kanavoitui myös Kepulle, koska se oli ainoa reealinen vallankäyttäjä ei-vasemmistossa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maaseutuyhteiskunta muuttui teollisuusyhteiskunnaksi. Työväestön osuus oli suuri ja kasvamaan päin. Työväestöllä oli selkeitä edunvalvontatarpeita. SDP:n kannatus nousi sen jälkeen, kun se onnistui ensin voittamaan taistelun työvoiman enemmistön sieluista kommunistien kanssa.

Ellei meillä olisi ollut NL:a vieressä ja Kekkosta presidenttinä, SDP:n kannatus olisi luultavasti noussut paljon suuremmaksi ja siitä olisi tullut Ruotsin sisarpuoleen tapainen vaikuttaja. Kepu hyötyi Kokoomuksen paitsiosta. Porvarillisen väestön ääniä kanavoitui myös Kepulle, koska se oli ainoa reealinen vallankäyttäjä ei-vasemmistossa.

Lue lisää

se pitänyt olla pontikkatehdaskin.
...Ranskalaista konijakkija pittää olla mutta muuten ollaan niinkuin perähikiältä.

Onkohan siellä kauniin Lappajärven rannoilla, missä on rakkauden valoja vannottu, ja sitten on menty helsinkiin, Turkuun,Tamperelle, ja muihin suuriin kaupunkeihin,ja tuskin on korttia pantu syntymäpitäjään.

Näin saarnasi kirkkoherra Karhumaa joskus 50-ntä luvun alussa. niin kysynkin nyt sinulta, Obs 1.nen, Onko siellä koko pitäjässä edes yhtäkään elinkelpoista maatilaa. Vai ovatko kaikki täysin niinsanottuja "Sosiaaliviljelijöitä" jotka hakevat Maitonsakin Osuuskaupastaan.

Tietääkseni ainakaan Nississä ei ole enää ollut vuosiin yhtäkään Karjatilaa, voitko valistaa meitä entisiä L-järven poikia.

Mies Lappajärveltä kirjoitti:

Onkohan siellä kauniin Lappajärven rannoilla, missä on rakkauden valoja vannottu, ja sitten on menty helsinkiin, Turkuun,Tamperelle, ja muihin suuriin kaupunkeihin,ja tuskin on korttia pantu syntymäpitäjään.

Näin saarnasi kirkkoherra Karhumaa joskus 50-ntä luvun alussa. niin kysynkin nyt sinulta, Obs 1.nen, Onko siellä koko pitäjässä edes yhtäkään elinkelpoista maatilaa. Vai ovatko kaikki täysin niinsanottuja "Sosiaaliviljelijöitä" jotka hakevat Maitonsakin Osuuskaupastaan.

Tietääkseni ainakaan Nississä ei ole enää ollut vuosiin yhtäkään Karjatilaa, voitko valistaa meitä entisiä L-järven poikia.

Lue lisää

tuossa sinua muuten valistaa, mutta melko hyviätuloisia turkistarhaajia siellä näyttäisi lehtitietojen mukaan olevan.

Hienosti erittelit holhoamista. Se on todella vähentynyt, ellei kokonaan poistunut yhteisö- ja yksilötasolta, kun yhteiskunta- ja sosiaaliluokkien väliset kuilut ovat miltei kokonaan poistuneet.

Politiikassa tuo holhoamismentaliteetti kuitenkin vaikuttaa aika lailla, kun halutaan valtion sääntelevän mm. sitä saako kauppa palvella asiakkaitaan silloin, kun asiakkaat haluavat vai eikö saa.

Minä vaan kirjoitti:

Hienosti erittelit holhoamista. Se on todella vähentynyt, ellei kokonaan poistunut yhteisö- ja yksilötasolta, kun yhteiskunta- ja sosiaaliluokkien väliset kuilut ovat miltei kokonaan poistuneet.

Politiikassa tuo holhoamismentaliteetti kuitenkin vaikuttaa aika lailla, kun halutaan valtion sääntelevän mm. sitä saako kauppa palvella asiakkaitaan silloin, kun asiakkaat haluavat vai eikö saa.

Lue lisää

Asioita voi tietysti kutsua monilla nimillä. Holhousmismnetaliteetti viittaa jotenkin siihen, että olisi halu holhota holhoamisen itsensä vuoksi taikka että holhoaminen nähdään vaihtoehdottomana tapana ratkaista asioita.

Kaupan aukioloajoissahan ei ole kyse siitä, saako kauppa palvella asiakkaita silloin, kun asiakkaat haluavat. Tätä ei haluta niinkään holhota. Poikkeuksena on kuitenkin KD:n näkemykset, jotka painottavat kristillistä lepopäivän pyhittämisperinnettä.

Muilta osin kyse on työajan sääntelystä. Voidaan tietysti kysyä, pitääkö työaikoja säädellä. Meillähän on työväenpuolueiden vaatimuksesta säädetty lainsäädäntöä esim. 8 tunnin työpäivästä ja lomaoikeuksista sekä muuta sellaista lainsäädäntöä, jonka tarkoitukssena on suojella työväkeä esim. työtapaturmilta. Kaikkea tätä voidaan nimittää holhoamismentaliteetiksi, jos niin halutaan.

Asia ei siis tyhjenny ihmistasolla vain siihen, mitä kauppa haluaa ja mitä asiakkaat haluavat. Unohdat tässä yhden osapuolen eli sen, joka joutuisi eniten kuluttamaan energiaansa, kaupan työntekijät.

Työajan säätely on myös vapaa-ajan säätelyä. Kun työaikaa on holhousmentaliteetilla rajoitettu, on samalla lisätty ihmisten vapaa-aikaa. Sunnuntai on sellainen päivä, jolloin useimmilla ihmisillä on samaan aikaan vapaa-aikaa. Tämä puolestaan on tarkoittanut sitä, että erilaiset vapaa-ajanviettotavat ja niiden tarjonta keskittyy tällaisiin aikoihin. Jääkiekkoa ja jalkapalloa pelataan meillä eniten sunnuntaisin, koska silloin ihmisillä on riittävästi aikaa tulla niitä seuraamaan.

Kaupan aukioloaikojen vapaudelle on noussut kaksi vastustajaa, tai ainakin kaksi. Nämä ovat kaupan työntekijät (eivät kaikki) ja kauppakeskusten pienyrittäjät. Nämä kokevat, että heidän ajankäyttöään tälla tavoin heikennetään. Kun kauppakeskus on auki sunnuntaina, pienyrittäjäkin on pakotettu pitämään liikkeensä auki ja häneltä menee se ainoakin vapaapäivä.

Minusta jo yllä oleva kertoo siitä, ettei tässä ole kyse mistään holhoamismentaliteetistä, vaan ihan oikeiden seurausten huomioonottamisesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Asioita voi tietysti kutsua monilla nimillä. Holhousmismnetaliteetti viittaa jotenkin siihen, että olisi halu holhota holhoamisen itsensä vuoksi taikka että holhoaminen nähdään vaihtoehdottomana tapana ratkaista asioita.

Kaupan aukioloajoissahan ei ole kyse siitä, saako kauppa palvella asiakkaita silloin, kun asiakkaat haluavat. Tätä ei haluta niinkään holhota. Poikkeuksena on kuitenkin KD:n näkemykset, jotka painottavat kristillistä lepopäivän pyhittämisperinnettä.

Muilta osin kyse on työajan sääntelystä. Voidaan tietysti kysyä, pitääkö työaikoja säädellä. Meillähän on työväenpuolueiden vaatimuksesta säädetty lainsäädäntöä esim. 8 tunnin työpäivästä ja lomaoikeuksista sekä muuta sellaista lainsäädäntöä, jonka tarkoitukssena on suojella työväkeä esim. työtapaturmilta. Kaikkea tätä voidaan nimittää holhoamismentaliteetiksi, jos niin halutaan.

Asia ei siis tyhjenny ihmistasolla vain siihen, mitä kauppa haluaa ja mitä asiakkaat haluavat. Unohdat tässä yhden osapuolen eli sen, joka joutuisi eniten kuluttamaan energiaansa, kaupan työntekijät.

Työajan säätely on myös vapaa-ajan säätelyä. Kun työaikaa on holhousmentaliteetilla rajoitettu, on samalla lisätty ihmisten vapaa-aikaa. Sunnuntai on sellainen päivä, jolloin useimmilla ihmisillä on samaan aikaan vapaa-aikaa. Tämä puolestaan on tarkoittanut sitä, että erilaiset vapaa-ajanviettotavat ja niiden tarjonta keskittyy tällaisiin aikoihin. Jääkiekkoa ja jalkapalloa pelataan meillä eniten sunnuntaisin, koska silloin ihmisillä on riittävästi aikaa tulla niitä seuraamaan.

Kaupan aukioloaikojen vapaudelle on noussut kaksi vastustajaa, tai ainakin kaksi. Nämä ovat kaupan työntekijät (eivät kaikki) ja kauppakeskusten pienyrittäjät. Nämä kokevat, että heidän ajankäyttöään tälla tavoin heikennetään. Kun kauppakeskus on auki sunnuntaina, pienyrittäjäkin on pakotettu pitämään liikkeensä auki ja häneltä menee se ainoakin vapaapäivä.

Minusta jo yllä oleva kertoo siitä, ettei tässä ole kyse mistään holhoamismentaliteetistä, vaan ihan oikeiden seurausten huomioonottamisesta.

Lue lisää

Jääkiekkoa ei pelata eniten lauantaisin ja sunnuntaisin. Moneen vuoteen sunnuntaisin ei ole pelattu pelin peliä.

Punikki se siis taas valehtelee, samaan tapaan kuin sanoessaan että ajaa vanhalla saastuttavalla autolla vain alamäkiä.

Mikä saa punikin valehtelemaan koko ajan?

Mielipidepankki kirjoitti:

Asioita voi tietysti kutsua monilla nimillä. Holhousmismnetaliteetti viittaa jotenkin siihen, että olisi halu holhota holhoamisen itsensä vuoksi taikka että holhoaminen nähdään vaihtoehdottomana tapana ratkaista asioita.

Kaupan aukioloajoissahan ei ole kyse siitä, saako kauppa palvella asiakkaita silloin, kun asiakkaat haluavat. Tätä ei haluta niinkään holhota. Poikkeuksena on kuitenkin KD:n näkemykset, jotka painottavat kristillistä lepopäivän pyhittämisperinnettä.

Muilta osin kyse on työajan sääntelystä. Voidaan tietysti kysyä, pitääkö työaikoja säädellä. Meillähän on työväenpuolueiden vaatimuksesta säädetty lainsäädäntöä esim. 8 tunnin työpäivästä ja lomaoikeuksista sekä muuta sellaista lainsäädäntöä, jonka tarkoitukssena on suojella työväkeä esim. työtapaturmilta. Kaikkea tätä voidaan nimittää holhoamismentaliteetiksi, jos niin halutaan.

Asia ei siis tyhjenny ihmistasolla vain siihen, mitä kauppa haluaa ja mitä asiakkaat haluavat. Unohdat tässä yhden osapuolen eli sen, joka joutuisi eniten kuluttamaan energiaansa, kaupan työntekijät.

Työajan säätely on myös vapaa-ajan säätelyä. Kun työaikaa on holhousmentaliteetilla rajoitettu, on samalla lisätty ihmisten vapaa-aikaa. Sunnuntai on sellainen päivä, jolloin useimmilla ihmisillä on samaan aikaan vapaa-aikaa. Tämä puolestaan on tarkoittanut sitä, että erilaiset vapaa-ajanviettotavat ja niiden tarjonta keskittyy tällaisiin aikoihin. Jääkiekkoa ja jalkapalloa pelataan meillä eniten sunnuntaisin, koska silloin ihmisillä on riittävästi aikaa tulla niitä seuraamaan.

Kaupan aukioloaikojen vapaudelle on noussut kaksi vastustajaa, tai ainakin kaksi. Nämä ovat kaupan työntekijät (eivät kaikki) ja kauppakeskusten pienyrittäjät. Nämä kokevat, että heidän ajankäyttöään tälla tavoin heikennetään. Kun kauppakeskus on auki sunnuntaina, pienyrittäjäkin on pakotettu pitämään liikkeensä auki ja häneltä menee se ainoakin vapaapäivä.

Minusta jo yllä oleva kertoo siitä, ettei tässä ole kyse mistään holhoamismentaliteetistä, vaan ihan oikeiden seurausten huomioonottamisesta.

Lue lisää

Minä taas ajattelen niin, että kauppiaan vapaus päättää, milloin kauppa on asiakkaita varten auki, on kauppiaan vapauteen kuuluv asia, jonka holhoamiselle ei ole perusteltua syytä.

Työaikalakeja tarvitaan ja niistä sekä muista työehtojen pelinsäännöistä pitää säätää työaikalaissa ja muissa työehtolaiessa, eli holhusta tarvitaan sen pohjaksi, mitä työmarkkinaosapuolet sitten yksityiskohdista sopivat. Työssäkäyntipakkoahan meillä ei ole ja sunnuntaitöihin löytyy aina halukkaita, moni kaupan työntekijä haluaa nytkin vaihtaa itselleen sunnuntaivuoroja, kun niistä ansaitsee enemmän.

Lepopäivän pyhittämiseenkään ei holhousta tarvita, koska kirkonkellot soivat ja ovet avautuvat. Jokainen halukas on täysin vapaa pyhittämään lepopäivänsä ilman sen suurempaa holhoamista lainsäätäjän, kirkon kuin lähimmäistensäkään taholta.

Pienkauppaiden ongelmat eivät niinkään johdu aukioloista, vaan kauppakeskusten sopimuskäytännöstä, joilla on rajoitettu vuokralaisten vapautta päättää aukioloistaan. Nythän kauppakeskukset ovat auki koko lain salliman ajan ja ovat velvoittaneet kauppiaat samoihin aukioloaikoihin. Jos aukioloajat vapautetaan, on samalla vapautettava myös sopimukset ja meidän kuluttajien totuttava siihen, että jos kauppakeskus onkin auki 24/7, niin kaikki myymälät eivät sitä ole.

Pitäähän kauppiaalla olla myös vapaus pitää liikkeensä kiinni silloin, kun hän tietää, etteivät asiakkaat liiku. Aukiolon vapaus ei ole koskaan aukipitämisen pakko.

Punikki ei vastaile muuta kuin vittuillakseen.

Joskus MPP onnistuu. Aina ei.