Lajien "symbioosi" on oikeutetusti paljon suurempi kuin se äkkiseltään näyttää.
Vaikka lajit toimii näennäisesti irrallisesti ja erillään toisistaan, on niiden välillä syvä ja merkittävä "yhteys", tämä koskee koko Maapallon biodiversiteettiä kokonaisuudessaan.
Tämä koskee sekä kasvi että eläninkuntaa, niiden elämää ja aineenvaihduntaa.
Kaikilla eläimillä jolla on suu-ruoansulatus-ulostus elimet, ovat tavalla tai toisella kiinteässä yhteydessä toisiinsa, ravintoketjun kautta.
Kasvikunta on myös tässä prosesissa hyvin aktiivisesti mukana, ja saa he saa siitä myös oman palkkansa.
Eläinten suolistossa, eläimille elintärkeän bakterikannan olemassaolo kielii siitä, että bakteerit olivat ennen eläimiä, bakteerit ovatkin näyttävästi kehittyneet ja kehittäneet ympärilleen monenlaisia eliökokonaisuuksia.
Yleensä luonnossa harrastetaan raaan ravinnon syötiä, jopa elävän, (ihminen on ainoa joka tappaa bakteereita lämmöllä).
Elävän ravinnon syönti sopii hyvin bakteereille, ja se on jopa välttämätöntä,koska se mahdollistaa hyvin monenlaisen ja monimuotoisten bakteerien välisen vuorovaikutuksen, joka katkeamattona ketjuna siirtyy aina lajista lajiin, hyvin monenlasia reittejä ja kanavia käyttänen, päälinja on suu- ruuansulatus-ulostus.
On "elämä" sitten olemassa mitä kautta tahansa, niin kokonaisuuden kannalta on mahdoton määritellä, että kuka on ja kenen mielestä ja miksi, se tärkein lenkki.
Elämän perusmääritelmäksi voitasi pikimmin luokitella se prosessi, joka kulkee lajien suiden ja suolistojen läpi jne, aineenvaihduntana, eikä se lopullisen "loppunsa kokeva "aivosähkötoiminta" joka ainakin ihmisille tuntuu olevan se kaikkein merkittävin elämänmuoto.
Vaikka lajit toimii näennäisesti irrallisesti ja erillään toisistaan, on niiden välillä syvä ja merkittävä "yhteys", tämä koskee koko Maapallon biodiversiteettiä kokonaisuudessaan.
Tämä koskee sekä kasvi että eläninkuntaa, niiden elämää ja aineenvaihduntaa.
Kaikilla eläimillä jolla on suu-ruoansulatus-ulostus elimet, ovat tavalla tai toisella kiinteässä yhteydessä toisiinsa, ravintoketjun kautta.
Kasvikunta on myös tässä prosesissa hyvin aktiivisesti mukana, ja saa he saa siitä myös oman palkkansa.
Eläinten suolistossa, eläimille elintärkeän bakterikannan olemassaolo kielii siitä, että bakteerit olivat ennen eläimiä, bakteerit ovatkin näyttävästi kehittyneet ja kehittäneet ympärilleen monenlaisia eliökokonaisuuksia.
Yleensä luonnossa harrastetaan raaan ravinnon syötiä, jopa elävän, (ihminen on ainoa joka tappaa bakteereita lämmöllä).
Elävän ravinnon syönti sopii hyvin bakteereille, ja se on jopa välttämätöntä,koska se mahdollistaa hyvin monenlaisen ja monimuotoisten bakteerien välisen vuorovaikutuksen, joka katkeamattona ketjuna siirtyy aina lajista lajiin, hyvin monenlasia reittejä ja kanavia käyttänen, päälinja on suu- ruuansulatus-ulostus.
On "elämä" sitten olemassa mitä kautta tahansa, niin kokonaisuuden kannalta on mahdoton määritellä, että kuka on ja kenen mielestä ja miksi, se tärkein lenkki.
Elämän perusmääritelmäksi voitasi pikimmin luokitella se prosessi, joka kulkee lajien suiden ja suolistojen läpi jne, aineenvaihduntana, eikä se lopullisen "loppunsa kokeva "aivosähkötoiminta" joka ainakin ihmisille tuntuu olevan se kaikkein merkittävin elämänmuoto.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja kasvienkin evoluutio juontaa endosymbioosiin kun eukaryootti nielaisi fotosynteettisen syanobakteerin. Yhteistyön merkitys on todellakin mittava!
meidän muidenkin eukaryoottien mitondriot ovat myös mitä ilmeisimmin peräisin bakteereilta (joita ilman emme siis muutenkaan kykenisi elämään). Eläköön ko-operaatio ja tietysti koevoluutio!
Ihminen käyttäytyy muutenkin melko itsekkäästi kokonaisuutta ajatellen.
Ihminen ei anna ruumistaan (raatoaan) muiden käytettäväksi, tämä on suurta haaskausta luonnon monimuotoisen aineenvaihdunnan kannalta.
Ihminen toimii tässä lisäksi typerästi itseään kohtaan, ihmisraadot voisi vaikka kassututtaa biolaitoksessa polttoaineeksi, lopulle orgaaniselle jäämällekin löytyy varmasti luontevaa käyttöä vaikkapa metsän lannoittena.
Ihminen kuitenkin mielummin savustaa ihmisraadot ilmakehään, tuhoten sitä ja kuluttamalla tolkuttomasti siihen energiaa. Laskin arviolta, että koko ihmiskunnan lihamassa olisi lähes kuutiokilometri, tällaisen lihamäärän hävittäminen polttamalla on jo sinällään täysi ekokatastrofi, siis mistä moinen tyhmyys ihmisille on tullut, hän vain ottaa luonnosta, ei anna mittään? onneksi pyramidien rakennus loppu heti alkuunsa, muutoinhan koko Maa olisi jo täynnä niitä.
Myös ihmisen oman ulostutustuotteen suhteen ihminen käyttäytyy typerästi, viemäriin vaan kaikki paskat!
Paska on aina "hyvää" paskaa ja se on luonossa, yksi luonnon tärkein tuote!
Jos ei muuta, niin minä ainakin ajaisin miellellään "ekoautoa" joka kuluttaa noin kaksi ruumista sadalla, tai kolme kottikärrylistä paskaa, toivottavasti testamentteihin tulee joskun jotain järkeä.