Hypernovista.

T:K. No:16-08:" Vielä jokin aika sitten oletettiin supernovaa rajuimmaksi luonnon räjähdykseksi. Mutta olemassa on 100-kertaa rajumpia hypernovia. Vuona 2006 Chandra-röntgenteleskoopi havaitsi hypernova SN 2006gy. 240miljoonan valovuoden päästä se näkyi hyvin. Hypernovat ovat niin harvinaisia, että niitä tunnetaan vain vähän. Se tapahtuu 100-kertaa Auringon massaisen tähden räjähtäessä. Päättyen yleensä mustiksi aukoiksi. Näin ei käynyt 2006gy:lle singotessaan avaruuksiin suuria määriä aineita.

Gammasäteily muodosti paljon antiainetta ennen räjähdystä. Hyvin suuren tähden sisällä vallitsee niin korkea lämpötila, että sielä syntyy gammasäteilyä. (Olen asiaa useasti tuonut nettikeskustekuissa esiin, että IR-fotonit voivat kompressoitua atomeissa Malenkan teorioiden mukaan säteileviksi röntgen-, jopa gammafotonipaketeiksi. Jälleen saan tutusti esittämiini arvovaltaista todistusta).

Laskelmien mukaan säteily luo ulospäin paineen, joka luo tasapainon painovoimaa vastaan. Jos lämpötila ja samalla gammasäteilyenergia on tarpeeksi korkea, gammasäteily voi muuttua elektronien ja positronien pareiksi. (Olen kertonut termin olevan nimeltään "parinmuodostuksen"). Kun osa gammasäteilyn energiasta kuluu elektroni-positroniparien muodostukseen, jää vähemmän energiaa säteilypaineisiin tähtitasapainoksi.

Kun säteilypaine laskee painovoima saa yliotteen ja tähden luhistuminen alkaa. Ydinreaktiot etenevät räjähdysmäisesti hajottaen tähden. Ei tiedetä onko muita hypernovamuotoja ja syntyykö varmuudella musta aukko. Ennätysjärein on SN 2005ap, josta vapautui tuplateho 2006gy:sta. Se sijaitsee 4,7miljardin valovuoden päässä, joten sitä on vaikea tutkia.
-----------------------
Supernovaräjähdysharvinaisuuksista.

Kun kaksoistähtisysteemissä valkoinen kääpiö kiertää isompaa tähteä. Se imee itseensä toisen tähden kaasuja pinnalleen. Näin valkoinen kääpiö kasvaa äkkiä kriittisen rajansa yli, jolloin tähti luhistuu ja räjähtää supernovana. (Radioaktiivisissa prosesseissa toistuu sama fraktaali. Kun tietty kriittinen määrämassa kasataan muodostuu ylikriittiseksi tulleen massan säteilyräjähtäminen. Varsin helppo prosessi tajuta sinällään.) Joskus ennen kriittistä massaa, hiili voi alkaa palaa, (fuusioitua 2*O-8 2*C-6= Ni 28) voimakkaasti ja hallitsematta. Tällöin hiilestä ja hapesta muodostuu nopeasti radioaktiivista nikkeliä. (Puoliintumisaika 24 000v) ja valkoinen kääpiö hajoaa kappaleiksi. Radioaktiivisuus on niin voimakasta, että nikkelipilvi hehkuu, ja juuri se havaitaan supernovana. Prosessi on yhä osin tuntematon.