Minkälaista sodassa todeella oli?

Keskustellaan paljon sotien jälkeen tunne-elämän vaikeuksista. Samalla jatketaan sotilaallista varustaumista. Tässä yhteiskunnassa en ole 40 vuoden elinaikana lukenut ja nähnyt selvästi minkälaista se sota todella oli.

Voisiko tästä saada keskustelun, jossa sodan nähneet voisivat kuvailla, miten ystävä ammuttiin, miltä se tuntui? Miltä tuntuu kun lähimmäisen raajat ovat irronneet ja hän katsoo silmiisi? Tuliko milloinkaan mieleen että on hullua sotia? Minkä takia sodin?
Tarkoitan että kuvailisitte oikein syvällisesti sitä sodan ajan tunnetta ja se miten se on vaikuttanut loppuelämäänne. Myös rintaman takana olevien tunteet kiinnostavat.

Tarkoitukseni on että nykykansa voisi näillä todenmukaisilla (raaoilla) kuvauksilla pääsä lähemmäksi rauhan tunnetta sodan lietsonnan sijaan. Etsitään uusi näkökulma ja heitetään tabut pois. Puhutaan niinkuin asia on. Kivuliastahan se voi olla kaivaa niitä esille, mutta on kivuliasta myös pitää tunteita sisällään.
Onko meillä mitään mahdollisuutta sotilaallisen varustautumisen sijaan? Onko sota enää nykypäivää vain historian tapojen toistamista?
084
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Kansalainen 40 kirjoitti:

Keskustellaan paljon sotien jälkeen tunne-elämän vaikeuksista. Samalla jatketaan sotilaallista varustaumista. Tässä yhteiskunnassa en ole 40 vuoden elinaikana lukenut ja nähnyt selvästi minkälaista se sota todella oli.

Voisiko tästä saada keskustelun, jossa sodan nähneet voisivat kuvailla, miten ystävä ammuttiin, miltä se tuntui? Miltä tuntuu kun lähimmäisen raajat ovat irronneet ja hän katsoo silmiisi? Tuliko milloinkaan mieleen että on hullua sotia? Minkä takia sodin?
Tarkoitan että kuvailisitte oikein syvällisesti sitä sodan ajan tunnetta ja se miten se on vaikuttanut loppuelämäänne. Myös rintaman takana olevien tunteet kiinnostavat.

Tarkoitukseni on että nykykansa voisi näillä todenmukaisilla (raaoilla) kuvauksilla pääsä lähemmäksi rauhan tunnetta sodan lietsonnan sijaan. Etsitään uusi näkökulma ja heitetään tabut pois. Puhutaan niinkuin asia on. Kivuliastahan se voi olla kaivaa niitä esille, mutta on kivuliasta myös pitää tunteita sisällään.
Onko meillä mitään mahdollisuutta sotilaallisen varustautumisen sijaan? Onko sota enää nykypäivää vain historian tapojen toistamista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu