Epäterveitä ilmiöitä tieteessä

" Eniten minua inhotti tapasi yhdistellä nerokkaasti valhetta ja tyhjää retoriikkaa melko uskomattomiksi kokonaisuuksiksi."

Huihai, kuten kohta huomaat.


""Julistetaan siis, että universumin ja kvantin putkahtaminen ovat tiedettä, kaiken muun siltä väliltä taas huuhaata. ". 'Julistus' tässä siis on kvanttitason ilmiöiden havaitsemista ja kuvailemista. Tunnut kuvittelevan että tiedemiehet voisivat nuokin säännönmukaisuudet jossain kirkolliskokouksessa päättää."

En kuvittele. Kvantin putkahtaminen on kuulemma tiedettä, samoin universumin. Lienet tästä samaa mieltä. Tieteen edustajilla ei suinkaan ole yhtäläistä painoarvoa, vaan jotkut saavat enemmän huomiota sanomisilleen ja pystyvät ohjailemaan tieteen tekemistä, että mikä on tiedettä ja mikä ei. Samaiset auktoriteetit tosiaan ovat julistaneet kuinka tiede on naturalistista.

Näin tehdessään he ovat samalla mahdollistaneet tuon tulkinnan, että vaikka suurin ja pienin, universumi ja kvantti, voivat syntyä putkahtamalla, niin jalkapallo ei. Kvantin syntyminen olisi naturalismia, samoin universumin, mutta jalkapallon ei - tai sitten tuo jalkapallon tapaus vain olisi kovasti epätodennäköistä, kuten universuminkin. Muistettakoon kuitenkin, että todennäköisyydet ovat vain apukäsite ymmärtää ilmiöitä, jotka tapahtuvat kausaliteettia noudattaen, mutta joiden monimutkaisia vuorovaikutuksia ei aivan osata mallintaa.

"Hauskaa tämä on koska suhteellisuusteoria kokonaisuudessaan, kertakaikkiaan estää täysin koko ajatuksen jostain 'universumin origosta'."
Sinun käsityksessäsi suhteellisuusteoriasta ilmeisesti edes c ei ole vakio? Oletko ajatellut miten vakio c vaikuttaisi universumiin? Albertin aikoina jo hylättiin eetteri, jossa valo ponnistelisi eteenpäin, mutta nyt otat takaisin sen antamalla sille nimen avaruus, joka sananakin tarkoitti ennen jotakin muuta kuin mitä nyt. Sinun eetterinkaltaisessa avaruudessasi valo joutuu ponnistelemaan sen mukaan miten eetteriavaruus vain sattuu venymään ja paukkumaan - jonkin epämääräisen voiman ohjailemana. Minun avaruudessani valo kulkee esteettömästi, vaikka gravitaatio siihen vaikuttaakin.

Siis... sinun c on täysin riippuva em. eetteriavaruuden muljahteluista. Lisäksi kannatat selkeästi suhteellisuusteoriaa, mutta SILTI mahdollistat ylivalonnopeudet. Sinähän joudut kannattamaan eetteriavaruutesi laajenemista ylivalonnopeudella.


"Hauskaa tämä on koska suhteellisuusteoria kokonaisuudessaan, kertakaikkiaan estää täysin koko ajatuksen jostain 'universumin origosta'."
Miten niin? Lorenz-muunnos ei ainakaan, ei aikadilataatio... tensoreitako tarkoitat? Lienet nähnyt matemaattisia malleja miten geometriamuunnoksia tehdään, mutta missä on todisteet sille että universumi on jotakin tiettyä muotoa? Kai ymmärrät mitä eroa on todellisuudella ja matemaattisella kikkailulla?

Tieteen mukaan universumilla ei ole polaarisuutta, mutta onko sinulla tietoa asian todella näin olevan? Onko ehkä sittenkin niin, että kysymys on vain semanttisesta kikkailusta; mikäli uloin roina aiheuttaisi polaarisuuden, niin sen ympärillä oleva magneettikenttäkin olisi osa universumia, mutta tämän ympärillä ei enää olisi muuta kuin tyhjää eli magneettikentällä ei enää olisi magneettikentttä => universumilla ei ole magneettikenttiä. Hiihoo.


"...Joka muunmuassa, valon nopeuden asettaessa ylärajansa, tarkottaisi että me näemme nyt koko maailmankaikkeuden kaikki kappaleet jotka tuossa alkuräjähdyksessä lähtivät liikkeelle. Joka taas tarkottaisi että meidän tulisi nähdä jollain suunnalla hurjan suuria nopeuseroja, ja toisaalla taas valtava joukko kappaleita jotka ovat meihin nähden liki liikkumattomia."

Mehän näemme valtavan joukon kappaleita, jotka ovat meihin nähden lähes liikkumattomia. Saman pallosekantin sisällä origosta kauimmaiset kappaleet eivät koe gravitaatiota enää yhtä voimakkaasti kuin me. Ne kulkevat meihin nähden lujempaa. Sitäpaitsi meidän vauhtimme hidastuminen saa niiden vauhdin näyttämään kiihtyvältä aivan kuten minkä tahansa sekantistamme kaukana olevan kappaleenkin tapauksessa on asia. Vain meitä lähellä olevat kappaleet (jotka liikkuvat meidän liikkeemme suuntaisesti samalla nopeudella) näyttävät liikkumattomilta. Miksi pitää tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat?


" meidän tulisi ikäänkuin sivusuunnasta havata koko näkyvän maailmankaikkeuden mitalta joukko tasaisella nopeudella meistä etääntyviä kappaleita."
Niin pitäisi - ja näinhän se itse asiassa onkin. Kauimmaiset kappaleet etääntyvät nopeimmin. Se johtuu paitsi saman pienisäteisen sekantin sisällä olemisesta, myös suurista etäisyyksistä. Suuret etäisyydet vaikuttavat juuri siitä syystä, että oma vauhtimme hidastuu, jolloin koemme kauimmaisten kappaleiden kiihdyttävän (vaikka ne hidastavat). Kuten näet, asiassa ei ole ristiriitaa. Sinun täytyy vain pureksia tätä hieman, koska se on vastoin tähän asti oppimaasi.



">>varsinkin jos naturalismin antiteesin hylkää pois jo kättelyssä. >>
Naturalismin antiteesi? "On jotain mitä emme voi millään havaita, mitata tai kuvata"? Tuo ei yksinkertaisesti kuulu tieteen alueelle."

Jos jokin kuuluu tieteen alueelle, sen on oltava naturalistista, väittävät. Silloin pitää ilman muuta hyväksyä vain kausaaliset selitysmallit, koska muutenhan kyse ei enää olisi naturalismista, vai mitä? Jos taas tiede lähtökohtaisesti hyväksyy kaikki mahdolliset selitysmallit totuutta tavoitellessaan, niin siinä tapauksessa myös ajatus Jumalasta kuuluu tieteen pariin, tosin myös muut supernaturalistiset ajatukset. Siksi ehdotankin, että supernaturalistiset mallit tulisi tarkastella mahdollisuuksina sen mukaan miten ne ovat koherentteja havaintojemme kanssa. Maan ikä on mahdollisesti hyvin suhteellinen suhteellisuusteorian valossa, joten aloittakaamme siitä.


Vai että roskaa? Jos saat mallin, joka tukee havaintoja ja on linjassa hyvin tunnetun fysiikan kanssa, niin silti pitäydyt esoteerisessa mystiikassa, joka on hivutettu tieteen kylkeen. Voisitko selittää, mihin perustuu uskosi pimeästä aineesta, tai pimeästä energiasta, jolla selitetään vieläpä kolmaskin tuntematon eli universumin kiihtyvä laajeneminen? Mihin perustat uskosi siitä, joka on 'ei mitään-mitään', jota kohden avaruus puskee ja laajenee? Miten tuo laajeneminen on joskus voinut tapahtua suhteellisuusteorian rikkovalla ylivalonnopeudella? Mitä tuo aika-avaruus on, joka erottaa sen 'ei mitää-mitää:stä' ja toisaalta myös aineesta, koska se ei uskosi mukaisesti noudata suhteellisuusteorian sääntöjä, joihin kuitenkin uskot?

Nyt saat kyllä teroittaa kynäsi ja vastata sen mukaisesti, että näytät selkeästi miksi oman käsityksesi mukainen olisi jotenkin vähemmän roskaa. Älä tyydy vetoamaan auktoriteetteihin, vaan osoita miten tiede on tiedettä silloinkin, kun epämääräisesti jotkin yliluonnollisuudet ovat luonnollisia. Selitä samalla miksi toiset yliluonnollisuudet eivät ole tiedettä ja miksi tehdä eroa näiden asioidn välillä.



Olen puolestasi pahoillani. Tiedän ettet pysty tähän, mutta ei ne muutkaan. Paha sinun on potkia tutkainta vastaan.

H.H. kirjoitti:

" Eniten minua inhotti tapasi yhdistellä nerokkaasti valhetta ja tyhjää retoriikkaa melko uskomattomiksi kokonaisuuksiksi."

Huihai, kuten kohta huomaat.


""Julistetaan siis, että universumin ja kvantin putkahtaminen ovat tiedettä, kaiken muun siltä väliltä taas huuhaata. ". 'Julistus' tässä siis on kvanttitason ilmiöiden havaitsemista ja kuvailemista. Tunnut kuvittelevan että tiedemiehet voisivat nuokin säännönmukaisuudet jossain kirkolliskokouksessa päättää."

En kuvittele. Kvantin putkahtaminen on kuulemma tiedettä, samoin universumin. Lienet tästä samaa mieltä. Tieteen edustajilla ei suinkaan ole yhtäläistä painoarvoa, vaan jotkut saavat enemmän huomiota sanomisilleen ja pystyvät ohjailemaan tieteen tekemistä, että mikä on tiedettä ja mikä ei. Samaiset auktoriteetit tosiaan ovat julistaneet kuinka tiede on naturalistista.

Näin tehdessään he ovat samalla mahdollistaneet tuon tulkinnan, että vaikka suurin ja pienin, universumi ja kvantti, voivat syntyä putkahtamalla, niin jalkapallo ei. Kvantin syntyminen olisi naturalismia, samoin universumin, mutta jalkapallon ei - tai sitten tuo jalkapallon tapaus vain olisi kovasti epätodennäköistä, kuten universuminkin. Muistettakoon kuitenkin, että todennäköisyydet ovat vain apukäsite ymmärtää ilmiöitä, jotka tapahtuvat kausaliteettia noudattaen, mutta joiden monimutkaisia vuorovaikutuksia ei aivan osata mallintaa.

"Hauskaa tämä on koska suhteellisuusteoria kokonaisuudessaan, kertakaikkiaan estää täysin koko ajatuksen jostain 'universumin origosta'."
Sinun käsityksessäsi suhteellisuusteoriasta ilmeisesti edes c ei ole vakio? Oletko ajatellut miten vakio c vaikuttaisi universumiin? Albertin aikoina jo hylättiin eetteri, jossa valo ponnistelisi eteenpäin, mutta nyt otat takaisin sen antamalla sille nimen avaruus, joka sananakin tarkoitti ennen jotakin muuta kuin mitä nyt. Sinun eetterinkaltaisessa avaruudessasi valo joutuu ponnistelemaan sen mukaan miten eetteriavaruus vain sattuu venymään ja paukkumaan - jonkin epämääräisen voiman ohjailemana. Minun avaruudessani valo kulkee esteettömästi, vaikka gravitaatio siihen vaikuttaakin.

Siis... sinun c on täysin riippuva em. eetteriavaruuden muljahteluista. Lisäksi kannatat selkeästi suhteellisuusteoriaa, mutta SILTI mahdollistat ylivalonnopeudet. Sinähän joudut kannattamaan eetteriavaruutesi laajenemista ylivalonnopeudella.


"Hauskaa tämä on koska suhteellisuusteoria kokonaisuudessaan, kertakaikkiaan estää täysin koko ajatuksen jostain 'universumin origosta'."
Miten niin? Lorenz-muunnos ei ainakaan, ei aikadilataatio... tensoreitako tarkoitat? Lienet nähnyt matemaattisia malleja miten geometriamuunnoksia tehdään, mutta missä on todisteet sille että universumi on jotakin tiettyä muotoa? Kai ymmärrät mitä eroa on todellisuudella ja matemaattisella kikkailulla?

Tieteen mukaan universumilla ei ole polaarisuutta, mutta onko sinulla tietoa asian todella näin olevan? Onko ehkä sittenkin niin, että kysymys on vain semanttisesta kikkailusta; mikäli uloin roina aiheuttaisi polaarisuuden, niin sen ympärillä oleva magneettikenttäkin olisi osa universumia, mutta tämän ympärillä ei enää olisi muuta kuin tyhjää eli magneettikentällä ei enää olisi magneettikentttä => universumilla ei ole magneettikenttiä. Hiihoo.


"...Joka muunmuassa, valon nopeuden asettaessa ylärajansa, tarkottaisi että me näemme nyt koko maailmankaikkeuden kaikki kappaleet jotka tuossa alkuräjähdyksessä lähtivät liikkeelle. Joka taas tarkottaisi että meidän tulisi nähdä jollain suunnalla hurjan suuria nopeuseroja, ja toisaalla taas valtava joukko kappaleita jotka ovat meihin nähden liki liikkumattomia."

Mehän näemme valtavan joukon kappaleita, jotka ovat meihin nähden lähes liikkumattomia. Saman pallosekantin sisällä origosta kauimmaiset kappaleet eivät koe gravitaatiota enää yhtä voimakkaasti kuin me. Ne kulkevat meihin nähden lujempaa. Sitäpaitsi meidän vauhtimme hidastuminen saa niiden vauhdin näyttämään kiihtyvältä aivan kuten minkä tahansa sekantistamme kaukana olevan kappaleenkin tapauksessa on asia. Vain meitä lähellä olevat kappaleet (jotka liikkuvat meidän liikkeemme suuntaisesti samalla nopeudella) näyttävät liikkumattomilta. Miksi pitää tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat?


" meidän tulisi ikäänkuin sivusuunnasta havata koko näkyvän maailmankaikkeuden mitalta joukko tasaisella nopeudella meistä etääntyviä kappaleita."
Niin pitäisi - ja näinhän se itse asiassa onkin. Kauimmaiset kappaleet etääntyvät nopeimmin. Se johtuu paitsi saman pienisäteisen sekantin sisällä olemisesta, myös suurista etäisyyksistä. Suuret etäisyydet vaikuttavat juuri siitä syystä, että oma vauhtimme hidastuu, jolloin koemme kauimmaisten kappaleiden kiihdyttävän (vaikka ne hidastavat). Kuten näet, asiassa ei ole ristiriitaa. Sinun täytyy vain pureksia tätä hieman, koska se on vastoin tähän asti oppimaasi.



">>varsinkin jos naturalismin antiteesin hylkää pois jo kättelyssä. >>
Naturalismin antiteesi? "On jotain mitä emme voi millään havaita, mitata tai kuvata"? Tuo ei yksinkertaisesti kuulu tieteen alueelle."

Jos jokin kuuluu tieteen alueelle, sen on oltava naturalistista, väittävät. Silloin pitää ilman muuta hyväksyä vain kausaaliset selitysmallit, koska muutenhan kyse ei enää olisi naturalismista, vai mitä? Jos taas tiede lähtökohtaisesti hyväksyy kaikki mahdolliset selitysmallit totuutta tavoitellessaan, niin siinä tapauksessa myös ajatus Jumalasta kuuluu tieteen pariin, tosin myös muut supernaturalistiset ajatukset. Siksi ehdotankin, että supernaturalistiset mallit tulisi tarkastella mahdollisuuksina sen mukaan miten ne ovat koherentteja havaintojemme kanssa. Maan ikä on mahdollisesti hyvin suhteellinen suhteellisuusteorian valossa, joten aloittakaamme siitä.


Vai että roskaa? Jos saat mallin, joka tukee havaintoja ja on linjassa hyvin tunnetun fysiikan kanssa, niin silti pitäydyt esoteerisessa mystiikassa, joka on hivutettu tieteen kylkeen. Voisitko selittää, mihin perustuu uskosi pimeästä aineesta, tai pimeästä energiasta, jolla selitetään vieläpä kolmaskin tuntematon eli universumin kiihtyvä laajeneminen? Mihin perustat uskosi siitä, joka on 'ei mitään-mitään', jota kohden avaruus puskee ja laajenee? Miten tuo laajeneminen on joskus voinut tapahtua suhteellisuusteorian rikkovalla ylivalonnopeudella? Mitä tuo aika-avaruus on, joka erottaa sen 'ei mitää-mitää:stä' ja toisaalta myös aineesta, koska se ei uskosi mukaisesti noudata suhteellisuusteorian sääntöjä, joihin kuitenkin uskot?

Nyt saat kyllä teroittaa kynäsi ja vastata sen mukaisesti, että näytät selkeästi miksi oman käsityksesi mukainen olisi jotenkin vähemmän roskaa. Älä tyydy vetoamaan auktoriteetteihin, vaan osoita miten tiede on tiedettä silloinkin, kun epämääräisesti jotkin yliluonnollisuudet ovat luonnollisia. Selitä samalla miksi toiset yliluonnollisuudet eivät ole tiedettä ja miksi tehdä eroa näiden asioidn välillä.



Olen puolestasi pahoillani. Tiedän ettet pysty tähän, mutta ei ne muutkaan. Paha sinun on potkia tutkainta vastaan.

Koska tunnet fysiikan peruskäsitteistöä, olen hyvin hämilläni vastauksestasi. Retoriikalla sekoillen yrität vääntää mustaa valkoisesti samalla osoittaen että olet aiheeseen kuitenkin tutustunut. Trollaatko vai onko tämä aihe sinulle jotenkin vaikea käsitellä?

>>Näin tehdessään he ovat samalla mahdollistaneet tuon tulkinnan, että vaikka suurin ja pienin, universumi ja kvantti, voivat syntyä putkahtamalla, niin jalkapallo ei.>>

Johtuen siitä että maailmankaikkeudessa tietynlaiset säännönmukaisuudet näyttävät vallitsevan. Ihan yhtä hyvin voisi olla että kivi tipahtaisi ylöspäin kun siitä päästät irti. Havaitsemme kuitenkin että asiat eivät tuollain mene. Samalla lailla kvanttimaailman kohteiden havaitaan tietyllä tavalla käyttäytyvän. Sille että nuo sallivat jotain ja estävät jotain toista(vaikkapa jalkapallon spontaanin ilmaantumisen) emme me oikein mahda mitään. Havaittu luonto kun ei demokratiasta välitä.

Tai siis, sinä et kuitenkaan ole sitä mieltä että painovoimateoria on jotain epätieteellistä julistusta ja 'pallot putoavat ylöspäin' -mallin sorsintaa? Vai?

>>Lisäksi kannatat selkeästi suhteellisuusteoriaa, mutta SILTI mahdollistat ylivalonnopeudet. Sinähän joudut kannattamaan eetteriavaruutesi laajenemista ylivalonnopeudella. >>

Avaruuden muodon muutokset ovat periaatteessa suhteellisuusteorian ydinajatuksia, joten jälleen olen melko hämilläni siitä että väität suhteellisuusteoriaa vastaan _käyttäen useita täsmällisiä termejä_, ja vielä tunnut luulevan puolustavasi suhteellisuusteoriaa..? Tai siis, mistä on kyse? En oikein osaa kommentoida tätä sen kummemmin.

Ainiin, muista toki että suhteellisuusteoria välittää vain paikallisesta tilasta sellaisenaan. Tuokin on yksi suhteellisuusteorian ydinajatuksia.

>>Muistettakoon kuitenkin, että todennäköisyydet ovat vain apukäsite ymmärtää ilmiöitä, jotka tapahtuvat kausaliteettia noudattaen, mutta joiden monimutkaisia vuorovaikutuksia ei aivan osata mallintaa. >>

Tässäkin menit metsään. Satunnaisuudet ovat satunnaisuuksia, eivät sen enempää eivätkä vähempää. Mikään tietämämme ei myöskään kiellä täysin ei-determinististä satunnaisuutta. Tuollaista on jopa luonnossa havaittavissa(Pointti johon aiot perusteetta väittää vastaan, mutten jaksa etukäteen kommentoida tuota).

>>Sinun eetterinkaltaisessa avaruudessasi valo joutuu ponnistelemaan sen mukaan miten eetteriavaruus vain sattuu venymään ja paukkumaan - jonkin epämääräisen voiman ohjailemana. Minun avaruudessani valo kulkee esteettömästi, vaikka gravitaatio siihen vaikuttaakin. >>

Sinun avaruus vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta.

>>|"Hauskaa tämä on koska suhteellisuusteoria
|kokonaisuudessaan, kertakaikkiaan estää täysin
|koko ajatuksen jostain 'universumin origosta'."

Miten niin? Lorenz-muunnos ei ainakaan, ei aikadilataatio... tensoreitako tarkoitat?>>

Ei, vaan se, että suhteellisuusteorian perusajatus, se josta se koko nimensä on saanut, on että minkään mahdollisen koordinaatiston ei voi sanoa olevan 'oikeampi' kuin jonkin toisen. Koordinaatistot ovat täysin vapaavalintaisia ja täsmälleen samanarvoisia. Niinpä ei ole suhteellisuusteorian mukaan edes periaatteessa mahdollista kiinnittää mitään origoa muutoin kuin täysin mielivaltaisella päätöksellä.

>>Mehän näemme valtavan joukon kappaleita, jotka ovat meihin nähden lähes liikkumattomia. Saman pallosekantin sisällä origosta kauimmaiset kappaleet eivät koe gravitaatiota enää yhtä voimakkaasti kuin me. Ne kulkevat meihin nähden lujempaa. Sitäpaitsi meidän vauhtimme hidastuminen saa niiden vauhdin näyttämään kiihtyvältä aivan kuten minkä tahansa sekantistamme kaukana olevan kappaleenkin tapauksessa on asia.>>

Ja tässä tapauksessa meidän tulisi havaita ne kappaleet jotka tässä sinun Alkuräjähdys II:ssa sinkoutuivat tästä 'origosta' tasan toiseen suuntaan. Joiden kohdalla huomaamme mielipuolisen nopeuden nousun juuri tämän origon jälkeen(Joka origo, yhä, on sinun mallisi mukaan meidän näköpiirissämme kuten sitä kauemmatkin alueet, kiitos sen että ylivalonnopeus ei ole mahdollista ja avaruus pysyy staattisena). Toisessa suunnassa vastaavaa ilmiötä ei kuitenkaan olisi havaittavissa.

Onko salaliitto vaiennut tästä löydöstä vai miten ajattelit tämän selittää?

>>|" meidän tulisi ikäänkuin sivusuunnasta havata
|koko näkyvän maailmankaikkeuden mitalta joukko
|tasaisella nopeudella meistä etääntyviä
|kappaleita."
Niin pitäisi - ja näinhän se itse asiassa onkin. Kauimmaiset kappaleet etääntyvät nopeimmin. Se johtuu paitsi saman pienisäteisen sekantin sisällä olemisesta, myös suurista etäisyyksistä. Suuret etäisyydet vaikuttavat juuri siitä syystä, että oma vauhtimme hidastuu, jolloin koemme kauimmaisten kappaleiden kiihdyttävän (vaikka ne hidastavat)>>

Mutta kun en tuota väittänyt. Meidän pitäisi havata käyrä linja(itse asiassa taso) aina 13 miljardin valovuoden päähän taivaankappaleita jotka etääntyvät meistä vakionopeudella, kiihdyttämättä tai jarruttamatta. Tämä johtuen siitä että sinun mukaasi etenemme pallon kehänä poispäin jostain 'origosta'. Niinpä vaikka alemmilla ja ylemmillä kehillä oleviin ennustuksesi päteekin, meidän kanssa samalla kehällä olevat etääntyisivät meistä tasan vakionopeudella.

Eli, 10 miljardin valovuoden päässä, 9 miljardin valovuoden päässä, 8 miljardin valovuoden päässä jne pitäisi löytyä pallon pinnan muotoon järjestäytynyt valtava joukko kappaleita jotka eivät meihin nähden jarruta eivätkä kiihdytä. Yleisemmin, pitäisi olla kaksi pääsuuntaa joissa saman etäisyyden päässä olevat kappaleet vaikuttaisivat kiihdyttävän kaikkein nopeiten, näiden valimaastoissa aina horisonttiin asti jatkuva aina vain pienenemmän kiihdytyksen kappaleiden sarja, kunnes tämän pallopinnan kohdalla olisi kiihtyvyys tasan 0.

Meinaatko tällaista löytää kovin pian?

>>Voisitko selittää, mihin perustuu uskosi pimeästä aineesta, tai pimeästä energiasta>>

Siihen että nämä ovat parhaita tuntemiamme selityksiä havainnoille? Ilman näitä kun jouduttaisiin luopumaan suhteellisuusteoriasta ja oikeastaan ihan kaikesta mitä painovoimasta tiedämme. Tuo taas ei tunnu järin houkuttelevalta vaihtoehdolta, kun mitään vaihtoehtoista mallia ei juuri näytä olevan.

>>Selitä samalla miksi toiset yliluonnollisuudet eivät ole tiedettä ja miksi tehdä eroa näiden asioidn välillä. >>

Empiirisyys on kaiketi ainoa millä tuon eron voi tehdä. Tarkkaan ottaen yliluonnollisella ja ei-tieteellisellä näkemyksellä on pari eroa tavallisessa kielenkäytössä. 'Yliluonnollinen' selitys on kyseessä kun selitykseen läntätään jokin kovin monimutkainen, paljon oletuksia ja yleensä ihmisen kaltaisia ja ihmisen tasolla toimivia asioita sisältävä ylimääräinen oletus, jolle perusteita ei löydy. Olkoot tämä rölli, keijukainen ja Jumala. Epätieteellinen teoria taas on jo sisältäessään jotain turhaa ja perustelematonta(Jonka ei tarvitse toimia 'ihmisen tasolla', eli olla yliluonnollinen), ja ollessaan muuten vain testaamattomissa oleva. Huono teoria taas yksinkertaisesti on kilpailijoitaan heikompi.

Sinun mallisi vaikuttaisi olevan pelkästään väärä. Se olisi pätevä muuten, mutta maailmankaikkeus ei vain vastaa teoriaasi.