Kiina

...jossain vaiheessa päättyy. Euroopassa tautia ei enää esiinny kuin Valko-Venäjällä.

Kyllä maailma muuttuu nopeasti ja odottamattomia muutoksia on edessäpäin. Kiinakin on tullut paljon lähemmäksi kuin ennen. Silloin koulussa opetettiin meille, että kiinalaiset kuuluvat keltaiseen mongolirotuun, syövät riisiä puikoilla, ovat keksineet ruudin, paperin ja kirjapainon.

Kiinalaiset ovat määränneet itse elämäänsä, heidän voimansa on valtavassa väestömäärässä. Kansaa on hallittu eri tavoin kuin meitä täällä demokratioissa. Tekemisen vapaudet ovat täysin toista luokkaa meillä kuin siellä.

Kiinalainen on kekseliäs ja työteliäs hankkimaan jokapäiväisen riisinsä. Kuljetpa kotikaupungissasi tai ulkomailla, aina löytyy kiinalainen ravintola. Katukuvassa he sulautuvat muiden joukkoon, he uurastavat hiljaisesti meteliäpitämättä ja häiritsemättä.

Nyt sielläkin ollaan ottamassa mallia länsimaisesta kulutusyhteiskunnasta. Talouselämä on noussut. Kiinan vientiteollisuus rynnii toistaiseksi halvan työvoimansa avulla. Ennen vanhaan kiinalaiset kumitossut hajosivat ensimmäisen käytön jälkeen, nyt tossut kestävät jo useamman käyttökerran.

Pekingin olympialaisten valtavat puitteet huipputeekniikalla tehtyinä antoivat näytteen kiinalaisesta taidosta ja voimasta.

Toivottavasti Kiina ei täysin ota mallia länsimaisesta elämäntyylistä, se olisi kiinalaiseille rappion alku. Varmaa on että Kiina on ja tulee olemaan maailmantaloudessa tarkasti huomioon otettava ja siihen vaikuttava tekijä.

Kiinan talousmahti on toistaiseksi vain ison aallon kuohua.
Kiinassa elää yli miljardi ihmistä erittäin köyhissä oloissa.
0,5% väestöstä on ehkä rikkaita.
Heistä osa tosi rikkaita.
Tuo 0,5% on suunnilleen saman verran kuin Suomessa meitä ihmisiä on.
Kiinan bkt on noin 6000 Usd/asukas, kun se Suomessa on noin 40000 Usd/asukas.

Jos suuri kansa alkaa vaatia elintasosta osaansa, niin vaikeaa tulee, mutta jos kansa tyytyy katsomaan sivusta, kuinka jotkut heidän kustnnuksellaan rikastuu, niin voihan Kiinasta mahti tulla.

Kylmän sodan aikoina ei Pekingiin ollut tulossa olympialaisia.

Kiinan talous on rakennettu riistolla ja sorrolla. Maa on rikastunut toimimalla lännen tuotteiden (lenkkitossut, gollegepaidat, MP3-soittimet, työkalut jne) kasauspajana jossa orjat tekevät työt ja raha menee valtion kassaan. Kiinalla on järjettömästi rahaa, sillä maalla ei ole juuri minkäänlaisia sosiaalikuluja. Siinä missä länsimaisissa yhteiskunnissa satsataan infrastruktuuriin, Kiinassa ne ovat valtava säästöerä. Kiinassa niinsanottu eliitti käsittää vaivaisen murto-osan kansasta. Loput elävät köyhyydessä vailla ihmisoikeuksia. On vain ajan kysymys kun länsi alkaa vetää tuotantoaan pois Kiinasta, silloin maa putoaa kovaa ja korkealta. Kiinalla ei ole mitään omia edellytyksiä nousta oikeaksi supervallaksi joka haastaisi Yhdysvallat. Itsenäinen ajattelu, kekseliäisyys ja luovuus ovat Kiinassa lähes tuntemattomia käsitteitä. Kiinalaiset ovat tottuneet hyppimään kollektiivisena massana yhden auktoriteetin pillin tahdissa ja ne harvat jotka älyävät ja uskaltavat kyseenalaistaa maassa vallitsevan järjestelmän hulluuden ja typeryyden, päätyvät keskitysleireille tai kuoppaan kuula päässä. Niin kauan kun ei ole merkkiäkään siitä, että Kiina olisi muuttumassa kolmannen maailman kehitysmaa diktatuurivaltiosta länsimaiseksi vapaaksi demokratiaksi, voidaan puheet maan mahatvuudesta unohtaa.

Meitä uhkaa keltainen vaara. Sitä ei pidä väheksyä.