"Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta."

yhden kirkon lakkauttajia on paljon, mutta kun ne kirjoittamattomat säännöt löytyy sieltä sun täältä.
Eli henkilökohtaiseta kokemuksesta tiedän, että jos astun helluntalaisuuteen, niin siellä on omat säännöt, jne. Eli mikä kirkkokunta tahansa, on kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt.
Eli asenne on tärkeä. Itse adventtikirkossa mukana olleena, vaikka tiedettiin, että syön kuten ennenkin, juon kahvia kuten ennenkin, niin kukaan ei tullut siitä minulle sanomaan.
Eli kirjoittajan mieleipide edustaa vain näköalaa, mutta ehkä todellisuus on siitä välistä.
Niitä kyräileviä kristittyjä on siellä sun täällä. Se kyräily voisi olla vaikka kaikki se negatiivinen kirjoittelu täälläkin, vaikka sinunkin kirjoitus. Mikä ero siinä kyräilyssä on, tehdäänkö se missä nimessä tahansa?
Ei mitää eroa, Antin kirjoittelu on omaa kyräilyä, Riitan, ja kaikkien, koska kristillinen vapausmäärite on pitkälti korvienvälistä määrittelyä, eikä niinkään Jumalan mielenmukaista vapausmäärittelyä.
Kun ja jos joku ei näe samanmielisesti, niin parempi on, että se seurakunta edustaa olevalle sitä näköalaa mitä hän edustaa "siinä vapauden" määritteessä. Olkoon kukin Herransa edessä oikeassa ja sitten sana avatkoon totuuteen, eli kaikkeen totuuteen.
Sitten vasta, kun ylösnousemuksessa vajavuus lakkaa ja täydellisyys alkaa, voimme sanoa tietävämme jotakin.
Tähän aikaan on laitettu päämääräksi sydämeen rakkauden kautta vaikuttava teko, ei muuta.
Ja monelle kristitylle se rakkauden kautta vaikuttava teko on myös sapatti ja joka tätä vastaan puhuu, ei puhu rakkauden vaikuttavan teon kautta. Ja jos joku ei sitä näe, niin hänkin Kristuksessa elää sitä hetkiuskoa, ja hänetkin on nähtävä Kristuksen kautta vaikuttavalla rakkauden uskonteon sykkeellä.
Kilvoitelkaa hyvän uskon kilvoitus, kunnioittakaa toinen toistanne, siitä näkyy Kristuksen rakkaus. Ja jos sitä ei joku tee, niin turhaa siitä on syyttää tuota kirkkoa, tahi tuota, tai sitä sun tätä.