Helmikuun (juliaanisen kalenterin mukaan)vallankumouksessa Venäjällä tsaari syöstiin vallasta. Tämä vallankumous oli porvarillinen ja vallankumouksen johtohahmo oli Kerenski. Meillä tätä vallankumousta kutsutaan joskus Maaliskuun vallankumoukseksi, koska meillä on gregoriaaninen kalenteri.
Lokakuun vallankumous olikin sitten kommunistinen ja johtohahmo oli Lenin. Meidän kalenterin mukaan tämä tapahtui 7. marraskuuta.
Molemmat sekä Kerenski että Lenin kävivät ja oleilivat paljon Suomessa jo ennen vallankumouksia. Eri syistä kuitenkin.
Ensimmäisen vallankumouksen jälkeen suomalaiset demarit olivatkin oikein odottamassa Kerenskiä Helsingin rautatieasemalla. Itsenäisyyspaperit oli valmiina, mutta Kerenski ei allekirjoittanut.
Toisen vallankumouksen jälkeen demareita onnisti ja Lenin allekirjoitti.
Lokakuun vallankumous olikin sitten kommunistinen ja johtohahmo oli Lenin. Meidän kalenterin mukaan tämä tapahtui 7. marraskuuta.
Molemmat sekä Kerenski että Lenin kävivät ja oleilivat paljon Suomessa jo ennen vallankumouksia. Eri syistä kuitenkin.
Ensimmäisen vallankumouksen jälkeen suomalaiset demarit olivatkin oikein odottamassa Kerenskiä Helsingin rautatieasemalla. Itsenäisyyspaperit oli valmiina, mutta Kerenski ei allekirjoittanut.
Toisen vallankumouksen jälkeen demareita onnisti ja Lenin allekirjoitti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja kukistivat muitten vittuuntuneitten kanssa hirmuisen hitler nazin ja muita nazisotilas hirmut myös ja mussoliniki kukistettiin samalla, koska oli paljion nerokkaita majuria myös mukana muitten vittuuntuneitten kanssa.
Itsenäisyys
http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm
Leninille tärkeintä oli pitää Suomi irti vallankaappauksen jälkeisestä sodasta hinnalla millä hyvänsä ja siinä onnistuttiin. Pietaria lähinnä ollut Suomi olisi voinut nujertaa bolshevikkien vallankaappauksen heti alkuunsa, jos se olisi ollut vihamielinen. Itsenäisyyslupaus ja itsenäisyyden tunnustaminen rauhoittivat tilanteen tarvittavaksi hetkeksi, mutta bolshevikkien johto tiesi jo mitä oli tulossa.
Keväällä 1918 heidän asiamiehensä Kuusinen ja muu suomalainen bolshevikkikopla aloittivat Suomessa sisällissodan, jonka tavoitteena oli luoda maahan neuvostovalta. Sen jälkeen maa olisi liittynyt Neuvostovaltioiden liittoon. Näin tapahtui kaikissa entisen Venäjän imperiumin nurkissa ja alueilla. Baltiassa, Suomessa, Ukrainassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa.
Trotskin johdolla internationalistinen aate edellytti vallankumouksen viemistä Venäjältä jopa Saksaan, jonne salaisen bolshevikkipoliisin johtaja matkusti organisoimaan spartakien toimintaa.
Saksan, Suomen, Ukrainan ja muiden alueitten bolshevikkiliikkeet saivat kaikki tukea Neuvosto-Venäjän johdolta, koska se oli ideologisesti oikein ja loogista.
Venäjä (NL) veti joukkonsa pois Suomesta maaliskuussa 1918.
Syynä oli Brest-Litovskin sopimus.
Usein unohdetaan Venäjän vuosien 1918-1920 sisällissota. Siinä kuoli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Seuranneessa nälänhädässä menehtyi miljoonia ihmisiä.
Mannerheim ja Churchill suunnittelivat Venäjän sisällissodan aikana hyökkäystä Pietariin. Hanke kariutui, koska Venäjän valkoisten nokkamies, kenraali Aleksandr Koltšak kieltäytyi tunnustamasta Suomen itsenäisyyttä. Tätä Mannerheim oli vaatinut.
Hyökkäyssuunnitelmat kaatuivat lopullisesti, kun K.J. Ståhlberg valittiin presidentiksi.
Pietari olisi epäilemättä kaatunut, jos Suomi olisi lähtenyut mukaan. Kenraali Nikolai Judenitš oli jo Pietarin porteilla lokakuussa 1919.
Roope