perhevapaista vähän ongelmia työnantajille?

stakesin selvityksen mukaan perhevapaista ei yleisen käsityksen vastaisesti ole työnantajille suurta taloudellista ongelmaa, sen sijaan hanlakuuksia aiheuttaa sijaisten löytäminen, työjärjestelyjen uudelleen organisointi ja sijaisten kouluttaminen.

http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2008/081204.htm

aikaisemminhan jo totesinkin, että pitkien perhevapaiden lisääntyminen isien ryhtyessä käyttämään enenevässä määrin omia perhevapaitaan sekä 3 3 3 -hoitovapaamallin yleistyessä työvoimaresurssin tarve kasvaa huomattavasti. pätkätyöläisiä, jotka lomittavat vuosittain 100 000 vanhemman perhevapaita, tarvitaan vastaava määrä jatkuvasti. :)
6280
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Ilman perhevapaita miehet kuulemma säilyttävät korkeamman palkkatasonsa. Pannaan vaan ne naiset raskaiksi, se on meidän miesten osuus asiassa.

Äänestä

pidänkin välttämättömänä, että vapaat jaetaan tasan vanhempien kesken. Pelkästään rahallisen kohtaannon tasaaminen vanhempien työnantajille ei riitä.

Jokainen tietää työpaikallaan, miten hankalaa on järjestää sijaisuuksia, ja aina vain naisille. Kun isätkin ovat hoitamassa jälkeläisiään yhtä paljon, jakautuvat käytännön vaikeudet oikeudenmukaisesti ja sukupuolineutraalisti.

Sinun "liberaalisti" kannattamasi valinnanvapaus on vapautta miehille, ei naisille. On jo nähty, mihin se on johtanut. Kun valitaan mies töihin yritykseen, ei valita "hoitajaa" eikä sijaisuusriesaa.

Äänestä
  • Valitettavasti sinä et voi mitenkään vaikuttaa asiaan. Itse en ainakaan aio pitää vapaata lapsen takia, ettei vaan raha asiat kärsi.

    Äänestä

  • totuuden nimissä on muistettava perhemuotojen moninaisuus sekä hyvin erilaiset elämäntilanteet, joissa lapsiperheet elävät. perhevapaita ei siis mielestäni voi survoa yhteen muottiin kaikille samanlaiseksi yhden koon perusmalliksi, koska valinnanvapaus tulee säilyttää sekä joustavuus.

    isien osuutta hoitovapaiden käyttäjistä tulee nostaa POSITIIVISELLA kannustamisella korostamalla vapaiden käytön positiivisia käytännön hyötyjä. pakkolait eivät ole koskaan merkinneet mitään positiivista, vaan päinvastoin negatiivista ja surkeaa ankeutta. :)

    sitten on tuo käytännön puoli työpaikoilla myöskin hoidettava. eli laskennallisesti, jos mennään lisääntyvässä määrin siihen, että molemmat vanhemmat käyttävät "kiintiöidysti" puolen vuoden osuuksiaan hoitovapaista, niin vuositasolla se merkitsee noin 100 000 työntekijän olemista hoitovapailla. tämän suuruinen koulutettu työvoimareservi siis tarvitaan sijaistamaan perhevapailla olevia. laskennallisesti siis sekä käytännössäkin, koska työssäkäyntialueet rajoittavat sijaistenkin liikkumista tarvittaviin työpaikkoihin ammattipätevyyden lisäksi.

    sitä paitsi, kaikki äidit etenkin (myös jotkut isät) eivät halua välttämättä heti pariin kolmeen ensimmäiseen vuoteen lapsen synnyttyä palata tai mennä töihin, vaan viettää kotona laatuaikaa kotiäitinä. kotihoidontuki tulisikin välittömästi nostaa vuoden -95 indeksiin jämähtäneestä tasostaan kohtuulliseksi toimeentuloturvaksi, jolla laadukas kotivanhemmuus toteutuu.

    Äänestä

  • jakautumisen epäoikeudenmukaiseksi, siirryn samalle kannalle kanssasi. Kirjoitat valinnanvapaudesta. Luuletko todella, että perheissä miehet päättävät hoitovapaista ja siitä kumpi niitä kulloinkin pitää? Itse epäilen, nimittäin jos niin olisi, siitä tuskin olisi vaijettu.

    Äänestä

  • manna gryn kirjoitti:

    totuuden nimissä on muistettava perhemuotojen moninaisuus sekä hyvin erilaiset elämäntilanteet, joissa lapsiperheet elävät. perhevapaita ei siis mielestäni voi survoa yhteen muottiin kaikille samanlaiseksi yhden koon perusmalliksi, koska valinnanvapaus tulee säilyttää sekä joustavuus.

    isien osuutta hoitovapaiden käyttäjistä tulee nostaa POSITIIVISELLA kannustamisella korostamalla vapaiden käytön positiivisia käytännön hyötyjä. pakkolait eivät ole koskaan merkinneet mitään positiivista, vaan päinvastoin negatiivista ja surkeaa ankeutta. :)

    sitten on tuo käytännön puoli työpaikoilla myöskin hoidettava. eli laskennallisesti, jos mennään lisääntyvässä määrin siihen, että molemmat vanhemmat käyttävät "kiintiöidysti" puolen vuoden osuuksiaan hoitovapaista, niin vuositasolla se merkitsee noin 100 000 työntekijän olemista hoitovapailla. tämän suuruinen koulutettu työvoimareservi siis tarvitaan sijaistamaan perhevapailla olevia. laskennallisesti siis sekä käytännössäkin, koska työssäkäyntialueet rajoittavat sijaistenkin liikkumista tarvittaviin työpaikkoihin ammattipätevyyden lisäksi.

    sitä paitsi, kaikki äidit etenkin (myös jotkut isät) eivät halua välttämättä heti pariin kolmeen ensimmäiseen vuoteen lapsen synnyttyä palata tai mennä töihin, vaan viettää kotona laatuaikaa kotiäitinä. kotihoidontuki tulisikin välittömästi nostaa vuoden -95 indeksiin jämähtäneestä tasostaan kohtuulliseksi toimeentuloturvaksi, jolla laadukas kotivanhemmuus toteutuu.

    Jos ei myös hoitoajan tasauksesta tehdä lakia, vaan päätös jää ns. vapaaehtoiseksi, on lopputulema sama kuin nykyään. Naiset pitävät lähes kaikki vanhemmuusvapaat ja miehet vain murto-osan.

    Tulos perustuu odotusten mukaiseen käyttäytymiseen. Äiti pitää itseään välttämättömänä vauvalle ja jää hoitamaan ja toteuttamaan rakkauttaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Perhe, suku ajattelee samoin, ja jos ei äiti ihan noin ajattelisikaan, jo tästä syystä äiti jää. Työnantaja, työkaverit, yhteiskunta pitää selviönä, että äippähän se jää hoitelemaan.

    Niinpä äidit tulevat pitämään pääosan kaikista vanhemmuusvapaista tulevaisuudessakin, yksilöinä ja massoittain, ellei laki velvoita myös isiä osallistumaan hoivaamiseen yhtä suurella panoksella. Äitikeskeinen malli tällöin paitsi suo isille huomattavia etuoikeuksia perhe- ja työympäristössä samalla riistää isiltä etuoikeuden oppia tuntemaan lapsiaan vauvaikäisestä alkaen tavalla, joka intiimiydessään on äärimmäisen koskettava. Ainakin hoitovapaalle jääneet isät ovat kuvanneet haastatteluissa kokemusta ja isän/lapsen välistä henkistä suhdetta ainutlaatuiseksi ja eivät olisi missään nimessä halunneet menettää sitä.

    Toteuttaminen on täysin ihmisten sovittavissa ja järjestettäävissä. Täsmälleen saman verran tarvitaan sijaisia, kuin jos äidit pitäisivät kaikki ko. vapaat. Tasanjaossa äitien työnantajilla tilanne helpottaisi, isien työnantajat joutuisivat kerrankin järjestelyihin mukaan.

    Muistan kyllä erilaiset perhemalli. Kun lapsi on juuri syntynyt tai vauvaikäinen, aika monet vanhemmista ovat aviossa tai avoliitossa. Vanhemmuusvelvoitteet koskisivat luonnollisesti molempia. Jos äiti tällöinkin on reaalisesti ja juridisesti yksinhuoltaja, pitää lain sallia hänelle molempien vanhemmuusvapaat kokonaan tai lähes. Samaa sukupuolta olevia vanhempia koskisivat samat reglementit kuin heterovanhempia.

    Mitä vaikeaa tässä on? Ei muu, kuin asenteet ja haluttomuus.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


manna gryn kirjoitti:

stakesin selvityksen mukaan perhevapaista ei yleisen käsityksen vastaisesti ole työnantajille suurta taloudellista ongelmaa, sen sijaan hanlakuuksia aiheuttaa sijaisten löytäminen, työjärjestelyjen uudelleen organisointi ja sijaisten kouluttaminen.

http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2008/081204.htm

aikaisemminhan jo totesinkin, että pitkien perhevapaiden lisääntyminen isien ryhtyessä käyttämään enenevässä määrin omia perhevapaitaan sekä 3 3 3 -hoitovapaamallin yleistyessä työvoimaresurssin tarve kasvaa huomattavasti. pätkätyöläisiä, jotka lomittavat vuosittain 100 000 vanhemman perhevapaita, tarvitaan vastaava määrä jatkuvasti. :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu